Kustannussopimuksista edelleen kopio Teostoon

Kustannussopimuksista edelleen kopio Teostoon

Teoston kevätkokous pidettiin 25.4. Hotelli Hesperiassa Helsingissä. Paikalla oli 138 Teoston jäsentä, minkä lisäksi valtakirjoja oli 95. Elvisläisillä näytti olevan kokouksessa jo perinteeksi muodostunut selvä enemmistö.

Kokouksessa suoritettiin yksi koeäänestys. Se koski kustantajien velvollisuutta toimittaa kustannussopimuksesta kopio Teostoon. Kustantajat olisivat halunneet, että tästä luovuttaisiin silloin, kun sopimus rekisteröidään internetin välityksellä. Tällöin tulisi kustantajien mielestä riittää muutamien perustietojen ilmoittaminen, kun taas paperikopioiden lähettäminen on heistä turhaa työtä.

Asiaa oli valmisteltu työryhmässä, joka ei kuitenkaan saavuttanut yksimielisyyttä. Sen lisäksi kevätkokoukselle esitettiin luonnos verkkopalvelusopimuksen ehdoista kustannussopimusten osalta. Näitä ehtoja ei kuitenkaan ollut hyväksytty Teoston johtokunnassa tai muussakaan toimielimessä. Jo elvisläisten esikokous ennen kevätkokousta oli sitä mieltä, ettei tältä pohjalta voida vielä tehdä muutoksia.

Itse kevätkokouksessa Teoston johtokunnan puheenjohtaja Otto Donner asettui samalle kannalle. Hänen ehdotuksensa sai koeäänestyksessä selvän enemmistön taakseen ja näin kopioiden lähettämisvelvollisuus säilytettiin.

Esityskorvauksissa hyvä kasvu

Käsiteltäessä vuoden 2001 toimintakertomusta voitiin todeta, että taloudellisesti vuosi sujui erinomaisesti. Kotimaasta perittyjen esityskorvausten jako oli 25 miljoonaa euroa eli 7,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Ulkomailta saatiin esityskorvauksia 2,5 miljoonaa euroa eli 36,7 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kokoukselle esitettiin myös NCB:n toimintakertomus suomeksi käännettynä. Sekin huokui positiivisuutta, sillä näyttää, että tappiokierre on rajujen rationalisointien ansiosta saatu katkaistuksi. Toimintakertomuksen yhteydessä toimitusjohtaja Katri Sipilä esitteli myös tilastoja esitysraportoinnin kattavuudesta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällaisia tilastoja jäsenistölle esitettiin. Tilastot olivat vielä sikäli puutteelliset, että ne kertoivat raportoinnin kokonaismääristä eri alueilla, mutta eivät siitä, kuinka suuresta osasta eri tilaisuuksia on saatu raportit. Jatkossa tämä kattavuus tulisikin esittää ennen muuta prosenttilukuina.

Kevätkokous hyväksyi tässä yhteydessä yksimielisesti elvisläisten esittämän ponnen siitä, että raportoinnin kattavuudesta esitetään kevätkokouksessa vuosittain erillinen selvitys. Jo vuosi sitten oli päätetty, että tällainen selvitys esitetään itse vuosikertomuksessa, mutta koska sittemmin oli todettu, että ainakin toistaiseksi kattavuudesta voidaan esittää lähinnä arvioita eikä tarkkaa faktaa, niin tällaiset arviot eivät oikein ”istu” painettuun vuosikertomukseen.

Donner ja Lupari jatkavat

Otto Donner valittiin yksimielisesti jatkamaan johtokunnan puheenjohtajana. Myös toinen kevyen musiikin säveltäjien edustaja Eero Lupari valittiin jatkamaan ilman muita ehdokkaita. Todettakoon, että Elviksen valmistelevassa kokouksessa huhtikuun alussa Donner lupasi jatkaa vielä ainakin tämän seuraavan kaksivuotiskauden ja Lupari puolestaan ilmoitti olevansa käytettävissä vielä neljä vuotta.

Ilman äänestyksiä sujuivat odotetusti myös muut valinnat. Tapio Tuomela jatkaa vakavana säveltäjänä ja Sini Perho kustantajana.

Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että johtokunnan jäsenten palkkioita tuli korottaa. Uudet vuosipalkkiot ovat: puheenjohtaja 20.000 euroa ja jäsenet 6.000 euroa. Edelliset neljä vuotta palkkiot ovat olleet puheenjohtajalla 100.000 markkaa ja muilla 30.000 markkaa eli korotusta tuli parisenkymmentä prosenttia. Kaikki nämä palkkiot ovat bruttosummia Tel-kuluineen.

Tukisiirrot romukoppaan

Teoston tilitysjärjestelmään tehtiin kevätkokouksessa useita muutoksia, jotka entisestään parantavat perinnän ja tilityksen vastaavuutta (”euro sisään – euro ulos” -periaate). Varmaan merkittävin oli Elviksen pitkään ajama tukisiirroista luopuminen. Aikaisemmin tiettyä osaa Teoston laskuttamista korvauksista on tilitetty ”kulttuuripoliittisin perustein”.

Tätä rahaa on peritty niiltä alueilta, joilta ei ole saatu esitysilmoituksia. Nyt tehdyn päätöksen mukaan ”Tavoitteena on, että tilitys vastaa kyseisillä alueilla tapahtunutta teosten käyttöä niin hyvin kuin se käytettävissä olevien tietojen ja arviointiperusteiden mukaan on mahdollista.” Tarveharkinnasta on täten luovuttava. Kesäkuussa tapahtuvassa tilityksessä sitten konkreettisesti nähdään, miten tilitys eri alueilla tämän jälkeen muuttuu.

Näitä raportoimattomia alueita ovat esimerkiksi myymälät, parturikampaamot, ravintoloiden mekaaninen musiikki, hotellit, työpaikat, linja-autot, messut, liikuntapaikat ja puhelinjonotusmusiikki. Näistä kolmen ensimmäisen osalta on musiikin käyttölähteitä selvitetty uudella tutkimuksella. Sen mukaan ylivoimaisesti eniten näissä paikoissa musiikki kuuluu radioista.

Selvästi suosituimmat radiokanavat ovat Radio Nova ja yksityiset paikallisradiot. Muutokset tilitysjärjestelmässä merkitsevät täten väistämättä sitä, että hyötyjiä ovat sellaiset teokset, joita soitetaan ahkerasti Novassa ja paikallisradoissa.

Jotkut ovat pelänneet tämän laskevan Teoston tilitysten kotimaisuusastetta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Teoston tilitysjärjestelmässä enää tänä päivänä voi olla kotiinpäinvetämistä niin kuin ei mihinkään muuallekaan päin vetämistä. Sitäpaitsi kotimainen musiikki tuntuu soivan yhä enemmän kaupallisilla kanavilla, kun taas Yleisradiossa asuunta on valitettavasti ollut päinvastainen.

Suurimmat paikallisradiot pois otannasta

Suurimmat yksityiset paikallisradiot (Kiss FM, SuomiPop, Suomen Sävelradio, Radio City, Radio Sata, Radio 957, NRJ/SBC, NRJ/Energy) tilitetään jatkossa radiokohtaisesti ja samalla luovutaan otannasta. Radiokohtaisuus merkitsee osaltaan sitä, että tilitys tulee näiltä alueilta huomattavasti lisääntymään.

Huvi- ja ravintolaalue yhteen

Huvitariffilla ja ravintolatariffilla perityt elävän musiikin tilaisuudet tilitetään jatkossa yhtenä alueena. Huvitilaisuudet, joissa laskutus on yli 170 euroa (lähinnä suurimmat tanssit), tilitetään jatkossa kertoimella 6, jolloin niiden tilitys on kuusinkertainen muihin alueen esityksiin verrattuna.

Tilaisuuskohtaisesti ilmoitettujen pääsymaksuttomien tanssien, ravintolatanssien sekä yhteislaulutilaisuuksien kohdalla siirrytään 20 prosentin otantaan. Kevätkokouksessa käydyssä keskustelussa tämä kohta sai myös kritiikkiä.

Yksi huomio oli se, että kun lähiaikoina esitysilmoituksia ryhdytään lähettämään myös internetin kautta, nämä kaikki ilmoitukset pitäisi ottaa mukaan tilitykseen. Tämä näkökanta on varsin perusteltu, sillä internetraportointi aiheuttaa Teostolle kustannuksia huomattavasti vähemmän kuin perinteinen paperilla tapahtuva.

Lisätilitys palkinnoiksi?

Lisätilitysten osalta päätettiin, että kuntien ja seurakuntien ilmaiskonsertit otetaan pois lisätilitysten piiristä. (Sittemmin on käynyt ilmi, että teknisten syiden vuoksi tämä muutos voidaan ensi kesänä toteuttaa vain kuntien osalta).

Todettakoon, että uusi kirkkomusiikin säveltäjien yhdistys on jo ehtinyt paheksua muutosta seurakuntien ilmaiskonserttien osalta, mitä yhdistys pitää tietyn musiikinlajin sorsimisena. Tietääköhän yhdistys, että järjestelmä on alusta asti vielä paljon enemmän sorsinut esimerkiksi tanssimusiikkia, sillä huvi- ja ravintola-alue ei koskaan ole ollut lisätiltyksen piirissä.

On myös hyvä muistaa, että seurakuntienkin osalta kaikki ne teokset saavat jatkossakin täyden lisätilityksen, joita vuosien aikana esitetään muissa kuin ilmaiskonserteissa kymmenen kertaa.

Periaatteellisesti iso muutos oli se, että lisätilityksen rahoitus siirrettiin kansllisiin varoihin, kun varat aikaisemmin oli otettu niin sanoituilta villeiltä eli Teostoon kuulumattomilta.

Esitys isommasta järjestelmän remontista siirrettiin kevätkokoukselle 2003. Elvisläisten keskuudessa alkaa koko ajan vankistua se kanta, että koko järjestelmästä on syytä luopua. Se on keinotekoinen, Teoston hallintoa työllistävä ja siitä hyötyvät vain ne tekijät, joiden musiikkia esitetään lähinnä alhaisen perinnän alueilla (kuten pienimuotoisissa konserteissa) sekä ne, jotka ovat erityisen tuotteliaita.

Kevätkokouksessa käytetyissä elvisläisten puheenvuoroissa kannatettiinkin sitä, että lisätilitysten sijaan Teoston tulisi ryhtyä jakamaan vuosittaisia palkintoja niille, jotka edellisenä vuonna ovat erityisen ansiokkaasti luoneet uutta musiikkia. Tällainen ”Teosto Awards” -järjestelmä on useissa muissa maissa. ÄKT:n emmoille saataisiin näin vastineeksi luovan puolen oma palkintogaala, jossa pyttyjen lisäksi voitaisiin jakaa myös riihikuivaa. Rahapalkinnot voisivat olla verottomia. Oma pulmansa on tietysti kysymys siitä, millainen raati palkinnoista päättäisi.

Fuhrmann ja Kaivanto jäivät vaille kannatusta

Kysymys siitä, mitä seurauksia asiakkaalle on teosilmoituksen myöhästymisestä, oli ollut esillä jo kahdessa Teoston jäsenkokouksessa. Teoston johtokunta esitti nyt, että johtokunnan päätöksellä voidaan suorittaa myös (takautuva) tilitys, ”mikäli tekijä pystyy uskottavasti osoittamaan, että teoksen ilmoittamatta jättäminen on johtunut toisen tekijän laiminlyönnistä tai ulkopuolisesta tekijästä.”

ELVISin johtokunta kannatti tätä esitystä, mutta jäsenkokouksessa huhtikuun alussa se oli saanut myös runsaasti kritiikkiä. Kevätkokouksessa tällä esityksellä oli kaksi pontevaa vastustajaa: Arthur Fuhrmann ja Petri Kaivanto. Fuhrmann esitti muutosta, jonka mukaan (takautuva) tilitys on suoritettava ”niin pian kuin se on teknisesti mahdollista”. Kaivanto esitti, että koko asia on edelleen palautettava valmisteltavaksi.

Myös Suomen Säveltäjien Tapio Tuomela teki tässä kohtaa esityksen, mutta kukaan ei sitä kannattanut. Myöskään Kaivannon ja Fuhrmannin esitystä ei kukaan kannattanut, Kaivanto veti ensin oman esityksensä pois ja kannatti Fuhrmannia. Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittu Jani Uhlenius oli jo julistamassa koeäänestystä alkavaksi, kun Kaivanto yllättäen ilmoittikin vetävänsä kannatuksensa pois. Uhlenius saattoi näin todeta, että kannatettuja esityksiä ei ole, joten johtokunnan esitys tuli hyväksytyksi.

Raportointityöryhmä jatkaa selvitystyötä

Kevätkokouksen asialistalla oli myös selvitys raportointiasiamiehen palkkaamisesta. Elvisläisethän ovat tällaisen asiamiehen palkkaamista esittäneet, jotta resusseja esitysraportoinnin kattavuudesta huolehtimiseen näin lisättäisiin. Elviksen aloitteesta Teostoon on myös perustettu raportointityöryhmä, jonka puheenjohtaja on kustantajien Hanna Nuortila. Kevyen musiikin tekijöitä edustaa Timo Forsström ja vakavan musiikin säveltäjiä Tommi Kärkkäinen.

Tämä työryhmä on saanut selvitettäväkseen myös kysymyksen raportointiasiamiehen tarpeellisuudesta. Työryhmä oli pyytänyt tältä osin vielä lisäaikaa, jota johtokunta oli myös myöntänyt saaden siihen kevätkokoukselta siunauksen.

Kaiken kaikkiaan kevätkokous sujui siis varsin yksituumaisesti, vaikka muutamia soraääniäkin kuultiin.

Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2002

Selaa lehden artikkeleita