ELVISläiset Jani Uhlenius ja Pedro Hietanen avaamassa kulttuuriväen mielenosoitusta arvokkaasti hanurimusiikilla. Esitetty
teos kuitenkin jäi keskeneräiseksi ”rahoitustilanteesta johtuen”!

Kulttuuriväki protestoi voimakkaasti valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 2003. Tulo- ja menoarvio mitätöi kulttuurin merkityksen ja tarjoaa nollalinjaa koko taide- ja kulttuurialueelle. Kulttuurin kehittämishankkeet on pyyhkäisty roskakoriin.

Toinen viesti koskee valtion taide- ja taiteilijapoliittista ohjelmaa, jota ei ole. Ehdotus ohjelmaksi on olemassa. Eduskunta kävi keskustelua siitä torstaina 17.10. Valtion ensi vuoden budjetti on räikeä esimerkki ohjelman puuttumisesta. Moinen esitys voi syntyä vain, kun valtiolla ei ole taideohjelmaa. Eikö Suomessa ole sijaa luovuudelle?

Barrikadeille nousivat mainittuna torstaina kaikki keskeiset taidealan järjestöt ja kulttuuri-instituutiot tukemaan taiteen kentän yhteistä viestiä.

Viesti kuuluu näin:

Taide on yhteiskunnan voimavara. Taiteeseen kannattaa sijoittaa. Se on tieteen veroinen tekijä. Taide ja tiede kuuluvat hyvinvointivaltioon.

Taide on perusoikeus. Oikeus hyvään kulttuurielämään on kansalaisten perusoikeus. Taide on peruspalvelu, jonka turvaaminen on valtion ja kuntien yhteinen tehtävä – ei vain juhlapuheissa, vaan käytännössä.

Taide sivistää, kasvattaa ja nostaa itsetuntoa. Taide tekee asioita ja ilmiöitä näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Kulttuuri antaa kasvot kansakunnalle ja muodostaa yhdistävän siteen.

Kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen tarvitaan kulttuurista pääomaa – luovuutta.

Kulttuuri on alueellisen kehityksen tukiranka. Suomi tyhjenee reuna-alueilta. Taistelussa tätä kehitystä vastaan tarvitaan kulttuuria. Kulttuurin merkitys hyvinvoinnin ja talouden moottorina on kiistaton.

Taidetta ei tehdä ilman julkista tukea. Valtion taidepoliittisen toimikunnan tavoin asetamme tavoitteeksi valtion kulttuuribudjetin nostamisen 0,4 %:iin bruttokansantuotteesta. Nyt se on vain 0,2 %. Summat ovat valtion budjetissa häviävän pieniä. Ne tuottavat kasvua ja sellaista hyvinvointia, josta syntyy todellisia säästöjä yhteiskunnassa esimerkiksi sosiaalisektorille.

Millainen olisi Suomi ilman kansallista kulttuuria?

Barrikaditerveisin: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto; Teatteri- ja Mediatyöntekijät; Suomen Näyttelijäliitto; Finlands Svenska Skådespelarförbund; Suomen Teatteriliitto; Teatterin Tiedotuskeskus; Suomen Teatteriohjaajien Liitto; Suomen Lavastustaiteilijain Liitto; Suomen Teatterialan Toimihenkilöliitto; Suomen Teatteritekninen Liitto; Suomen Valo- ja äänisuunnittelijoiden Liitto; Teatterikeskus; Työväen Näyttämöiden Liitto; Tanssin Tiedotuskeskus; Suomen Tanssitaiteilijain Liitto; Suomen Tanssioppilaitosten Liitto; Suomen Taiteilijaseura jäsenjärjestöineen; ORNAMO; Grafia; Kuvittajat; Suomen Kirjailijaliitto; Finlands svenska författareförening; Suomen Lausujain Liitto; Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto; Suomen Muusikkojen Liitto; Suomen Säveltäjät; Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto; Television Tuotantotyöntekijät; Suomen Näytelmäkirjailijaliitto; Finland Festivals; Taide- ja Kulttuurialan Ammattijärjestö; ASSITEJ; Suomen museoliitto; Museoalan Ammattiliitto; Helsingin Taiteilijaseura; Forum Artis.

teksti & kuva: Pekka Nissilä