Tämän vuoden syyskuun loppupuolella pidettiin noin parinsadan eri puolilla maailmaa toimivan tekijänoikeusseuran yhteiselimen CISACin (Confédération Internationale Des Sociétés d´Auteurs et Compositeurs) 42. maailmankongressi sekä yleiskokous. Tällainen kokoontuminen järjestetään joka toinen vuosi. Paikka vaihtelee; tällä kertaa oli vuorossa Chilen Santiago. TEOSTOn edustajat kokouksessa olivat itseni lisäksi Jaakko Fredman, Henrik Otto Donner, Raimo Henriksson sekä Harri Suilamo. Nuo alussa mainitut parisataa seuraa edustavat yhteensä noin kahta miljoonaa oikeudenhaltijaa luovan taiteen eri aloilta, ei siis pelkästään musiikin piiristä, joskin siltä suunnalta CISAC-paatin peräsintä käytännössä enimmäkseen käännellään.

Useimmat puheenaiheet kiertyivät pitkälti uuden vuosituhannen näkymien ympärille. Esillä oli kiperiä kysymyksiä, joihin ei juurikaan yksiselitteisiä vastauksia saatu, maailmoja syleileviä yleistyksiä pikemminkin. Mitä on luovuus huomenna ja miten kyettäisiin puolustamaan tekijänoikeuksia uuden teknologian rynnistyksessä? Luovien teosten arvo maailman taloudessa muodostaakin pohjan keskusteluille siitä, millainen kaupallinen merkitys niillä on markkinoille. Olemme keskellä murroskautta, jossa uusien teknologioiden esiinmarssi tulee korostamaan globaalisuutta samalla sumentaen kansallisten talouksien perinteisiä merkityksiä. Mitkä taidot ovat tarpeen tässä uudessa asetelmassa ja mitä uusia sääntöjä sovelletaan uusien ideoiden luomiseen ja niiden suojaamiseen? Ainakin suojaamisen osalta todettiin, että ”konnat ovat aina askeleen edellä. Siksi on pyrittävä ensisijaisesti tekemään varastaminen teknisesti hankalaksi ja siten myös kalliiksi”.

Kantaa otettiin myös sähköiseen kaupankäyntiin. Sisällöt ja digitaaliset tiedonsiirrot ovat jo muodostuneet arkipäiväksi virtuaalimarkkinoilla. Tietoyhteiskunnassa kommunikointivirrat lisääntyvät hanakkaasti ja on olemassa riski, että aineettoman omaisuuden asema on kuin lastu laineilla noissa kuohuissa. Tästä syystä tulisi kaikkien seurojen omissa maissaan kampanjoida voimakkaasti ns. ”kansalaisen oikeustajun” laajentamisen puolesta myös hengentuotteiden puolelle. Luvattoman materiaalin kohtalaisen vaivaton saatavuus, jakelu ja kopiointi MP3-formaatissa, sekä viimeaikainen Napster-juttu asettavat mitä vakavimpia haasteita tekijöille ja oikeudenomistajille tässä mielessä. Ruotsin (STIM) Roger Wallis ei kylläkään pitänyt Napsteria pelkästään pahana asiana esimerkiksi ns. vähemmän tunnetun tekijän kannalta.

Pohdittiin niin ikään teoshallinnoinnin lähitulevaisuuden näkymiä. Tutustuimme erilaisiin tietoteknisiin hankkeisiin, joita on kehitteillä montaa sorttia vähän joka taholla. Merkittävimpänä niistä voidaan pitää CISACin omaa CIS-projektia. CIS (Common Information System) on jo hyvän aikaa kehitelty tietokannan määrittely, jossa teosta koskevat määrittelyt ovat samanlaisia kaikkialla ja jonka odotetaan toimivan CISAC-jäsenseurojen päätyökaluna näiden strategioissa digitaalimaailman hallinnoinnin ongelmien ratkaisemiseksi. Ideana on kaikkien CISACin jäsenseurojen piirissä olevien teostietojen maailmanlaajuinen saatavillaolo eri selaimia käyttämällä. Tällaisia selaimia ovat mm. eräiden eurooppalaisten seurojen ja amerikkalaisen BMI:n yhteinen Fast-track sekä latinomaiden vastaava Latinautor. Pohjoismaisten seurojen yhteinen NordDoc on puolestaan jo valmiiksi CIS-muotoinen teoshakemisto. VERDI (Very Extensive Rights Data Information -project) on multimediatuottajille tarkoitettu monilisensiointeihin liittyvien tekijätietojen etsintäpaikka. Tämä hanke syntyi Eurorahoituksella ja se annettiin alkuaan TEOSTOn motoroitavaksi, mutta Suomessa valmistelutyö delegoitiin KOPIOSTOlle, koska se oli luontevampaa multimedian kyseessä ollen. IMJV (International Music Joint Venture) on meille tuttu entuudestaan; väittävät voivansa tehdä mahdottomiakin hallinnointialalla, eikä uutta ole sekään, että vastustusta tälle hankkeelle löytyy monien seurojen piirissä.

CISACin puheenjohtajan paikan tänä vuonna jättänyt saksalainen (GEMA) professori Reinhold Kreile kertoi läksiäispuheessaan olevansa iloinen siitä, että ”luovan työn tekijän oikeus korvauksiin töittensä käyttämisestä on kaikesta huolimatta viime vuosina saavuttanut laajempaa yleistä hyväksyntää ns. suuren yleisön keskuudessa”. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ranskan (SACEM) Jean-Loup Tournier, joskaan hänen valintansa mahdollistanut, ikäänkuin herra Tournieria varten räätälöity pieni sääntöviilaus, ei saavuttanutkaan kokousväen varauksetonta hyväksyntää. Seuraava CISAC-kongressi pidetään vuonna 2002 Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK) maaperällä. Tarkka paikka ja aika ei ole vielä tiedossa. Vaan sepäs on joka tapauksessa varmaa, että näitä samoja asioita ja tuoreimpia uusien teknologioiden mukanaan tuomia pulmia pyöritellään tuolloinkin.

Teksti: Eero Lupari

kuva: Martti Heikkilä