Musiikintekijät -logo

Marraskuun Tekosyy-klubi - Nostalgiaa ja uusia innovaatioita

Haastattelu

Marraskuun Tekosyy-klubi – Nostalgiaa ja uusia innovaatioita

Teksti: Sanna Korkee, kuvat: Markku Mattila

Marraskuisella Tekosyy-klubilla tehtiin parissa tunnissa aikamatka 60-luvulta tähän päivään. Matti ”Fredi” Siitosen tenoriääni soi kuin silloin ennen. Ilkka Niemeläinen esitteli Ornaments-produktiotaan, Marzi Nyman ja Rasmus Mäntymaa tekivät uuden laulun.

Klubi-isäntä Heikki Salo muisteli nähneensä 60-luvulla mustavalkotelevisiossa miehen pahvilaatikon päällä laulamassa Roskisdyykkarin balladia (säv. Vreeswijk Cornelis, suom. san. Georg Dolivo). Nyt tämä sama mies, Fredi, valloitti yleisön Tekosyy-klubin värivaloissa omilla sävellyksillään ja sanoituksillaan sekä niiden syntytarinoilla.

Roskisdyykkarin balladi oli Fredin uralle tärkeä biisi, vaikkei omatekemä olekaan. Sen hän nauhoitti armeijakavereiden kanssa kokoonpanolla, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Kivikasvot. Nauha lähetettiin Toivo Kärjelle.

– Topi kysyi, että kuka on tämä tenori. Menin tapaamaan häntä ja oven avattuani sanoin, että minähän en sitten sinun tangojasi laula. Topi sanoi, ettei tartte. Sitten juteltiin pitkään, ja samalla istumalla kirjoitin silloisen Musiikki Fazerin kanssa kymmenen vuoden sopimuksen.

Kun Siitonen aloitti soolouransa 60-luvun puolivälissä folklaulajana nimellä Folk-Fredi, oli ohjelmistossa ajan hengen mukaan kosolti käännösiskelmiä. Omia biisejään hän alkoi levyttää 70-luvulla.

– Syksyn sävel -kilpailuihin tehtiin aina ankarasti kappaleita, ja niin tein minäkin. Biisin nimi oli Elämäni nainen (san. Vexi Salmi), ja olin ihan varma, että se voittaa. Jätin nauhan levy-yhtiöön ja lähdin lomalle. Palattuani Jaakko Borg ilmoitti: ”sori, me ei lähetetty sitä sun biisiä kisaan, mutta nauhalla oli yksi toinen biisi, me laitettiin se”. Ajattelin, että voi hyvänen aika minkä virheen teitte. Mutta näin jälkeenpäin ajatellen se oli hieno virhe.

Kyseinen laulu oli Avaa sydämesi mulle (säv. Fredi, san. Vexi Salmi), joka sijoittui toiseksi vuoden 1974 Syksyn sävelessä ja nousi listojen kärkeen. Samanniminen albumi valittiin vuoden parhaaksi kotimaiseksi ja siitä tuli myös Fredin uran myydyin levy.

Faksailua Vexin kanssa

Fredi ja Vexi Salmi tekivät paljon yhteistyötä ja faksi lauloi.

– Oltiin Kivikasvojen kanssa Ruissalossa esiintymässä. Illalla sinne tuli faksi: ”tässä sanat, äkkiä sävellys tähän”. Lähdin autolla viemään rumpalia Turkuun ja otin tekstin siihen vaihdekepin viereen. Siinä matkalla sävellys sitten syntyi. Faksasin nuotin samana iltana, ja se laulu, Katso luontoa ja huomaa, meni Markku Aron levylle.

Fredi on tehnyt, Heikki Salon saamien tietojen mukaan, 142 sävellystä ja reilut 20 tekstiä. 

– Maan valituksen sävellys ja tekstin idea syntyi nopeasti metsäretkellä. Mutta tekstiä työstin monta kuukautta. Halusin tehdä sellaisen, johon olen tyytyväinen lopun elämääni. Tein tekstin puun näkökulmasta. Puut on hienoja, niillä on samoja geenejä kuin ihmisillä.

Euroviisuilua

Tekosyy-klubin yleisö sai riemukseen kuulla myös Pump pumpin, jolla ”Fredi and the friends” edusti Suomea vuoden -76 Euroviisuissa Haagissa, sijoitus oli 11:s.

– Oltiin keikalla missä lie. Roudattiin kamoja ja näin vanhan pianon. Räpläilin sitä ja tuumin, että kai tästäkin joku biisi voisi syntyä. Ja syntyikin, Vexi sanoitti. Radio Luxembourg on muuten tehnyt listan biiseistä, joista Euroviisut muistetaan. Siellä oli kaksi su

omalaista kappaletta: Lordin Hard Rock Hallelujah ja Pump pump.

– Niiden Haagin viisujen jälkeisenä sunnuntaiaamuna katselin ulos hotellin ikkunasta ja mietin, että millainen sen euroviisubiisin oikeasti kuuluisi olla. Silloin lähti liikkeelle biisi Katson sineen taivaan.

Vexi Salmi teki lauluun tekstin, ja Katri Helena edusti sillä Suomea vuoden 1979 Euroviisuissa. Myös tämä laulu kuultiin klubilla Fredin tulkintana, pianossa Antti Hyvärinen. Hieno oli.

Heikki Salo kertoi yllättyneensä siitä, että monet komeat hitit ovat Fredin sävellyksiä ja uteli, vieläkö kynä käy ja uusia lauluja syntyy.

– Juu kyllä, tai nythän käy kone. On mulla aika paljon valmista kamaa. Pidän istua koneen ääressä ja tehdä biisejä. Se on jotenkin hienoa. Opiskelin midiä jo 80-luvulla. Olen konemiehiä.

Visuaalista partituuria

Elektronisen musiikin pioneeri Ilkka Niemeläinen lasersoittimellaan ja Juhani Aaltonen sopraanosaksofonillaan improvisoivat seinälle visuaalista partituuria.

– Tässä jokaiselle äänelle on ohjelmoitu oma visuaalinen vasteensa. Lasersoitin toimii niin, että kun katkaisen säteen, se soittaa äänen, joka säteelle on ohjelmoitu. Samankaltaista liikkeeseen reagoivaa laseria löydätte vaikkapa Mäkkärin vessan vesihanoista, Niemeläinen selvitti hämmästyneelle yleisölle.

Niemeläisen tuorein produktio on Ornaments, jota hän työstää yhdessä Tampereen yliopiston tutkivan teatteritaiteen keskuksen mediasuunnittelija Teemu Määttäsen kanssa.

– Produktio on vielä esiasteella, mutta siitä on tulossa spektaakkeli, Niemeläinen lupasi.

Itse teossa Marzi ja Rasmus

Kitarataituri Marzi Nyman ja laulunikkari Rasmus Mäntymaa lähetettiin alkuillasta yläkertaan laatimaan biisiä, jonka tuli sisältää yleisön antamat sanat ”ruhtinas” ja ”käpylehmä”. Illan lopuksi kuultiin uunituore Käpylehmät Marzin esittämänä. Yleisön antamat sanat löytyvät kertsistä:

”Karoliina, Karoliina,

kanssas kadut oli vähemmän tyhjät.

kanssas itseni kanssa olin yhtä.

Karoliina, Karoliina,

tahdoit riisua mun ruhtinaan viitan.

Mutta mä en lopulta antanut niin tehdä.

Jäivät kotikoivun juurille laiduntamaan käpylehmät.”

Seuraava Tekosyy-klubi Musiikkiteatteri Kapsäkin Allotria-ravintolassa Helsingissä on 5. helmikuuta 2014. Klubeja järjestetään tulevana vuonna myös muualla maassa.

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2013

Selaa lehden artikkeleita