Musiikintekijät -logo

Moni-ilmeinen muusikkopersoona

Moni-ilmeinen muusikkopersoona

Pitkän linjan rockmuusikko, basisti, laulaja/lauluntekijä, Jussi Kinnunen julkaisi äskettäin uransa viidennen soololevyn.


Musta Poppi-albumi on tekijänsä näköinen. Näin äkkiseltään Kinnusen uudelta soololta kuulee ripauksen viitteitä myös Anssi Kelamaisesta, vahvasti tarinakerronnallisesta tyylisuunnasta. Ja elävää soittoa ja koneita on niin ikään osuvasti yhdistelty tälläkin levyllä. Soolouransa ohella sympaattinen Kinnusen Jussi (39) keikkailee trubaduurina, duona ja myös sessiomuusikkona useissa kokoonpanoissa. Viime vuoden keväällä Jussi jättäytyi pois Ismo Alanko Säätiöstä, jossa hän työskenteli ja vaikutti basisti-taustalaulajana nelisen vuotta aina yhtyeen perustamisesta lähtien.

-Uuden levyn biisit ovat melodisuudeltaan pitkälti pophenkisiä, kun taas tekstimaailmani eivät välttämättä ole mitään kevyesti keskellä päivää- tunnelmaa kuvaavaa lyriikkaa. Levyn työstäminen oli prosessina pitkä, jonka varrella tuli tehtyä kaikenlaisia demoja mitä erilaisemmilla sovituksilla ja lähestymistavoilla kunnes sitten se oleellinen musamuoto löytyi ja päätyi levylle. Olin lopen turtunut tavanomaiseen bändiperussoundiin, joten päätin ottaa tälle levylle mukaan myös koneita ja tuoreempaa näkökulmaa tulkintoihin, Jussi kertoo.

MUSIKAALINEN PERHE

Musiikki on aina ollut ykkösjuttuja Kinnusen perheelle. Isoveli Harri aloitti jo nuorena rumpujen soiton ja soitteli useissa bändikokoonpanoissa. Isä Pauli Kinnunen tunnettiin aktiivisen muusikon uransa aikakaudella kyvykkäänä vanhemman sukupolven viihde-ja jazzkitaristina. Lahti oli kotikaupunki ja lapsuuden maisema, joka muuton myötä vaihtui Joensuuhun. Elettiin vuotta 1975.

-Olin mukana isäni keikoilla jo 5- vuotiaasta lähtien, joten lapsuuteni vierähti pitkälti näissä merkeissä. Ensimmäisen keikkaliksanikin sain faijan bändissä, kun lauloin Tuulensuojaan, eloisa Jussi muistelee kertovalla tyylillään. Näihin aikoihin alkoi myös pianonsoitto ja Lotilan musiikkiluokilla tuli harrastettua myös kuorolaulua. Bassonsoitto käynnistyi ja 14-vuotiaana Jussi teki jo täydellä teholla kapakkakeikkoja.

Vakavampi suhtautuminen omaan soittimeen ja harjoitteluun kasvoi kokemuksen kautta. Jussi kertoo: -Joensuun musiikkiopistossa opiskelin bassonsoittoa edesmenneen Elis Kuittisen johdolla. Kapakkakeikkojen ohella toimin myös paikallisen kansalaisopiston bändi-leaderina ja myöhemmin vähän aikaa Joensuun musiikkiopiston sähköbassonsoitonopettajana. Opetustoimi jäi Hassisen Koneen perustamisen aikoihin.

OMPELUKONELIIKKEESTÄ NIMI

Isoveli Harri oli saanut rumpalina aimo annoksen lisäkokemusta rock-kuvioista, kuten muun muassa Sight-niminen progressiivisen rokin bändi Ismo Alangon kanssa. Legendaarinen Hassisen Kone (1980-82) syntyi uuden aallon ja punk-rockin vaikutuksesta. Debyyttikeikkansa yhtye heitti Kinnusen Veljesorkesterin nimellä, joka sittemmin vaihdettiin Hassisen Koneeksi joensuulaisen samannimisen ompelukoneliikkeen innoittamana. Jussi ja Harri Kinnusen ohella alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat laulaja/ lauluntekijä/komppikitaristi Ismo Alanko ja soolokitaristi Reijo Heiskanen. Vuoden 1980 kevättalvella Hassisen Kone osallistui Rockin Sm-kisoihin, jotka pidettiin tuolloin yli kaksi vuosikymmentä sitten Oulussa.

Voiton johdosta uuden aallon yhtyeen suosio ja keikat lisääntyivät hetkessä roimasti. Ensimmäiset biisit Muoviruusuja Omenapuissa ja Reippaina Käymme Rekkain Alle taltioituivat kokoelmalevylle. Varsinainen debyyttisingle ilmestyi kuitenkin Hilse-levymerkiltä. Esimerkillisen uranuurtajan, tamperelaisen independent-levykauppias/levy-yrittäjä Epe Heleniuksen ja tämän Poko Records -levy-yhtiön ostettua ko. levymerkin Hassisen Kone julkaisi syksyllä-80 Täältä Tullaan Venäjä-debyyttipitkäsoittonsa, joka menestyi kaupallisesti heti alkumetreiltä. Ensimmäisen levymateriaalin sävellyksiin osallistui koko bändi, mutta kahden seuraavan Rumia Säveliä ja viimeisen Harsoinen Teräs -levyjen biisimateriaalista (säv. & san.) vastasi Ismo Alanko.

– Tämä kahden vuoden aika oli meille aikamoista nokitusta. Keikkaa ja julkisuutta oli todella paljon. Ikuisesti mieleeni on jäänyt keikkamme, joista jokaisen soitimme niin energisesti kuin se oli mahdollista. Keikkasetin jälkeen pää oli täysin tyhjä, mutta silti fiilis oli mahtava, Jussi tunnustaa.

Lyhyen uransa päätösvuonna 1982 Hassisen Kone koki uudistumisen ja miehistönvaihdoksen. Reijo Heiskanen jäi pois bändistä ja tilalle tuli Jukka Orma. Mukaan otettiin myös puhaltajia ja kosketinsoittajaksi pestautui Juice Leskisen riveistä yhtyeelle paremmin tutuksi tullut Safka Pekkonen. Samanmoisen kesän Helsingin Kaivopuiston konsertti oli täysi yllätys suurelle kansalle, mutta ei bändille. Hassisen Kone soitti näet virallisesti viimeisen keikkansa Kaivarissa. Kahta vuotta myöhemmin yhtye tosin esiintyi ja näyttäytyi yleisölle juhannuskeikoilla, joilla maksettiin vanhoja kasautuneita velkoja. Viimeksi Hassisen Kone on käynyt nostalgian merkeissä ”livenä lauteilla soittelemassa” vuonna 1993 ja viimeksi kesällä 2000 Joensuun Laulurinteellä, jonka loistokas keikka on myös taltioitu Hassisen Kone – 20 vuotta myöhemmin -nimisenä dvd:nä markkinoille.

– Nämä keikat olivat tosi upeita kokemuksia, mutta myös fyysisesti rankkojakin. Jouduimme tekemään kovasti työtä biisien eteen, että pystyimme soittamaan ne hyvin ja autenttisissa tempoissa, Jussi sanoo.

RYPÄLE MUITA BÄNDEJÄ

Hassisen Koneen hajottua Jussi Kinnunen muutti Helsinkiin. Puolen vuoden soitannollisen tauon jälkeen basisti liittyi Jim Pembroken yhtyeeseen, joka sai keikkojensa ohella valmiiksi puoli levyllistä dokumenttia hajottuaan sittemmin kummallisesti vähin äänin. Jatkossa Jussin bassonsoittoa oli kuultavissa useissa bändeissä keikoilla ja levyillä, kuten muun muassa Tiina Tiikeri, Maukka Perusjätkä, Pekka Ruuskan Ritz, Neumannin S.E.X X, Eeki Mantereen Kadonneet Pojat, Freud, Marx, Engels & Jungs ja viimeksi Ismo Alanko Säätiö. Jussi Kinnunen on myös käytetty sessiomuusikko. Näistä mainittakoon erityisesti pääkaupunkiseudun tasokas klubibändi Fat Boy And The Lucky Loosers.

KIRJALLISTA TYÖTÄ

Vuonna 1988 Jussi Kinnunen toteutti haaveensa ja työsti oman ”Rockbassotreenejä” -oppikirjan, joka on julkaistu Suomen Muusikkojen Liiton Selvät Sävelet -kustannusmerkin kautta. Nuottipitoiselle oppikirjalle oli olemassa sosiaalinen tilaus, joten sitä on myös myyty mukavasti.

– Maassamme ei ole aiemmin tehty vastaavaa nuottikirjaa rockbasisteille. Nyt kirjasta on vihdoin tulossa uusi päivitetty painos, johon on sisällytetty myös uutta tuotantoa muun muassa Froikkareiden, Alanko Säätiön sekä omien soololevyjeni biisimateriaalia. Mukaan tullaan sisällyttämään myös tabulatuuri, Jussi Kinnunen kertoo.

SOOLOURA-LUONNOLLINEN JATKUMO

Jussi Kinnunen on niitä muusikoita, jolla on myös avuja kirjoittaa lauluja ja tuottaa ominta musiikkiaan lauluntekijän perspektiivistä. Vuonna 1986 Jussi Kinnunen julkaisi debyyttisoololevynsä. Tätä seurasivat pitkäsoitot: Aurinkopaikka (1992), Ihmisen Kuvia (1995), Relaxation-instrumentaali (2001) ja nyt 2002 Musta Poppi.

– Instrumentaalilevyni syntyi hetkellisten musiikkiterapeutti-opiskelujeni innoittamana. Halusin tehdä levykokonaisuuden rentoutumismusiikkia, joka perustui 30-minuutin improvisaatioon.

– Uusin pitkäsoittoni kasattiin tiimihengellä. Äänittäjä/miksaaja Olli Kykkänen oli sessioiden kantava voima. Ville Riippa teki esimerkillistä työtä kosketinsoittajana ja ohjelmoitsijana ja kitaristi Pekka Virtanen antoi oman merkittävän panoksensa myös biisieni sovituksiin, Jussi kiittää. Jussi Kinnusen levyn vierailijat ovat myös olleet vaikuttamassa lopputulokseen. Palkittu, lahjakas nuori saksofonisti Joonatan Rautio on yksi Jussin levyn vierailijoista.

Jussi Kinnusen aiempien soololevyjen soitetuimmista singlebiiseistä mainittakoon muun muassa Ero (1992), Aurinkopaikka (1992), ja vuonna-95 julkaistu Tänään Tapasin Ihmisen. Jussin lauluntekijän kynästä on lähtöisin muutamia hittejä Froikkareillekin. Näistä Juomalaulu (säv. Jussi Kinnunen, san. Jussi Kinnunen, Arto Pajukallio, Pekka Myllykoski) ja Tili Meni (säv. & san. Jussi Kinnunen) ja Keltaparta (säv. & san. Jussi Kinnunen) ovat jääneet elämään radiotaajuuksilla. Froikkareissa Jussi Kinnunen soitti vuodesta-88 aina viime vuoden tammikuuhun 2001 ja Ismo Alanko Säätiössä 1997-2001 keväälle asti. Hiljaisempina aikoina Jussi työskenteli satunnaisesti myös päivätöissä päihdeterapeuttina.

– Froikkarit on ollut yksi merkittävimpiä bändejä, jossa sain tilaisuuden tuoda esille myös säveltäjä/sanoittajapuoltani. Fat Boy And The Lucky Loosers-kokoonpanon keikat ovat olleet nastoja, kun olemme saaneet soittaa monenlaista musaa mitä erilaisempien solistivierailijoiden tulkitsemina. Säätiö on ollut tähänastisen muusikkourani taitavin bändikokoonpano. Ismon biisit ovat olleet mulle aina hyvin läheisiä, Jussi kertoilee.

Elvis ry on ollut keskeisesti ratkomassa myös Jussi Kinnusen säveltäjä/ sanoittajatyön käytännön pulmia.- Elvis on aktiivinen järjestö, joka reagoi nopeasti alalla vaikuttaviin ongelmapesiin ja päivänpolttaviin aiheisiin. Olen saanut paljon avustusta muun muassa kustannussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä, Jussi sanoo. Omien soolokeikkojensa ohella Jussi Kinnusen muusikkokollegoineen on hiljattain perustanut Power Of Cover eli lyhennettynä PC-nimeä kantavan terapiabändiproduktion, jossa basisti Jussin lisäksi soittavat: Harri Kinnunen (rummut), Pekka ”Devil” Virtanen (kitarat), Kari Tamminen (laulu), Riikka Kovalainen (laulu) ja Ville Riippa kosketinsoittimet.

– Tarkoituksemme on soittaa kaikille tuttuja suomi-rock/popin helmiä laidasta laitaan. Suuntamme tämän musiikillisen ilotulituksen lähinnä klubeille. Pyrimme toteuttamaan tämän hittipitoisen musapaketin mahdollisimman hyvin, Jussi Kinnunen sanoo. Sata lasta-yhtyeestä tutun laulaja/ lauluntekijä Pepe Kinnusen kanssa Jussi keikkailee duona. Suomessa asuvan amerikkalaisen bluesmuusikko Jimmy Lawsonin kokoonpanon riveissä Jussi on niin ikään viime aikoina soitellut klubeissa.


Jussin apurahat:
 
- 1979 Joensuun säveltaidetoimikunta kohdeapuraha 336,13 Eur
- 1987 Valtion säveltaidetoimikunta kohdeapuraha 1345,50 Eur
- 1994 Georg Malmstén -säätiö 1345,50 Eur
- 1999 Opetusministeriön kirjastokorvausapuraha 840,94 Eur
 
"Tämä kala pääsi karkuun
ei jäänyt koukkuun
ei jäänyt kanssasi
riutumaan
Ei jäänyt kitumaan
kanssasi
taas alusta aloittamaan
Tämä kala pääsi karkuun..."
 
Tekstilyriikkaa Jussi Kinnusen uudelta soololevyltä Musta Poppi (Low Frequency Records, 2002).
Säv. & san. Jussi Kinnunen.
Kustantaja: Sound Station Finland Oy
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2002

Selaa lehden artikkeleita