Musiikintekijät -logo

Lasse Mårtenson - Apurahalla oli suuri merkitys koko uralle

Lasse Mårtenson – Apurahalla oli suuri merkitys koko uralle

Kun Georg Malmstén-säätiön apurahoja tänä vuonna Elviksen pikkujoulujen yhteydessä jaettiin, jakotilaisuutta seurasi myös Lasse Mårtenson. Oli kulunut lähes neljännesvuosisata siitä, kun hän itse sai Malmstén-apurahan. Tämä tapahtui vuonna 1974 ja summa oli 4.000 markkaa.

– Se oli aika paljon rahaa, nykyrahassa moninkertaisesti. Tällä apurahalla oli suuri merkitys koko uralleni. Se rohkaisi ja innosti ja samalla hartioille tuli iso vastuu siitä, että täytyy osoittautua luottamuksen arvoiseksi. Siihen asti olin kiertänyt jazz-pianistina ravintoloissa ja siirtynyt vähitellen myös teatteriin. Tämän jälkeen löysin musiikista syvemmän tarkoituksen ja aloin uskoa itseeni säveltäjänä, Lasse kertoi.

Kyseessä oli Lassen ensimmäinen apuraha. Hän muisteli, että Ragni Malmstén tai joku muu Elviksestä oli kehottanut häntä hakemaan. Itse hän ei oma-aloitteisesti varmaan olisi rohjennut.

Lasse sai apurahan hakemuksensa mukaisesti saaristorunouden säveltämiseen. Innokkaana purjehtijana hän oli tullut tuntemaan saariston ja sen ihmisiä. Esimerkiksi joulut 1970 ja -71 hän oli viettänyt Jurmossa ulkosaaristossa lähellä Utötä. Monta syvällistä keskustelua pitkinä illan ja yön tunteina oli jo takana.

Sellaiset apurahan turvin ja innostamana sävelletyt valssit kuin Vänö-valssi, Kampela-valssi ja Aamu-usva päätyivät myöhemmin Smugglarkungen-näytelmään, joka sai ensi-iltansa 1976.

Jatko on monelle tuttua: vuonna 1977 Lasse sai kultalevyn Myrskyluodon Maija -lp:stä (tv-sarjan tunnusmelodian teema oli ollut pöytälaatikossa jo 60-luvun lopulta); myöhempiin uran kohokohtiin on kuulunut esimerkiksi se, kun Karita Mattila ehdotti yhteistyötä, mikä johti konserttiin, joka toi tuhatpaikkaiseen Turun konserttisaliin 1.400 kuulijaa, sekä albumiin Lauluja merelle, josta äskettäin tuli kultalevy.

Ensimmäisen apurahansa jälkeen Lasse on myöhemmin saanut palkinnon Svenska Kulturfondetista. Valtioltakin hän on apurahaa hakenut, mutta ilman tulosta.

– Se on ihan ymmärrettävää, edustaahan tällainen saaristolaisaiheinen musiikki niin pientä vähemmistöä tässä maassa.

Malmstén-apurahaa Lasse ei sitten enää vuoden 1974 jälkeen hakenut. Hän halusi antaa sen mahdollisuuden tämän jälkeen muille.


Pikkujoulujen yhteydessä jaettiin nytkin Malmstén-apurahat.
Säätiön puheenjohtaja Ragni Malmstén ja Maarit Hurmerinta
kättelyvuorossa, taustalla Timo Forsström

GEORG MALMSTÉN -SÄÄTIÖN APURAHAT 1998

Jussi Chydenius 8.000 mk Sävellystyöhön a-cappella lauluyhtyeelle.

Timo Forsström 7.000 mk Puhallinmusiikin sävellystyöhön.

Maarit Hurmerinta 10.000 mk Sävellys- ja sanoitustyöhön.

Ulf Krokfors 8.000 mk Sooloteosten säveltämiseen kontrabassolle.

Esa Katajavuori 10.000 mk Musikaalin sävellystyöhön.

Jussi Liski 5.000 mk Sävellystyöhön.

Marjo Leinonen 5.000 mk Sävellys- ja sanoitustyöhön.

Sauli Malinen 10.000 mk Lastenmusikaalin säveltämiseen.

Marja Mattlar 8.000 mk Sävellys- ja sanoitustyöhön.

Heimo Posio 6.000 mk Kotimaisten kevyen musiikin teosten sovittamiseen balalaikkaorkesterille.

Markku Petander 8.000 mk Sävellystyöhön.

Arno Söderberg 5.000 mk Sävellystyöhön.

Pekka Tonttila 6.000 mk Lastenlaulujen säveltämiseen.

Jukka Takalo ja Kai Latvalehto 10.000 mk Sävellys- ja sanoitustyöhön.

Pekka Toivanen 8.000 mk Laulusarjan sävellystyöhön.

Jukka-Pekka Virtanen 8.000 mk Sävellystyöhön.

Yhteensä jaettiin 122.000 mk.

Georg Malmstén-palkinto

(Lisätty 26.1.1999)

Georg Malmstén-säätiö on myöntänyt Paul “Nacke“ Johanssonille Georg Malmstén-palkinnon merkittävästä elämäntyöstä suomalaisen kevyen musiikin hyväksi. Palkinto on suuruudeltaan 50.000 markkaa.

Paul Mikael “Nacke“ Johansson syntyi Turussa 26.6.1932 muusikkoperheeseen. Johansson on tullut tunnetuksi pianistina, kapellimestarina, säveltäjänä ja sovittajana. Hän toimi aluksi tanssi- ja jazz-muusikkona. Hänen soitinvalikoimaansa kuuluivat myös harmonikka ja viulu. Hän esiintyi ahkerasti radiossa ja televisiossa ja etenkin ääniteteollisuuden palveluksessa. Gramexin rekisterin mukaan Johansson on esiintynyt runsaalla 6.500 ääniteraidalla. Sävellyksiä ja sovituksia on Teoston rekisterissä runsas 700. Tunnetuimpia ovat Samba la Bamba bigbandille, Jazzifications sooloklarinetille ja viihdeorkesterille sekä iskelmät Lauluni sinulle ja Tiedä en kauniimpaa. Viimeksi mainitut ovat sävellyksiä, jotka auttoivat Reijo Kalliota nousemaan uudelleen suuren yleisön tietoisuuteen. Nacke Johansson on käyttänyt myös nimimerkkiä Paul Niska. Johansson on vetäytynyt hektisestä ammattimuusikon elämästä ja viettää nykyisin eläkepäiviään Ahvenanmaalla.

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry perusti Georg Malmstén-säätiön Georg Malmsténin kuoleman jälkeen vuonna 1982. Säätiön tarkoituksena on

antaa avustuksia Georg Malmsténin ja muiden suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien tuotannon tunnetuksi tekemiseen.

tukea taloudellisesti suomalaisen kevyen musiikin koulutusta ja tutkimusta.

jakaa apurahoja.

tukea muillakin vastaavanlaisilla tavoilla suomalaista luovaa kevyttä musiikkia.

Säätiö on perustamisestaan lähtien jakanut vuosittain apurahoja. Nyt annettava Georg Malmstén-palkinto on ensimmäinen ja se on siis myönnetty Paul “Nacke“ Johanssonille. Näkyvin Malmstén-säätiön saavutus on Georg Malmstén muistomerkki, joka sijaitsee Malmsténin Kulmassa, Helsingissä Fredrikinkadun ja Arkadiankadun risteyksessä. Georg Malmstén-säätiön puheenjohtajana on alusta alkaen toiminut Ragni Malmstén, varapuheenjohtajana Arthur Fuhrmann ja sihteerinä Taimi Kyyrö.

teksti: Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/1998

Selaa lehden artikkeleita