Suvi Lindén uskoo, ettei valtion kulttuuritukijärjestelmää luotaessa ole tehty mitään syvällisempää linjanvetoa jonkin tietyn taidemuodon tukemisesta. Tärkeintä on ollut se, että tuki siivilöityy tasokkaisiin kohteisiin. Genreajattelua ei siis Lindénin mukaan kulttuuriministeriössä tunneta, vaan kaikkia musiikin lajeja pidetään kulttuurin kannalta yhtä arvokkaina.

Siksi onkin pakko ääneen äimistellä nykyistä festivaalituen jakokäytäntöä, joka suosii voimakkaasti erästä genreä ja kysyä miksi suuria massoja liikuttavat, laadukkaat rocktapahtumat ovat yhä tukipaitsiossa.

Suomi on festivaalien ja musiikkitapahtumien luvattu maa. Ja mikäs täällä on kekrejä järjestäessä? On romanttisia riippakoivuja, kimmeltäviä längelmävesiä, valoa ympäri vuorokauden ja valtion festivaalitukijärjestelmä, joka siivilöi rahaa korkeatasoisille tapahtumille.

Tänä vuonna valtion budjetissa on osoitettu 16 miljoonaa markkaa kulttuuritapahtumille. Summa on sama kuin viime vuonna, jolloin tukea myönnettiin kaiken kaikkiaan 99:lle kulttuuritapahtumalle. Leijonan osa (11,2 miljoonaa markkaa) tästä vuoden 1999 tukikakusta annettiin musiikkitapahtumille. Suurin tukisiivu (3,5 miljoonaa markkaa) leikattiin Savonlinnan Oopperajuhlien lautaselle ja pienimmät viipaleet olivat 10-20 tuhatta markkaa. Budjetissa määritellyn varannon loppuessa kulttuuriministerillä on vielä jääkaapissaan käyttövarat, mistä voidaan lohkaista harkinnanvaraisia tukia tapahtumille. Näiden kekrien arvioinnissa käytetään Taiteen Keskustoimikunnan asiantuntemusta.

Substralia kaikille kukille

Kulttuuriministerin mielestä on tärkeää antaa substralia kaikille kukille ja myöntää festivaalitukea aina mahdollisuuden tullen myös uusille tapahtumille. Osa valtion kulttuurirahasta on kuitenkin sidottu jo etukäteen ja painotukset kulttuurivarojen jaossa ovat pysyneet viime vuosina suunnilleen samoina. ” Tietyt vakiintuneet ja taiteellisesti korkeatasoiset tapahtumat, kuten Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuhmon Kamarimusiikkitapahtuma ja Porin Jazz, saavat joka vuosi aika isoja summia. Lisäksi on joitakin tapahtumia, mitä tuetaan kertaluonteisesti joinakin vuosina. Tuki ei ole säännön mukainen, mutta esimerkiksi Savonlinna on saanut vuotuisen n. 3,5 miljoonaa markkaa jo useamman vuoden ajan ” paljastaa Lindén.

Kylmiltään valtio ei lähde tukemaan mitä tahansa Päläsnotkon pillipiipariviikkoa. Ei siis riitä, että joku loihtii hienon suunnitelman ja pyytää valtiolta 200.000 markkaa sen toteuttamiseen. Tapahtuma pitää ensin saada kerran tai kaksi järjestettyä omin voimin ennen kuin valtion kukkaron nyörit aukeavat. ”Ja pysyvästi listoille pääsevät vain ne tapahtumat, joilla on sekä valtakunnallista että alueellista merkitystä. Ja silloin vaaditaan näyttöjä ” painottaa Lindén.

Kesätapahtumien luvattu maa

Viime kesänä suomalaisia ja Suomessa kävijöitä hemmoteltiin yli tuhannella kesätapahtumalla. Tapahtumien kirjo oli valtaisa ja listalta löytyi valtion tukemia tapahtumaherkkuja monenlaiseen festivaalinälkään. Viime vuonna tukea saivat mm. Avantin Suvisoitto Porvoossa, Barokkiviikko Vantaalla, Nainen ja Musiikki-festivaali Hartolassa, Kyläsepät-tapahtuma Sirniössä, Täydenkuun tanssit Pyhäsalmella, Kansanmusiikkifestivaali Kihaus Rääkkylässä, Kansainvälisen mustalaismusiikin festivaali Porvoossa, Jazzpäivät Kainuussa ja 27. Jutajaiset Rovaniemellä.

Kulttuuriministeri Lindén iloitsee siitä, että yhä useammat paikkakunnat haluavat tuoda itsensä kartalle jonkinlaisen kulttuuritapahtuman kautta. ”Suomessa on paljon paikkakuntia, jotka tunnetaan jonkin isomman valtakunnallisen tapahtuman ansiosta. Kuhmo tunnetaan kamarimusiikkitapahtumastaan, Savonlinna Oopperajuhlistaan, Pori Jazzistaan ja Seinäjoki Tangomarkkinoistaan. ”

”Nykyään kunnat satsaavat kulttuuriin huomattavasti enemmän kuin valtio. Jokainen kunta haluaa oman kesätapahtuman ja onhan se kunnalle eduksi, kun elinkeinotoiminta vilkastuu ja turistivirta paisuu. Ja silloin kun kunta tukee tapahtumaa, ei järjestäjien tarvitse ensimmäisenä tulla hakemaan sitä rahaa täältä” napauttaa Lindén.

Kaksi malliesimerkkiä

Seinäjoen Tangomarkkinat on Suvi Lindénin mielestä malliesimerkiksi kasvuhakuisesta ja korkeatasoisesta tapahtumasta, joka pärjää hyvin omillaan eikä ruinaa rahaa valtion kassasta. ”Tangomarkkinat on upea tapahtuma ja tangohan on populaarikulttuuria, mitä en millään tavalla väheksy, vaan asetan samalle rimalle korkeakulttuurin kanssa. Mutta usein populaarikulttuuritapahtumat ovat massatapahtumia, eikä niillä ole samanlaisia ongelmia saada sitä yleisöä. Kun taas joku kokeilevampi taidemuoto tai ooppera, maksaa niin paljon, ettei esityksiä pystytä järjestämään ilman sitä julkista rahaa.”

Savonlinnalla menee putkeen sekä taloudellisesti että taiteellisesti. Lindén arvostaa sitä, että Savonlinna tuottaa joka vuosi uusia kantaesityksiä ja pitää huolen siitä, ettei ohjelmistossa ole pelkkää Taikahuilua joka kesä. Viime kesänä Savonlinnan Oopperajuhlien myynnissä olleista oopperalipuista myytiin 95% ja Olavinlinnan 2233-paikkainen katsomo oli lähes täynnä jokaisena 23 oopperailtana.

”Valtion tuki on monelle se pesämuna, mutta esimerkiksi Savonlinna on kasvanut jo niin valtaisaksi tapahtumaksi,että sen liikevaihto liikkuu ihan eri sfääreissä kuin valtion sille myöntämä 3,5 miljoonan tuki”. Enemmän Savonlinna nettosi yksityiseltä sektorilta. Oopperajuhlien viime vuoden tuloista tuli noin 4,2 miljoonaa markkaa yhteistyöyrityksiltä: mm. Finnairilta, Nokialta, Soneralta, SOK:lta, Peugeotilta ja Vattenfall Oy:ltä, jonka tuella mahdollistui Opera national du Rhinin vierailu Strasbourgista.

Ikuisuuskeskustelua tuen jakoperusteista

Kulttuuriministerin mielestä on erittäin tärkeää, että kaikkialla Suomessa tarjottaisiin kulttuuritapahtumia. Mutta uusien pienten ja paikallisten tapahtumien on melkein mahdotonta saada sponsorirahaa eli yksityistä rahaa ja silloin valtion panos on hyvin tärkeä tapahtuman onnistumisen kannalta. ” Valtio haluaa, että sillä rahalla tehdään kulttuuria ja että sillä on taiteellinen aspekti. Välillä on haluttu ottaa erikoisolosuhteita huomioon ja tuettu esimerkiksi Lapin tapahtumia, joilla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Lapissa sponsorirahan saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin Etelä-Suomessa. ”

Festivaalituen jakoperusteiden määrittäminen on vaikeaa ja asiasta käydään ikuisuuskeskustelua. Lindén aprikoikin: ”Pitäisikö valtion panostaa yhä enemmän todella laadukkaisiin tapahtumiin ja jättää kymppitonnin tilpehöörit pois vai onko niin, että sillä kymppitonnilla jollakin pienellä paikkakunnalla tapahtuma syntyy ja silloin sillä tuetaan paikallista kulttuuritoimintaa? Toisaalta voidaan myös kysyä, että pitäisikö yhteiskunnan tuen olla vähän pienempi silloin, kun kyseessä on maineeltaan vakiintunut ja korkeatasoinen tapahtuma, joka saa helposti sponsorirahaa yrityksiltä ?”.

Rocktapahtumat ovat tukipaitsiossa

Yhtään rockfestivaalia ei ole vielä kelpuutettu joka vuosi tuettavien tapahtumien kastiin. Kylillä liikkuu huhu, jonka mukaan valtion 16 miljoonan avustuspotista olisi korvamerkitty rocktapahtumille muutama kymmenen tuhatta ja että tästä tuesta kilpailisi koko joukko rockfestivaaleja, mm. Down by the Laituri, Ruisrock, Ilosaarirock ja Provinssirock. Esimerkiksi vuonna 1998 festivaalimomentilta kertaluonteista tukea (20 000 markkaa) sai jostain erityisestä syystä Provinssirock. Samana vuonna Seinäjoen kaupunki tuki tapahtumaa 200 000 markalla.

Suuria massoja liikuttavat rocktapahtumat ovat käytännössä tätä nykyä vielä tukipaitsiossa. Ainoa ”rokimpi”tapahtuma, joka vuonna 1999 sai valtion festivaalitukea oli Down by the Laituri. Summa oli tälläkin kerralla 20.000 markkaa. ”Menestyvät rocktapahtumat on katsottu taloudelliselta toiminnaltaan sellaisiksi, jotka pystyvät kustantamaan itsensä. Hyvinä vuosinaan ne pystyvät keräämään taloudellista puskuria myös huonoille vuosille” perustelee Lindén.

Mitään tappiontakuu-ajatustakaan ei rocktapahtumille olla vielä keksitty. Kulttuuriministeri myöntää, että huonoina vuosina rockfestivaalien taloushuolet kaatuvat paikallisten päättäjien niskaan. ”Esimerkiksi Provinssirockin tapauksessa tappion vuosina Seinäjoen kaupunki on tullut vastaan. Kyllä kunnan isätkin ymmärtävät, että Provinssi tuo lisäarvoa paikkakunnalle” .

Kulttuurien rajat häilyviä

Populaarikulttuurin ja korkean kulttuurin raja on nykyään häilyvä. Ja sivistyssanakirjan määritelmä, minkä mukaan korkeakulttuuria olisi vain klassinen musiikki, ooppera ja teatteri on Suvi Lindéninkin mielestä aikansa elänyt. ”Säveltäjän työ on luovaa työtä, riippumatta siitä säveltääkö hän sitten sinfonioita tai iskelmiä . Mutta eri ihmiset arvostavat musiikkia vähän eri näkökulmista ja eri tyyppisillä ihmisillä on omat musiikkimakunsa. ” toteaa moniarvoisuuden tärkeyttä korostava Lindén.

Eri taiteiden väliset kokeilut ja populaarikulttuurin puolelta kumpuavat korkeatasoiset hankkeet saattavat olla kulttuurin uusiutumisen kannalta jopa merkityksellisempiä kuin perinteisemmät korkeakulttuurin muodot. Riemulla tehty musiikkiin, energisiin loikkiin ja hulvattomaan designiin perustuva Ismo Alangon ja Stefan Lindforsin Labra-teos Kaapelitehtaalla on ajankohtainen esimerkki laadukkaasta populaarikulttuurista.

Vastikään Suomessa vieraillut populaarikulttuurin visionääri, englantilainen ambient-musiikin keksijä Brian Eno pitää tärkeimpänä saavutuksenaan sitä, että nykyään maailmalla on jo soveliasta puhua populaarimusiikista. Yksi hänen missioistaan on ollut kyseenalaistaa korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välinen ero. Sommitellessaan roikkuvista cd-soittimista, leijoista ja kivistä Kiasman Kontti-galleriaan ”Kite Stories” teosta hän halusi kysyä, mikä tekee Leijatarinoista korkeakulttuuria? Sekö, että se on pystytetty Modernin Taiteen Museoon eikä esimerkiksi Rautatieaseman metrolaiturille?

Musiikin koulutusjärjestelmä ­ yksi maailman parhaista

Kulttuuriministeri Suvi Lindénin mielestä valtion tehtävänä on luoda otollisia työskentelypuitteita lahjakkaille nuorille musiikintekijöille. Hän kehuu maamme nykyistä musiikkikoulutusjärjestelmää yhdeksi maailman parhaista ja sanoo, että kaikki ne, joilla on musiikin lahja pystyvät siihen junaan hyppäämään. ”Kaikkein syrjäisimpiä kolkkia lukuunottamatta kaikilla nuorilla on mahdollisuus harrastaa musiikkia ja saada musiikkipainotteista opetusta joko peruskoulussa, musiikkiopistossa tai konservatoriossa.”

Ministeri Lindén pitää maamme oopperalaulun korkeaa tasoa osoituksena toimivasta koulutusjärjestelmästä ja siitä, että lahjakkuudet ovat nuorempana päässeet jalostamaan kykyjään. ”Esimerkiksi Saksan oopperalavoilla on tätä nykyä 55 suomalaista oopperalaulajaa. Mutta kansainvälinen menestys ei ole mahdollista ilman taloudellisia resursseja ja kovaa työtä. Ja jos taas puhutaan pop-akteista, tuntematta tarkkaan kevyen musiikin koulutusjärjestelmää Ruotsissa olettaisin kuitenkin, ettei ero kansainvälisessä menestyksessä johdu niinkään paljon musiikkikoulutuksen eroista vaan elinkeinopoliittisista toimenpiteistä ” arvioi Lindén.

Suomen Abbaa odotellessa

Kulttuuriministeri Lindén arvostaa myös populaarikulttuuria ja sanoo, että valtio taputtaisi iloisesti käsiään mikäli Suomikin saisi oman Abbansa. Pop-musiikki on nykyään Ruotsin toiseksi merkittävin vientiartikkeli.

”Naapurimaamme levyteollisuudessa pyörivät isot rahat ja näitä maailmalla tunnettuja ruotsalaisia pop-tähtiä syttyy solkenaan. Ruotsissa on ilmeisesti investoitu meitä tuntuvasti enemmän populaarimusiikin tuottamiseen ja vientiponnisteluihin. Nämä ovat sitä osaa sisältöjen tuottamisesta, joihin meilläkin pitäisi löytää rahoitusratkaisuja muualta kuin taiteenedistämisvaroista.Nyttemmin on meillekin syntymässä ei vaan abba vaan abboja. Tällä hetkellä on suomalaisia yhtyeitä listoilla niin Pohjoismaissa kuin Keski-Euroopassakin. ”

Suvi Lindén on ylpeä nuorista suomalaisvesoista, jotka luonnostaan tekevät kansainvälisiä makuhermoja kutkuttavaa musiikkia. Androgyynin Ville Valon luotsaama helsinkiläinen Him-yhtye on tehnyt historiaa nousemalla ”Razorblade Romance” levyllään Saksan listojen ykköseksi. Huonosti ei mene Bomfunk Mc:lläkään, jonka Freestyler komeilee Ruotsin singlelistan ykkösenä jo kolmatta viikkoa. ”Bomfunk Mc ja Him ovat suomalaisen nuorison ykkösiä tällä hetkellä, ja onhan se hienoa, että he tekevät semmoista musiikkia, mikä miellyttää muitakin kuin suomalaisia. Karismakin on tärkeä, menestyjät jäävät ihmisten mieleen ja silloin siinä on siinä olemuksessa jotakin. Pelkkä taide ei sitä tee” sanoo Lindén.

Kulturelleja piristysruiskeita tarvitaan

Ilman valtion tukea moni hyvä idea jäisi toteuttamatta. Ja Helsingin Kulttuurikaupunkihankkeen tapaisia kulturelleja piristysruiskeita tarvitaan. Yksi näyttävimpiä tapahtumia Helsingissä tulee olemaan ensi kesänä kansanmusiikkipainotteiset Tanssi- ja Laulupidot, missä esiintyvät mm. Värttinä, Pispalan Sottiisi ja Kuoppamäet. Ministeri Lindén on tyytyväinen kaupungin panostukseen ja siihen, että myös yksityistä rahaa on löytynyt yli odotusten Helsinki 2000 tapahtumille. ”Valtio on myöntänyt Helsingin Kulttuurikaupunkisäätiölle 50 miljoonaa. Iso kysymys on se, että mikä on sitten se jatko. Tottakai tätä työtä halutaan jatkaa, muttei ehkä ihan tässä laajuudessa.”

Ministeri Lindénin mielestä yhteiskunnan tehtävänä on luoda olosuhteet monenlaisen taiteen tekemiselle, mutta tukipakan kortit on vaikea sekoittaa uudestaan. ”Olemassa oleva establishment ei välttämättä uutta verta hurjan mielellään ota joukkoonsa. Ja se on varmaan ihan samanlaista kaikkialla. Mutta siinä vaiheessa, kun määrärahoja tulee lisää, on aika tutkia avoimin silmin ja korvin minkälaisia uusia tarpeita on syntynyt” lupaa Lindén.

Tärkeintä on, että korkeatasoinen elävä musiikki soi, eri musiikin lajit heilimöivät ja uutta laadukasta musiikkia syntyy. Mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että tulevaisuudessa muutkin musiikin lajit kuin ooppera, klassinen ja jazz löytävät valtion kanssa yhteisiä, pitkäkestoisia tavoitteita. Luovassa ja kannustavassa ilmapiirissä syntyy menestystarinoita.

VALTION FESTIVAALITUKI 1999 (Musiikinlajeittain)

KLASSINEN MUSIIKKI (VAKAVA MUSIIKKI)

Hakijan nimi, Käyttötarkoitus, Myönnetty summa

Crusell-seura, 1999 toimintaan, 120 000

Helsinki-viikon säätiö/, Musica nova tapahtumaan, 35 000

Hetan musiikkipäivät ry, 1999 toimintaan, 60 000

Ilmajoen musiikkijuhlat ry, 1999 toimintaan, 430 000

Järvenpään Sibeliusviikot ry, 1999 toimintaan, 30 000

Kamariorkesteri Avantin Kannattajayhdistys ry, Avanti:n Suvisoitto -tapahtumaan 1.-4.7.1999, 120 000

Kangasniemen Musiikinystävät ry, 1999 toimintaan, 75 000

Kaustisen Kamarimusiikki-Yhdistys ry, 1999 toimintaa,n 20 000

Kuhmon Musiikkiyhdistys ry, 1999 toimintaan, 870 000

Lahden Kansainvälinen Urkuviikko ry, 1999 toimintaa,n 220 000

Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry, 1999 toimiintaan, 100 000

Musiikkiseura Organa Wandaensis ry, Vantaan Barokkiviikon järjestämiseen 7.-15.8.1999, 20 000

Naantalin Musiikkijuhlasäätiö ry, 1999 toimintaan, 310 000

Oulun Musiikkijuhlasäätiö ry, 1999 toimintaan, 30 000

Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, 1999 toimintaan, 3 500 000

Tampereen kaupunki/Kulttuurilautakunta, Tampereen Sävel Tampere Choir Festivalin järjestämisee,n 60 000

Turun Musiikkijuhlasäätiö, Turun Musiikkijuhlat 1999 tapahtumaan, 290 000

Understödsforeningen för Musikfestspelen i Korsholm rf, 1999 toimintaan, 420 000

Viitasaaren kesäakatemia ry, 1999 toimintaan, 420 000

Käyttövaroista myönnetyt:

Joroisten Musiikkiyhdistys ry, Joroisten musiikkipäivät, 45 000

Särestön kamarikonserttiyhdistys ry, Särestön kamarikonsertit, 70 000

klassinen yhteensä 7.245.000 mk

JAZZ:

Hakijan nimi, Käyttötarkoitus, Myönnetty summa

Espoo Big Band ry, April Jazz Espoo ­99 Festivaalin järjestämiseen, 60 000

Imatra Big Band Festival ry, 1999 toimintaan, 45 000

Jyzz ry, 1999 toimintaan ja Jyväskylä Summer Jazzfestivaalin järjestämiseen, 40 000

Kerava Jazz ry, 1999 Kerava Jazz festivaalin järjestämiseen, 20 000

Pori Jazz 66 ry, 34. Kansainvälinen Pori Jazz Festivaalin järjestämiseen 10.-18.7.1999, 450 000

RuskaSwing ry, Kemijärven Ruskaswing tapahtumaan 10. ­ 12.9.1999, 30 000

Suomen Jazzliitto ry, Valtakunnalliset Jazzpäivät Tapahtumaan, 30 000

Tampereen kaupunki/, Tampere Jazz Happening 1999 järjestämiseen, 90 000

Tornion kaupunki/, Kalott Jazz & Blues Festival tapahtumaan 1999, 30 000

Turku Jazz ry, 1999 toimintaan, 40 000

Käyttövaroista myönnetyt:

Kajaanin Jazzmusiikin Ystävät, Kainuun Jazzpäivät, 50 000

Äänekoski Jazz ry, Keitelejazz 99, 20 000

jazz yhteensä 905.000 mk

KANSANMUSIIKKI

Hakijan nimi, Käyttötarkoitus, Myönnetty summa

Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry, 1999 toimintaan, 50 000

Finlands svenska spelmans-Förbund rf, för Finlandsvensk riksspelmans-stämma 1999, 40 000

Haapaveden Folk-musiikin yhdistys ry, 1999 Haapavesi Folk-festivaalin järjestämiseen, 60 000

Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry, 1999 toimintaan, 740 000

Maailman musiikin keskus ry, Etnosoi! 1999-festivaalin järjestämiseen, 45 000

Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys ry, 1999 toimintaan ja kansanmusiikkifestivaali Kihauksen järjestämiseen v.1999, 150 000

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry, 28. Samuelin Poloneesi tapahtumaan, 30 000

kansanmusiikki yhteensä 1.115.000 mk

KEVYT MUSIIKKI (muu kuin jazz, kansanmusiikki tai rock)

Sata-Häme Soi ry, 1999 toimintaan, 310 000

Työväen musiikkitapahtuma ry, 1999 toimintaan, 210 000

Ylläs Soikoon ry, Ylläs Soikoon ­tapahtuman 1999 järjestämiseen, 30 000

muu kevyt yhteensä 550.000 mk

ROCK/POP

Pro Laituri ry, Down by the Laituri-festivaalin järjestämiseen, 20 000

rock/pop yhteensä 20.000 mk

MUITA MUSIIKKITAPAHTUMIA:

Lieksan Vaskiviikon Kannatusyhdistys ry, 1999 toimintaan, 180 000

Nainen ja Musiikki ry, Ooppera Xerxes:n esittämiseen ja Nainen ja Musiikki -festivaalin järjestämiseen Hartolassa, 25 000

Nordisk Gitarrfestival rf, 1999 toimintaan, 35 000

Käyttövaroista myönnetyt:

Velho-ooppera ry, Oopperatrilogian 3. Osa Käärme, 200 000

muut musiikkitapahtumat yhteensä 440.000 mk

MUUT TAPAHTUMAT (joissa musiikkia mukana):

Helsinki-viikon säätiö, Helsingin juhlaviikot Helsingin juhlaviikkojen 1999 järjestämiseen, 450 000

Kajaanin kaupunki/kulttuuritoimi, Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel-tapahtumaan 6.-11.7.1999, 320 000

Kotkan Meripäivät Oy, Lasten Merimiespäivien järjestämiseen vuonna 1999, 30 000

Kuopio Tanssii ja Soi – Kuopio Dance and Music festival ry, 1999 toimintaan, 770 000

Pyhäsalmen Tanssi ry/Täydenkuun tanssit työryhmä, Täydenkuun tanssit-festivaalin toteuttamiseen 1999, 150 000

Romanitaiteen Keskus ry, Kansainvälinen mustalaismusiikin festivaali Porvoossa 1999, 20 000

Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry, SNL Tanssimania/ Pispalan Sottiisi- tapahtuman järjestämiseen Tampereella 30.9.-3.10.1999, 120 000

Käyttövaroista myönnetyt:

Suomen Kurkkulaulajat ry, Kieku-tapahtuma, 15 000

muut tapahtumat yhteensä 1.875.000 mk

Teksti: Kirsi Snellman

kuva: opetusministeriö