Lisäksi mies on toiminut mm. elokuvan ”Pitkä kuuma kesä” musiikkituottajana sekä tehnyt lyriikat mm. Rovaniemen kaupunginteatterissa joulukuussa esitettävään ”Sininen hetki” musiikkiteatteri-esitykseen, jonka sävellyspuolesta on vastannut Jukka Siikavire. Myös oma, muutama vuosi sitten perustettu yhtye Perunateatteri voi hyvin…

Minkälaisten töiden parissa puuhastelet tällä hetkellä?

No ihan muutama sekunti sitten rustasin tekstiä Boots- yhtyeen uudelle levylle ….

Luin juuri Rytmi-lehdestä kehuvat arvostelut Boots -yhtyeen edellisestä levystä (”Joutomies”), jolle olit näköjään niin ikään tehnyt tekstejä …

Joo, olen ihan tyytyväinen muun muassa ”Joutomies” -laulun tekstiin… olisin sen voinut itsekin esittää. Mulla on sen verran vähän vielä näitä tilaustöitä, että intoa riittää paneutua kunnolla ja aika rehelliseltä pohjalta kulloinkin kyseessä olevaan projektiin. Esimerkiksi Boots -yhtyeen Jarmo Heikkisen kitarointi sykähdyttää mua vallan perkeleesti, jolloin tekstintekokin tuntuu tosi hyvältä…

Kuinka mielelläsi teet tilaustöitä?

Ihan mielelläni – se on jotenkin henkisesti ”helpompaa” kuin oman materaalin teko. Mähän olen tehnyt itselleni lähinnä ”keskuslaululyriikkaa” eli sellasta tekstiä, joka lähtee itsestä. Ja se on aika raskasta joskus: sitä huomaa usein olevansa aika isojen pohdintojen äärellä. Tarinaniskeminen tuntuu jotenkin kepeämmältä, hauskemmalta. Usein tilaustyötä tehdessäni määrittelen kuitenkin sen jutun (bändin, artistin, aiheen) hyvin tarkkaan itselleni, ennen kuin alan työstää ko. tekstiä.

Mikä on työtapasi – meitähän on tässä suhteessa moneen junaan?

Mä olen inspiraation varassa – valitettavan paljon. Olen huomannut olevani hyvin epäjärjestelmällinen ihminen kaiken kaikkiaan. Usein seuraan kateellisena ihmisiä, jotka pystyy tehokkaaseen toimintaan… Mulla on joskus aikoja, ettei oikein mitään synny …

Alkavatko ne ahistaa sinua – nämä kuivat kaudet?

Se riippuu varmaan kunkin lauluntekijän tavoittesta: tekeekö sitä ns. ammatikseen vai tekeekö lauluja sillä metodilla, että tarkkailee ympäristöään ja tekee laulun sitten, kun on asiaa, tai jokin asia on kirkastunut. Nykyään koitan itse omien laulujeni kohdalla löytää jotakin uutta, itselleni tuntematonta, kun taas tilaustöiden kohdalla olen huomannut hyödyntäväni vanhoja, hyviksi koettuja jippoja, sanalla sanoen kokemusta. Tottakai sitä omissa töissäänkin käyttää kokemusta hyväksi, mutta joskus hylkään ihan toimivan, tyylikkään tekstin ihan vaan sen takia, että siinä ei ole sitä jotain, mitä omiin juttuihini haen.

Perunateatterin tulevaisuuden sunnitelmat?

Meidän bändi ( Mika Hiironniemi, rummut; Pasi Hiidenniemi, kitara; Pauli Hanhiniemi, laulu/kitara/keyboard; Samuli Happo, basso) on hyvin aktiivinen. Lähinnä minä ja Pasi Hiidenniemi kuitenkin tehdään biisit. Meidän työtapa on hyvin perinteinen bändimetodi. Esimerkiksi Pasi saattaa tuoda biisin sointukulun, minä teen melodian ja tekstin, me kaikki sovitamme jne.

Onko sulla tietokoneita ja/vai käytätkö oikeita soittimia biisinteossa?

Mulla on Ensonic-kosketinsoitintyöasema, jolla yleensä teen bassokuviot ja haen harmoniat. Joskus mulla on jokin rytminen idea ja melodia, jonka ”esitelmöin” orkalle perinteisellä nuotiokitara-tyylillä. Työtapa vaihtelee fiiliksen mukaan. Rokkibändin orkestraatiossahan on kuitenkin joitakin kinkkisiä juttuja – eli esimerkiksi kun on omasta mielestään luonut hienon biisin koskettimilla ja laittanut siihen kaikenmaailman harmoniat ja stemmat, se ei treenikämpällä sitten bändin kanssa oikein istukaan… tässä kohdin bändin kanssa tehdään sitten sovitustyötä kimpassa.

Jännittääkö sinua uuden biisin ”ensiesitys” bändikavereille?

Se on varmasti ilmapiirikysymys. Esimerkiksi Kolmannen Naisen kanssa meillä oli hieno meininki: vaikka biisi saattoi olla herkkä ja koskettavakin, en jännittänyt sitä koskaan. Kaverit suhtautuivat niin hienosti ja kannustavasti tilanteeseen. Perunateatterin ryhmä on hyvin samankaltainen – tässä suhteessa mulla ei ole ollut ongelmia.

Pitäisikö sinun tuotantosi jakaa Kolmannen Naisen biiseihin ja muuhun tuotantoon?

Kyllä nämä uudemmat biisit ovat samaa jatkumoa. Mun tekemisen lähtökohdat ovat pysyneet ihan samoina koko ajan: olla yhtenä tekijänä mukana joukossa tekemässä jotain kivaa. En tiedä, jaksaisinko edes tehdä lauluja ilman muita ihmisiä: tykkään tehdä ryhmässä, yhdessä muiden kanssa. Kolmas Nainen -yhtyeessä mulla oli ikäänkuin kirjurin ja puhemiehen rooli, tässä Perunateatterissa olen hiukan eri roolissa, lähinnä enemmän lauluntekijänä, joka vastaa tuotannosta. Mutta yhdessä tekeminen ja toveruus ovat mulle edelleen kaikkein tärkeimmät lähtökohdat.

Mikä on mielestäsi paras/hienoin biisisi?

No, tässä hiljakkoin kuuntelin biisin ”Kiitti jätkät”, joka löytyy kolmannen Naisen levyltä ”Elämän tarkoitus” (1991). Kyllä se kuulosti edelleen tosi hyvältä – siitä tulivat todella elävästi mieleen ne tunnelmat ja visiot, joita mulla oli silloin sekä sitä biisiä tehdessä että esittäessä. Mun mielestä sellanen biisi on hyvä, joka kolauttaa tekijäänsä vielä vuosienkin jälkeen…

Tajusitko jo nuorena, että sinusta tulee taiteilija?

Jollain tavalla, joo. Mä ihailin suunnattomasti kuvataiteilijoita ja taisin elätellä itsekin ryhtyväni sellaiseksi… Mutta en varmaankaan halunnut sitä tarpeeksi palavasti, vaan ”mopoiässä” huomasin olevani bändissä kosketinsoittajana. Emmehän me silloin vielä osanneet soittaa pätkääkään, mutta treenattiiin (taidettiin pitää peräti kahdet treenit ja silleen). Toinen bändi (R.A.S.A.), joka oli muuten Kolmannen Naisen esiaste, olikin sitten jo kunnianhimoisempi projekti: teimme keikkojakin, ja 80-luvun alussa jopa omakustannesinglen. Mä taisin olla silloin 16-vuotias. Siitä lähtien mulle oli ihan selvää, että tämä kaveri lähtee musahommiin …

Musahommiin … heh … hauska ilmaisu, mitä se tarkoittaa?

Niin, käsitykseni ”musahommista” on muuttunut tosi paljon vuosien saatossa, ja olenhan mä itsekin muuttunut. Aforismini on ollutkin jo jonkin aikaa seuraava: ”Kyllä musahomma muuttaa miestä”.

Mikä näissä musahommissa nuorta miestä sitten niin kiinnosti ja kiinnostaa?

Musahomma viehättää mua monesta syystä: näissä hommissa voi säilyttää jonkinasteisen illuusion vapaudesta. Näissä puuhissahan se lopullinen päätäntävalta on aina itsellä: teetkö jotakin vai etkö tee. Tuleeko mieleen kovin montaa muuta ammattia, jolla voisi itsensä elättää yhtä rennosti?

Pauli paljasti vielä lopuksi, että Bark Boat Music julkaisee Kolmas Nainen -yhtyeen tuotannosta nuottikirjan lähitulevaisuudessa – tiedoksi mm. uutta kotimaista nuotiokitara – ja kotibile- klassikkomateriaalia kaipaaville. Sekä vielä sen, että Perunateatteri julkaisee uutta materiaalia ensi keväänä. Eli, Paulin idealähde ei ainakaan vielä ole kuivahtanut. Ja parempi onkin, musahomma kun tuntuu istuvan hyvin luontevasti tämän Paulin harteille. Kiitos rehdistä haastattelusta!

Hanhinemen ja Pesolan sopimuksia purettiin

Pauli Hanhiniemi ja Sakari Pesola ovat liittyneet Kari Kuuvan, Tommi Läntisen, Jussi Rasinkankaan, Juhani Konolan ja Matti Laasosen joukkoon. Nämä kaikki ovat viime vuosien aikana saaneet Elvis ry:n taustatuella kustannussopimuksiaan puretuiksi.

Hanhiniemen ja Pesolan sopimukset oli tehty vuosina 1986-88 EMI:n kanssa. Kyseiset kolmekymmentä teosta olivat ilmestyneet Kolmas nainen -yhtyeen levyillä. Kustantaja oli sama kuin Kari Kuuvan tapauksessa (Imudico/ Oy EMI Finland Ab).

Tekijät halusivat purkaa sopimukset kustantajan passiivisuuteen vedoten. Kustantaja kiisti passiivisuutensa mutta suostui lopulta purkuun välttäen näin oikeudenkäynnin. Vaikka kustantaja muodollisesti oli Suomen EMI, käytännössä kirjeenvaihto tekijöitä edustaneen lakimies Ilmo Laevuon kanssa käytiin Ruotsin EMI:stä käsin.

Kari Kuuvan teoksia koskenut kustannussopimusten purkuriitahan päättyi oikeudessa Kari Kuuvan voittoon. Sopimukset purkautuivat ja kustantaja joutui maksamaan omia ja tekijän oikeudenkäyntikuluja yhteensä lähes 250.000 markkaa.

Hanhiniemen ja Pesolan tapauksessa yhteisymmärrys syntyi siis ennen oikeudenkäyntiä. Prosessista tuli Elvikselle jonkin verran kuluja, mutta kuten edellisessä Selviksessä Rasinkankaan, Konolan ja Laasosen kohdalla totesimme, lakimiesapuhan kuuluu yhdistyksen tärkeimpiin toimintamuotoihin.