Tarja Cronbergin mukaan luova talous on lupaus taiteilijoille, nyt on aidosti mahdollisuus parantaa taiteilijoiden asemaa, sille on suorastaan tilaus. Valitettavaa on, että taiteilijat määrittelevät itsensä liian usein luovan talouden ulkopuolelle. Sille ei ole tilausta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi Tarja Cronbergin tekemään selvitystä luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantamiseksi. Cronberg on paneutunut työhönsä antaumuksella, taiteilijoiden kipuja kuunnellen ja ymmärtäen ja halukkaana auttamaan. Selvitys on julkaistu elokuussa ja löytyy kokonaisuudessaan OKM:n sivuilta. Hyvältä kuulostaa sekin, että Cronberg saa jatkaa työtään seuraavaan vaiheeseen, jonka tulee sisältää ehdotukset tärkeimmiksi konkreettisiksi  toimenpiteiksi taiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi.  

Seuraavassa poimintoja selvityksen ehdotuksista sekä Forum Artisin ansiokkaasti järjestämästä taiteilijajärjestöjen ja Tarja Cronbergin yhteisestä keskustelutilaisuudesta.

Luova talous – taiteilijoiden torjuma?

Taiteilijat ovat torjuneet käsitteen luova talous luullen, että kaikista yritetään tehdä yrittäjiä. Toimijoilta puuttuu yhteinen kieli puhuttaessa luovasta taloudesta. Taiteilijoita ei luova talous käsitteenä motivoi. Taide on kuitenkin luovan kasvun ja luovan talouden peruspilari ja ydin. Toisaalta taiteilijoita ei myöskään kuunnella tämänhetkisissä luovan talouden keskusteluissa. Tästäkin seuraa, että  taitelijat kokevat usein olevansa keskustelun ulkopuolella. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, avoimempaa ilmapiiriä ja rakenteiden muutoksia. Luova talous tulee nähdä koko luovan kasvun alueena.  

Taiteilijat – itsensä työllistäviä?

Pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi työlainsäädännössä määritellä palkansaajien ja yrittäjien lisäksi uusi ryhmä: itsensä työllistävät.  Heidän sosiaaliturvansa ja verotuksensa täytyisi saada tasa-arvoiseksi palkkatyöntekijöiden kanssa.

Tämä aiheutti keskustelua puolesta ja vastaan Forum Artisin tilaisuudessa. Nähtiin vaarana, että kolmas kategoria toisi lisää ongelmia. Nytkin jo, viimekädessä mm. verottaja, tekee hyvinkin omavaltaisia ratkaisuja, luokitellen taiteilijan yllättäen milloin yrittäjäksi ja milloin taas palkansaajaksi, vähän kulloistakin asiaa käsittelevän virkamiehen mielihalujen mukaan. Rinnastus palkkatyöntekijään koettiin yleisesti paremmaksi kuin rinnastus yrittäjäksi, mikäli itsenäistä ryhmää ei voida määritellä.

Työttömyysturvasta – työllisyysapuraha?

Taiteilijan työttömyysturva tulee korvata työllisyysapurahalla, jota nauttiessaan  taiteilija voi tehdä työtä myös töiden välillä. Nythän ainoastaan ammattitaidon ylläpitäminen on mahdollista töiden välillä. Työllisyysapuraha olisi ensivaiheessa työmarkkinatuen suuruinen ja sitä anotaan työ- ja elinkeinotoimistoista starttirahan tapaan. Tarkoitus on selvittää myös mahdollisuudet taiteilijapalkkaan, jossa valtio korvaisi sen, että taiteilija asettaa työvoimansa luovan talouden käyttöön myös töiden välillä.

Toimiva tasausjärjestelmä verotukseen ja sosiaaliturvaan?

Taiteilijoiden työn epäsäännöllisyys ja tulojen suurikin vuosittainen vaihtelu näkyvät tulorakenteessa. Vähennyskelpoiset kulut eivät osu samalle vuodelle kuin tulot. Sosiaaliturva voi määräytyä edellisen vuoden nollatulojen mukaan, vaikka vuotta aikaisemmin on ollut tuottavaa toimintaa. Tämä tuottaa monille ikäviä yllätyksiä äitiys- ja sairauspäivärahaan.

On kehitettävä taiteilijoiden näkökulmasta toimivat tasausjärjestelmät. Voitaisiin toteuttaa esimerkiksi urheilijoiden saamaa oikeutta vastaava oikeus siirtää tuloja verovapaasti tekijän tilille. Sosiaaliturvan määrää laskettaessa olisi huomioitava viimeisen vuoden tulojen sijaan kolmen viimeisen vuoden tulot.

Myös työterveyshuollossa, sairausvakuutuksessa ja etenkin eläkejärjestelmässä on pahoja puutteita. Eläkejärjestelmää on yksinkertaistettava ja se olisi syytä keskittää Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä noin sataan vuodessa. Siihenkin on olemassa ehkä mahdollisuudet, kun taiteilijoiden eläkeasiat siirtyvät ensi vuoden alusta OKM:n vastuulle. 

Muita tavoitteita

Suomessa taiteilijan taiteen tekemisestä saama keskimääräinen tulo on vain 50 prosenttia  hänen kokonaistuloistaan, ollen vähäisin Pohjoismaissa. Moni taiteilija joutuu tekemään muita töitä siivoamisesta opetustyöhön pystyäkseen elämään. Tavoite on nostaa taiteilijuudesta saatava tulo ainakin 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös apurahojen määrää on lisättävä.

Entäs sitten?

Forum Artis on luvannut toimia joukkojen kokoajana, Cronberg on jo tasoittanut tietä.

Mutta me taiteilijat tarvitsemme torjunnan sijaan nyt aktiivisuutta, taiteilijoiden yhteistyötä, yksimielisiä ja selkeitä näkemyksiä tärkeimmistä korjausta vaativista asioista ja ennen kaikkea toimintaa. Hallitusohjelmaan on esitettävä ja valmisteltava huolella ja ajoissa 3-4 kaikille taiteilijoille tärkeintä, yhteistä asiaa.

Me musiikintekijät voimme vaikuttaa asioihin myös yksin ja yhdessä erilaisin keinoin, sekä median välityksellä että hyödyntämällä kontaktejamme päättäjiin. Tarinoiden voimaa ei voi kyllin korostaa, siispä omat tarinat esiin! Meidän on ennen kaikkea vahvasti vaikutettava harhakäsitykseen, ettei musiikin tekeminen ole muka työtä!

Teksti: Eija Hinkkala

Kuva: Esa Vehmassalo