NPU:n historia on pitkä ja monivivahteinen: ensimmäinen NPU järjestettiin jo vuonna 1949 ja tänä vuonna järjestäjämaana toimi Ruotsi. Järjestäjämaa vaihtuu vuosittain, ja vuoro kiertää osallistujamaiden välillä.

– Jo ensimmäisten tapahtumien aikaan ajateltiin, että yhteen kokoontuminen on hyvä keino vahvistaa yhteisiä tavoitteita. Sama ajatus on tapahtuman keskiössä edelleen, toteaa tämän vuoden NPU:n pääjärjestäjä, ruotsalaisen SKAPin* puheenjohtaja Anders Wollbeck. 

– Minusta on tärkeää, että paitsi järjestöjen hallitusten puheenjohtajat, myös toimiston väki tapaa toisiaan, sillä siten parhaat käytännöt leviävät ja näin vahvistavat koko pohjoismaista musiikkikenttää, Wollbeck jatkaa. Tämän vuoden tapahtumassa paitsi jaettiin kuluneen vuoden tapahtumia, käytiin myös niin sanottu metakeskustelu siitä, mikä NPU:n rooli on tulevaisuudessa ja miten se voisi uudistua.

NPU:hun osallistui järjestöjen edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Tanskasta. Kysyimme muilta osallistujilta, miksi nämä tapaamiset ja pohjoismaiden välinen vuoropuhelu on tärkeitä.

Musiikintekijä ja tuottaja, tanskalaisen DPA:n* puheenjohtaja Tobias Stenkjær osallistuu tapahtumaan jo viidettä kertaa. Hän ajattelee, että musiikkiala ei kärsi keskustelun puutteesta, vaan liiallisesta puhumisesta ilman tekoja. 

– Vain jakamalla sekä lainsäädännöllisiä että järjestelmällisiä edistysaskeleita voimme auttaa toisiamme kehittymään. Lisäksi pienillä mailla on rajalliset kotimarkkinat, ja siksi kasvua täytyy hakea myös kansainvälisesti, hän toteaa.  

Myös Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtaja Kyösti Salokorpi jatkaa samalla linjalla:

– Musiikintekijöiden tulot muodostuvat nykyään suurista, kansainvälisistä datavirroista. Tämän datamäärän hallinta vaatii uusia teknologisia ratkaisuja ja sopimuksia globaalien yhtiöiden kanssa, ja siksi me tarvitaan myös yhä tiiviimpää yhteistyötä meidän pohjoismaisten ja eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa, jos halutaan puolustaa tekijöiden oikeuksia.

Norjalaisen NOPAn* varapuheenjohtaja Samsaya Sampda Sharma tuo esiin yhden konkreettisen esimerkin siitä, miten tietoa jaettiin tänä vuonna muiden hyödynnettäväksi:

– Me teimme ensimmäistä kertaa kattavan raportin koko Norjan musiikkialasta. Musikklandet – en polyfon musikkpolitikk for framtida*  sisältää noin 570 sivua ja kokoaa yhteen kaikki musiikkialalla toimivat sektorit. Raportti avaa myös sitä, miten raha virtaa järjestelmässä ja mistä tulot syntyvät sekä sitä, kuinka moni alan toimija ei tätä kokonaisuutta tunne. 

Sharma painottaa myös NPU:n merkitystä turvallisena tilana, jossa voi jakaa turhautumisia ja saada suoraa palautetta kollegoilta. 

– On tärkeää, että voimme puhua myös vaikeista asioista – teknologiasta, monopoleista ja vallankäytöstä – ja samalla inspiroida toisiamme.

Jutussa käytetyt lyhenteet järjestöistä:

SKAP* = Sveriges kompositörer och textförfattare (Ruotsi)

DPA* = Danske Populær Autorer (Tanska)

NOPA* = Norsk forening for komponister og tekstforfattere (Norja)

Norjalaisten tekemä tutkimus Musikklandet – en polyfon musikkpolitikk for framtida* löytyy täältä.