Pitäisikö tekijänoikeuksista tehdä testamentti?

Aineellisen omaisuuden kyseessä ollessa on yleistä, että omaisuuden siirtymistä ja jakaantumista kuoleman jälkeen mietitään ja tähän liittyviä asioita järjestellään hyvinkin tarkasti. Tekijänoikeudet kuitenkin usein unohtuvat tästä tuumiskelusta tai niitä ei ainakaan tulla ajatelleeksi omana osuutenaan aikanaan jälkeenjäävästä omaisuudesta. Tekijänoikeuksien osuus perinnöstä saattaa kuitenkin olla merkittävä, joten niitä ei pidä unohtaa, kun aikanaan jälkeenjäävään omaisuuteen liittyviä kysymyksiä mietitään.

Tässä kirjoituksessa asiaa katsotaan elossa olevan tekijän näkökulmasta. Sitä, miten kuolinpesän osakkaat aikanaan ottavat tekijänoikeudet huomioon perunkirjoituksessa, perinnönjaossa, mahdollisissa perintöriidoissa, verotuksessa tai mahdollisessa osituksessa, ei käsitellä tässä yhteydessä. Samoin tässä rajoitutaan vain sellaisiin järjestelyihin, joissa tekijän eläessään tekemät toimenpiteet konkretisoituvat (vasta) hänen kuollessaan. Toisin sanoen myöskään tekijänoikeuksien lahjoittamista tai niiden antamista ennakkoperintönä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Käytännössä tekijällä on, tekijänoikeuksien siirtymistä hänen kuolemansa jälkeen suunnitellessaan, kaksi päävaihtoehtoa. Tekijä voi määrätä tekijänoikeuksistaan testamentilla tai olla tekemättä niiden suhteen mitään erityistoimenpiteitä, jolloin oikeudet aikaan siirtyvät perintökaaren säännösten mukaisesti.

Tekijänoikeus periytyy kuten muukin omaisuus

Tekijänoikeuslain 41 §:n mukaan tekijänoikeuteen sovelletaan tekijän kuoltua aviooikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä. Jos tekijänoikeuksia koskevaa testamenttia ei ole, siirtyy tekijänoikeus kuten muukin omaisuus perintökaaren säännösten mukaisesti lakisääteisille perillisille. Jos rintaperillisiä (lapsia) ei ole, omaisuus, mukaan lukien tekijänoikeus, siirtyy eloonjääneelle puolisolle. Riippuen siitä, keitä lakimääräisiä perillisiä on elossa, lakimääräisessä perillisasemassa voivat olla myös vainajan vanhemmat tai isovanhemmat, vainajan sisaret ja veljet tai heidän jälkeläisensä. Lakimääräinen perimysoikeus katkeaa serkkuihin, serkut eivät enää peri. Ja tärkeä on muistaa, että ilman testamenttia avopuoliso ei peri yhtään mitään.

Tekijänoikeus kuuluu kuolinpesään ja niin kauan, kun perinnönjako on toimittamatta (jakamaton kuolinpesä) ja pesän osakkaat määräävät pesään kuuluvan tekijänoikeuden käyttämisestä yhteisesti. Perinnönjaossa tekijänoikeus voidaan siirtää kokonaisuudessaan yhdelle perillisistä tai sen eri osakomponentteja jakaa kaikille tai useille perillisille tarvittaessa hyvinkin ohuina viipaleina. Tekijänoikeus voi myös siirtyä puolisolle avio-oikeuden perusteella osituksessa, joka toimitetaan toisen puolison kuoleman jälkeen. Tämä edellyttää osituksen toimittamista ja osituskirjan laatimista.

Rintaperilliset ja lesken asema

Jos testamenttia ei ole olemassa, tekijänoikeus siis periytyy kuten mikä tahansa omaisuus, toisin sanoen lakimääräisille perillisille. Tällaisia lakimääräisiä perillisiä ovat ensinnä rintaperilliset (lapset) ja vasta jos rintaperillisiä ei ole, vainajan leski.

On siis muistettava, että jos vainajalta jää rintaperillisiä tai heidän jälkeläisiään, eloonjäänyt leski ei peri sen enempää tekijänoikeuksia kuin muutakaan omaisuutta. Tekijänoikeuksia saattaisi tällaisessa tilanteessa siirtyä leskelle omaisuuden osituksen yhteydessä, mutta se edellyttäisi sitä, että puolisolla oli avio-oikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen (ei avioehtoa) ja että eloonjäänyt leski olisi oikeutettu tasinkoon osituslaskelman perusteella. Kun lisäksi otetaan huomioon tekijänoikeuksien arvottamisvaikeudet osituksessa, lienee edellä mainittu tilanne käytännössä erittäin harvinainen. Jos tarkoitus on, että leski tällaisessa tilanteessa perii tekijänoikeuksia tai saa esimerkiksi nauttia elinaikansa niiden tuotosta, on asiasta määrättävä testamentilla.

Testamentista riippumatta lapsilla on halutessaan oikeus lakiosaan, joka on puolet hänelle perimysjärjestyksen perusteella kuuluvasta perintöosasta. Tekijänoikeuksien osalta ongelmaksi voi lakiosan laskemisessakin muodostua niiden taloudellisen arvon määritteleminen.

Lapsettomien avioparien kohdalla puolestaan oma erityiskysymyksensä on se, mitä tapahtuu, jos molemmat kuolevat onnettomuudessa samanaikaisesti. Perintökaaressa olevan olettamasäännöksen mukaan jos ei voida todistaa perillisen eläneen perittävän jälkeen, hänen katsotaan kuolleen ennen perittävää. Toisin sanoen perintö siirtyy ikään kuin (kuollutta) perillistä ei olisi ollut olemassakaan. Sama säännös soveltuu myös esim. tilanteeseen, jossa toinen vanhempi ja lapsi kuolevat samanaikaisesti niin, ettei voida todistaa sitä, kumpi heistä kuollut viimeksi.

Jos serkku on lähin sukulainen…

On myös hyvä ottaa huomioon, että jos lakimääräisiä perillisiä ei ole ollenkaan, perintö (mukaan lukien tekijänoikeudet) menee valtiolle. Tämän välttämiseksi omaisuudesta on määrättävä testamentilla. Sillä, ettei lähisukulaisia ole, ei ole vaikutusta mahdollisuuteen tehdä testamentti. Testamentinsaajan eli sen, jonka hyväksi testamentti tehdään, ei tarvitse olla sukulainen ja se voi olla myös yhteisö.

Tekijänoikeudet testamenttiin kattavasti ja selkeästi

Testamentti on välttämätön silloin, kun tekijänoikeuksien osalta halutaan kokonaan tai osittain poiketa lakisääteisestä perimysjärjestyksestä. Oikeuksia voidaan käsitellä joko ainoastaan tekijänoikeuksia koskevassa testamentissa tai omaisuutta laajemminkin koskevassa testamentissa. Jos testamentti koskee omaisuutta laajemmin, on tekijänoikeudet syytä mainita nimenomaisesti omana kohtanaan. Näin voidaan välttää erilaiset ja joskus hyvinkin hankalat tulkintaongelmat siitä, minkä testamenttikohdan perusteella (myös) tekijänoikeudet siirtyvät ja kenelle. Kattaako ”kaikkea kiinteää ja irtainta omaisuuttani” koskeva testamentti myös tekijänoikeudet? Vastaavasti vain tekijänoikeuksia koskevaan testamenttiin on hyvä sisällyttää selkeyttävä maininta siitä, miten muunlainen omaisuus halutaan jaettavaksi (jaetaanko se esim. ”perintökaaren säännösten mukaisesti” tai onko siitä tehty erillinen testamentti).

Testamentissa tekijänoikeuksista voidaan määrätä hyvin vapaasti, esimerkiksi oikeuskohtaisesti (yleisölle välittäminen, kappaleenvalmistamisoikeus jne. ja myös jopa teoskohtaisesti). Erikseen tulee harkita se, kuinka pieniin siivuihin käytännön kannalta ajateltuna tekijänoikeuksia kannattaa lähteä testamentissa jakamaan. Tekijänoikeudet voidaan luonnollisesti testamentata kokonaisuudessaan myös ainoastaan yhdelle henkilölle tai taholle.

Tekijänoikeudet vai korvaukset?

Testamenttiin tulevien, tekijänoikeuksia koskevien termien kohdalla tulee olla tarkka. Jos testamentissa mainitaan esimerkiksi ”tekijänoikeuskorvaukset”, ”teostokorvaukset” tai ”teostotulot”, tarkoitetaanko tällä vain ko. korvauksia ja tuloja? Kenelle tällaisessa tapauksessa halutaan esim. moraalisten oikeuksien ja muunlaisten kyseisiin tekijänoikeuksiin liittyvien oikeuksien ja mahdollisten muiden korvausten siirtyvän? Jos tarkoitus on, että sekä kaikki tekijänoikeudet että kaikki niihin perustuvat korvaukset saa sama henkilö tai taho, tämä on syytä mainita myös testamentissa. Ja vastaavasti, jos tarkoitus on päinvastainen, selkeästi mainita kuka saa ja mitä saa. Myös oikeus ”pelkkään” korvaukseen on mahdollista testamentata, ja se saattaa olla harkittava vaihtoehto esimerkiksi lesken kohdalla, kuten edellä on todettu. Tekijänoikeus on kuitenkin voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä lukien joten tekijänoikeuksien ja niistä kertyvien korvausten säilyminen ”yhdessä kädessä” selkeyttää tilannetta pitemmällä aikavälillä. Samasta syystä myös tekijänoikeuksia perineen tai testamentilla saaneen henkilön on hyvä ajoissa miettiä, miten nämä oikeudet siirtyvät eteenpäin hänen kuolemansa jälkeen.

Tekijänä tai oikeudenhaltijana useammassa ominaisuudessa

Kun testamentissa mainitaan yleisesti ”tekijänoikeudet”, koskee se lähtökohtaisesti kaikissa tekijäominaisuuksissa tekijälle kuuluvia oikeuksia. Jos testamentin tekijä on pääasiassa esim. säveltäjä, mutta hänellä on oikeuksia myös esittävänä taiteilijana ja kirjailijana, testamentin tekstissä on hyvä todeta selkeästi se, että ”tekijänoikeuksilla” tai ”kaikilla tekijänoikeuksilla” todella tarkoitetaan tekijälle missä tahansa ominaisuudessa kuuluvia oikeuksia. Ja toisinpäin; jos halutaan, että eri henkilöt tai tahot saavat eri ominaisuuksiin liittyvät oikeudet, se tulee selkeästi mainita testamentin tekstissä. Tärkeätä on, että kaikki henkilön tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvat tekijänoikeudet, lähioikeudet ja korvausoikeudet tulevat testamentissa huomioiduksi.

Erityiset määräykset tekijänoikeuksien käyttämisestä

Tekijänoikeuslain 41 §:ssä on myös erityissäännös, jonka mukaan tekijä voi testamentilla antaa myös leskeä ja rintaperillistä tai tämän jälkeläistä sitovia määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa jonkun antamaan tällaisia määräyksiä. Tällaiset määräykset voivat olla sangen laajojakin ja sisältää esimerkiksi kiellon julkistaa jotain aikaisemmin julkistamatonta aineistoa. Säännöksen nojalla voidaan myös esimerkiksi valtuuttaa yksi henkilö hoitamaan oikeuksiin liittyviä sopimusasioita sekä antaa muita tähän liittyviä määräyksiä. Tällaisen määräyksen antaminen ei edellytä sitä, että samalla annettaisiin testamenttimääräyksiä siitä, miten tekijänoikeudet siirtyvät. Huomattava on, että vaikka tahdonilmaisu koskisi ainoastaan oikeuden käyttämistä, se on tehtävä testamentin muodossa.

Aikaisemmat tekijänoikeuksia koskevat sopimukset tai valtuutukset

Tekijä voi olla elinaikanaan tehnyt erilaisia sopimuksia oikeuksistaan tai antanut niitä koskevia valtuutuksia eri tahoille. Tällaiset sopimukset ja valtuutukset pysyvät lähtökohtaisesti voimassa myös tekijän kuoltua, jolloin kuolinpesä tai testamentinsaaja tulee hänen sijaansa. Esimerkkinä voidaan mainita tekijänoikeusjärjestöjen asiakkuussopimukset. Käytännössä on hyvä joka tapauksessa laatia jonkinlainen yhteenveto tällaisista olemassa olevista sopimuksista ja valtuutuksista, sillä ne eivät välttämättä ole perillisille tai testamentinsaajille entuudestaan tuttuja.

Teosten testamenttaaminen

Tekijänoikeuslain mukaan teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta. Testamentattaessa teosten fyysisiä kappaleita onkin syytä mainita myös tekijänoikeudet ko. teoksiin jos tarkoituksena on, että myös tekijänoikeudet niihin siirtyvät testamentinsaajalle.

Myös moraaliset oikeudet siirtyvät

Kun tekijänoikeus tekijän kuoltua siirtyy perillisille tai testamentinsaajille, siirtymä koskee myös tekijän moraalisia oikeuksia. Tämä on hyvä muistaa erityisesti silloin, jos sillä, kuka moraalisia oikeuksiaan kuoleman jälkeen hallitsee, on tekijälle erityistä henkilökohtaista merkitystä.

Avopuoliso ei ole koskaan lakimääräinen perillinen

Tekijänoikeuksiensa tulevaisuutta miettiessä on avoliitossa elävän hyvä myös tiedostaa, että avopuoliso ei ole lakisääteinen perillinen. Avopuolisot voivat periä toisensa ainoastaan testamentin nojalla.

Lopuksi

Edellä on otettu esiin muutamia sellaisia seikkoja, joita myös tekijänoikeuksien osalta on hyvä miettiä sen varmistamiseksi, että asiat aikanaan menevät omien toivomusten mukaisesti. Lisäksi on otettava huomioon perintökaaressa olevat, oikeutta tehdä ja saada testamentti koskevat säännökset ja testamentille säädetyt muotovaatimukset, joita tässä yhteydessä ei ollut mahdollista laajemmin käsitellä. Niiden noudattamisesta on varmistuttava viimeistään silloin, kun ajatuksiaan alkaa testamentiksi kirjata.

Kaikkeen ei voi ennalta varautua mutta se kannattaa muistaa, että tekijänoikeudetkin ovat yksi omaisuuden muoto.

Jaakko Eskola

Selvis-toimitukselle on tullut jäseniltämme useita pyyntöjä jutusta, jossa käsitellään tekijänoikeuksien perimysjärjestystä ja testamenttaamista. Siispä tilasimme oheisen artikkelin oik.kand. Jaakko Eskolalta, jolla on pitkäaikainen kokemus ja asiantuntemus tekijänoikeusalalta. Hän on toiminut mm. Teoston lakimiehenä ja varatoimitusjohtajana, ja nykyisin hän toimii itsenäisenä juristina ja sen ohessa mm. Suomen Tekijänoikeudellisen yhdistyksen sihteerinä. Jos artikkeli herättää lisäkysymyksiä, ota yhteyttä Elvis ry:n toimistoon.