Lauri Jauhiainen oli monitaitoinen kynämies
Tähän maailmankuuluun JOSEF RIXNERIN säveltämään kuolemattomaan tangoon Blaüer Himmel Lauri Jauhiainen kirjoitti suomalaisen laulutekstin 17-vuotiaana. Komeasta levysovituksesta vastasi GEORGE DE GODZINSKY. Sinitaivas on yksi Olavi Virran tunnetuimmista levytyksistä.
Äskettäin, lokakuun puolivälissä, joukostamme 78-vuotiaana poistunut Lauri ”Jauhis” Jauhiainen oli yksi merkittäviä sota-ajan jälkeisiä iskelmäsanoittajiamme, joka vaikutti kevyen musiikin alalla 1940-luvulta lähtien. Lauri Jauhiainen kirjoitti päivätyönsä ohessa huomattavan määrän iskelmäsanoituksia useille tähtiartisteillemme, sävelsi, kynäili elokuva- ja näytelmäkäsikirjoituksia ja kunnostautui muutenkin kirjallisella saralla. Monien mielestä Jauhiainen toi kuplettiperinteen takaisin Suomeen. Energinen Jauhis oli loppuun saakka työn touhussa mukana: uusia näytelmäkäsikirjoituksia ja laulutuotantoa syntyi.
– Oikein tekee välillä mieli mennä parvekkeelle riemuisasti huutamaan kovaa, kun saa uuden sävellyksensä valmiiksi. Tunne on niin mahtava, lämminhenkinen Lauri Jauhiainen jutusteli tarinoidessani hänen kanssaan pidempään nelisen vuotta sitten.
Ensimmäinen sävellys kuusivuotiaana
Suonenjoen Iisvesi, oma pidempiaikainen kotipitäjä, oli Lauri Jauhiaiselle erityisen rakas paikka.
– Suonenjoki on tukenut minua henkisesti. PALLE kutsui minua Iisveen Lassiksi, hän sanoi.
Lauri Jauhiainen opetteli omin päin lukemaan. 6-vuotiaana pojalta pääsi riemunhuuto: pikku Laurilta alkoi lukeminen sujua. Sittemmin vanhassa joululehdessä ollut LAURI POHJANPÄÄN liikuttava Pieni Linnunpoika- runo kosketti kovasti ja jäi lähtemättömällä tavalla mieleen. Heti seuraavana aamuna hän sävelsi tähän Pohjanpään runoon ensimmäisen laulunsa. Pianonsoitto alkoi säveltäjä JOONAS KOKKOSEN vanhemman veljen ILMARI KOKKOSEN johdolla, joka toimi Lauri Jauhiaisen opettajana kansakoulussa.
– Kerran koulun jälkeen pyysin Ilmari Kokkosta opettamaan minulle alkeita pianonsoitossa. Sittemmin kävimme läpi ERKKI MELARTININ muutamia pianovihkoja. Ilmarin myötävaikutuksella jatkoin opintojani Suonenjoella TOIVO KOMULAISEN johdolla. Komulainen näki minussa jo varhaisessa vaiheessa enemmän säveltäjäkykyä kuin muusikkoutta.
Kotiseutuni oi
Vuonna 1941 syntyi Kotiseutuni. Tämä koskettava tango on Lauri Jauhiaisen yksi kuuluisimmista omista sävellyksistä. 15-vuotias Lauri lähti sodan melskeessä muiden miesten mukana konemieheksi laivaan. Konehuoneessa joutui paiskimaan töitä vuorokaudet ympäri. Lauri Jauhiainen tarinoi kertovaan tyyliinsä:
– Jostain minulle annettiin ensimmäiset sävelet, joita hiljaa hyräilin. Konehuoneessa kirjoitin tämän lauluni salaa nuottipaperille. Näin se syntyi.
Toivo Kärkeen alta parikymppinen Lauri tutustui jo varhain.
– Topin tapasin ensimmäisen kerran jatkosodan aikana paikallisessa kahvilassa Syvärin rannalla. Olin tuolloin armeijassa. Topi työskenteli tykistöluutnanttina ja minä touhusin erikoisjoukko-osastossa pioneerina. Toivo Kärki ehdotti tarinoinnin lomassa Lauri Jauhiaiselle, että he tutustuisivat ja ottaisivat toisiinsa yhteyttä, kun sota loppuu ja siviilielämä alkaa. Näin kävikin. He tapasivat seuraavan kerran Laurin kotimaisemissa. Lauri Jauhiainen kirjoitti päivämäärällä 27.8.1948 virallisesti ensimmäisen sanoitustekstinsä Kärjelle. Tuolloin taltioitui Toivo Kärjen säveltämä ja HENRY THEELIN laulama tango Pieni Toivomus. Syksyllä 1949 Kärki kutsui Jauhiaisen Helsinkiin ja järjesti asunnon. Uutterampi yhteistyö alkoi.
– Tein aluksi kaikenlaisia päivätöitä. Siinä sivussa kirjoitin Topille tekstejä. Sittemmin PSO ja Levytukku halusivat julkaista muutamia omia sävellyksiäni. Niinpä annoin heille omia laulujani levytettäväksi. Joukossa olivat Kenen syy -jenkka ja muun muassa Satu ruskeista silmistä – tango. VEIKKO TUOMI lauloi ne ensi kertaa levylle.
– Läheinen työtoverini KAARLO VALKAMA oli kiistatta oman aikakautensa paras sovittaja. Monet muut pätevät kevyen musiikin sovittajat saivat paljon apuja Valkamalta, Jauhiainen kertoili.
Monille levymerkeille
Uuttera musiikillinen yhteistyö jatkui sittemmin muun muassa Olavi Virran ja hanuristi/ sovittaja MATTI VILJASEN kanssa monissa yhteisissä levytyksissä. Ola lauloi, Masa sovitti ja Lasse sanoitti. Lauri Jauhiainen kirjoitti Olavi Virralle parisenkymmentä levytettyä iskelmätekstiä. Sinitaivaan ohella yksi tunnetuimmista on Virran oma sävellys Punatukkaiselle tytölleni, jonka Jauhiainen kirjoitti siltä istumalta Helsingin Columbia- kahvilassa. Olavi Virta levytti kuuluisan suomi-tangonsa kahteen otteeseen vuosina 1952 ja 1963.
– Olavi Virta ja Matti Viljanen olivat hyviä ystäviäni ja työtovereitani, joiden kanssa minulla oli monta hauskaa hetkeä. Aktiivinen yhteistyömme ajoittui 50-luvun vuosiin. Jatkossa JAAKKO SALO on ollut minulle myös merkittävä ja läheinen ihminen, Jauhiainen muisteli.
Lauri Jauhiainen alkoi kirjoittaa päivätyönsä ohella entistä enemmän iskelmä-tekstejä. Sanoituksia taltioitui useille levymerkeille, kuten muun muassa Fazerille, Levytukulle, PSO:lle, Scandialle ja Finnlevylle. Jauhis halusi aina olla mukana studiossa, kun levyjä tehtiin.
– En silti halunnut tässäkään vaiheessa jättää päivätyötäni, vaikka kirjallisellakin puolella olisin pärjännyt, Jauhis kertoili.
– Alusta asti tekstiä on tullut soljuvasti. Joku on antanut sen minulle lahjana. Olen siitä nöyrästi kiitollinen. Kappaleen nasevalla nimellä on suuri merkitys sanoitusteni synnyssä.
– Minulla ei ole ollut esikuvia. Olen kulkenut omia polkujani ja yrittänyt löytää oman tyylini sanoittajana. Toki olen arvostanut monia sanoittajiamme, joista lähes kaikki tunsin. REPE HELISMAA ja REINO HIRVISEPPÄ olivat minua ihmisinä hyvin lähellä, Lauri Jauhiainen sanoi.
