Kuinka kuluu Elvisläisen kesä - seitsemän jäsenen kesäsuuunnitelmat

Haastattelu

Kuinka kuluu Elvisläisen kesä – seitsemän jäsenen kesäsuuunnitelmat

HILLEL TOKAZIER jammailee ja kalastaa

Hommia on koko ajan. Valmistelen uutta projektia, jota pitää miettiä rauhassa. Se on levytysprojekti, joka pitäisi saada alulle heti syyskuun alussa. Kesäkuussa on keikkaa, muutamia esiintymisiä. Teen enimmäkseen soolokeikkaa pianisti-laulajana. Tyrvään jossain jazz-tapahtumassa olen Vammalassa.

– On bändikeikkaakin: Storyvillessä meillä on Matti Oilingin ja Jussi Rait- Raittisen tisen kanssa bändi Jump’n Jive, joka soittaa Louis Prima ­tyylistä musaa.

– Kesäkuun olen näissä hommissa täällä kaupungissa, ja teen kotosalla biisejä. Heinäkuussa lähden saareen mun vaimon kanssa pitämään lomaa, jos pystyn sen kuukauden pitämään. Riippuu siitä kuinka pitkä tienesti on. Hiittisissä istun ja luen kirjoja ja kalastelen. Täytyy latautua välillä.

– Elokuussa käyn Ruotsin puolella, siellä siskon mies täyttää 60 vuotta. Varmaan joudun jammailemaan siellä.

VEIKKO HUUSKONEN pelaa golfia jos ei sada

– Pientä kirjoittelua teen, mitään esiintymisiä tai johtamisia ei ole. Toivon mukaan syntyy uusia sävellyksiä. Myöskin sovitustyötä teen; sitähän olen tehnyt aina. Niissä ne ajatukset pyörii eniten kesälläkin.

– Aion pelata golfia tänä kesänä oikein paljon. Se on mieliharrastukseni tällä kertaa. Kun olen tämmöinen vanha mies, niin täytyy pitää itsensä fyysillisesti hyvässä kunnossa. Talvisin pelaan tennistä, kesällä golfia. Täällä Kirkkonummella mulla on 10 minuutin matka golf-kentälle; tänään kävin viimeksi pelaamassa. Kun on kaunis ilma, käyn pelaamassa. Jos on sateista tai kylmää, niin silloin teen musiikkia.

– En lähtisi kesällä ulkomaille millään. Suomi on kesällä niin valoisa ja ihana maa, ettei se juolahdakaan mieleen. Talvella käyn ulkomailla ”lämmittelemässä”.

– Olen tällainen eläkeläismuusikko, vietän hiljais-mukavuuseloa.

MIKKO PERKOILA aloittelee kahta uutta levyä

– Ei ole kauheesti suunnitelmia. Jonkun verran teen keikkaa, ainakin Kaustisella, ja pikku vetoja siellä sun täällä. Kotia pitäisi saada kuntoon; ollaan just muutettu uuteen paikkaan täällä Järvenpään sisällä, missä olen ennenkin asunut ­ mutta nyt lähempänä keskustaa. Se vie varmaan aika paljon huomiota. Kaikki romut täytyy järjestää uuteen uskoon. Ehkä mökilläkin ehtii olla vähäsen.

– Varmaan aloittelen levyn tekoa: tässä ehkä kesäkuun puolella rupean pusaamaan levyjä. En tiedä kumpaa nyt ensin, aikuisten- vai lastenlevyä ­ ehkä molempia yhtä aikaa. Molemmilla sektoreilla täytyisi pistää tapahtumaan.

PEKKA HARTONEN ja Solistiyhtye Suomi koluavat tanssilavat

– Tämä kesä menee aika lailla keikkojen parissa. Kesäkuussa pidetään pari viikon pätkää lomaa ennen juhannusta; meidän normaali keikkatahtihan on keskimäärin 10 keikkaa. Heinäkuussa ja elokuussa tehdään aika paljon enemmän kuin normaalisti ja elo-syyskuun vaihteessa taas pari viikkoa lomaa.

– Laulunteko on myös mielessä. Saatiin just uusi levy julkaistua, ja pikkasen on sellaista poltetta, kun en ole pitkään aikaan rakennellut kovinkaan montaa biisiä. Tarkoituksena olisi kesän aikana paneutua siihenkin hommaan.

– Meidän homman paras puoli ovat kesäiset tanssilavat. Vastajulkaistu levy on saanut hyvän vastaanoton. Me soitetaan perinteistä tanssimusiikkia, johon olennaisena osana kuuluu myös huumori ­ ja yleisön kanssa on viihdytty hyvin. Toiviaisen Jormalle terveisiä, että tekstintekijällä on ollut kynä hallussaan.

JUSSI ASU pyöräilee myötätuuleen

– Kesällä mulla on 2 valokuvanäyttelyä, musiikkiaiheisia molemmat. Toinen on Kaikenkarvaisia musiikkiystäviäni, joka avataan Lapualla Ison Prässin kahvilassa 2. heinäkuuta. Toinen on Pelimannikuvia, joka ilmeisesti tulee Ylistaron Kriikun myllyyn. Molemmat näyttelyt jatkuvat koko kesän.

– Olen lehtikuvaaja ammatiltani ja tarkoituksena on kiertää kesän musiikkitapahtumia musiikkitoimittajana. Ainakin Kaustisella tulen olemaan toimittajana, Ilmajoen musiikkijuhlilla ehkä kuvaajana. Provinssirock on vielä auki. Sitten on muutamia keikkoja kesän aikana: joku tanssikeikka, jazz-keikka… Yöauringon maa ­festivaaleille Lappiin pitäisi lähteä. Siellä pitäisi vissiin soittaa ja laulaa.

– Sitten kun on pari viikon jaksoa, kun ei ole mitään sovittu, niin toteutan sellaista jokavuotista hommaa, että lähden myötätuuleen pyöräilemään. Ajan niin kauan kuin on aikaa, niin pitkään kuin maata riittää, ja tulen junalla takaisin. Ei tartte tietää mistä päin tuulee, mä menen aina myötätuuleen.

– Kun tulee maan raja tai muu raja vastaan, ajan lähimmälle rautatieasemalle, hyppään junaan ja juna tuo mut tänne Seinäjoelle, joka on risteysasema. Pääsen joka kautta tänne Seinäjoelle! Kymmenkunta vuotta olen tehnyt tätä, ja tämä on kesän suositeltavin urheilumuoto ja lomanviettomuoto.

– Loppukesällä on joitakin keikkoja; seniorifestivaaleilla olen jossain tuttujuttu- leikissä pianistina. Joku trubaduurikeikka on tiedossa, Partasen Matin kanssa esiinnytään, Korhosen Junnun kanssa on muutamia keikkoja, laulelmahommelia. Levyprojekteja olen tekemässä myös, pariakin projektia päällekkäin. En itse ole esittäjänä niissä, vaan lauluntekijänä. Naantalissa Muumimaassa on jo kymmenettä vuotta Markku Anttilan ja mun musiikkiin perustuva show, sinne on kirjoitettu aina uudet jutut. Siitä projektista pukkaa justiin levyäkin pihalle.

– Kesä on yleensä hyvin kiireistä aikaa; olen hyvin tyytyväinen jos saan sen myötätuulipyöräilyn tehtyä kunnialla.

ESA ELORANTA nauttii kesästä etenkin Oulussa

– Kesä tulee olemaan vähän samanlainen kuin joka kesä: keikkoja tehdään. Olen Kultakurkut-systeemissä mukana ja kesätapahtumia tehdään pitkin kesää ympäri maata, pientä festaria ja semmosta. Valkeakosken työväentapahtuma, Kiuruveden Vihreät niityt; Karjalohjalla on uusi Karjalohja Roots -festivaali. Tampereella Hämeensilta-ohjelmaa, Alahärmässä Tractor Pulling…

– Mulla on oma trio, jolla teen pienimuotoisempia keikkoja, ohjelmistossa CCR, Springsteeniä, J. Karjalaista ja muuta. Joka kesä tulee yhdet tai kahdet häät: sen aina tietää, että keväällä rupee puhelin soimaan. Niitä on hyvä tehdä triolla.

– Juhannuksena on sellainen keikka, että täytyy käydä hyvän ystävän mökillä Mäntässä. Se keikka on joka juhannus.

– Meidän perheohjelmistoon kuuluu ehdottomasti aina käynti Oulussa heinäkuussa, sinne mennään ainakin viikoksi, koska Oulu on valtavan hieno kesäkaupunki. Heinäkuussa siellä tapahtuu: arkipäivänäkin voi mennä ulos ja aina on jotain actionia jossakin. Mun vaimo on syntyperäinen helsinkiläinen ja hän on aivan ihastunut Ouluun ­ koska on käynyt siellä ainoastaan heinäkuussa! Se ei ole kokenut näitä tammikuun kamalia pakkasia.

– Tykkään keikkailla kesällä niin paljon kuin mahdollista. Se on puolet leppoisampaa kuin tammikuun pakkasilla. Ihmisiä on enemmän liikenteessäkin; tammikuussa on ihan kauheeta tehdä keikkaa, kun ei kukaan jaksa uuden vuoden jälkeen mihinkään mennä. Kestää kauan ennen kuin ihmiset syttyy kevätmeininkiin.

-Tärkeintä mulle ja perheelle on olla kesällä Suomessa. Ei ole haluakaan lähteä ulkomaille. Talvella sitten mennään viikoksi jonnekin. Suomen kesä on niin hieno ja lyhyt, että se on vietettävä täällä.

PIA PERKIöN kesä on urbaani

– Isompia juttuja mulla on isäni 85- vuotispäivät kesäkuussa. Se on sikäli spesiaali asia, että olen saanut isäni takaisin 34 vuoden jälkeen, eli en ole hänen juhliansa saanut viettää niin pitkään aikaan. Äitini 81-vuotissynttärit ovat myös ihan kohta ja niitä minun täytyy vähän hoitaa. Sitten meitä on 3 eukkoa jotka silloin tällöin tavataan, mennään yhden mökille ja räpätetään siellä pari-kolme päivää. Se on ihanaa.

– Juhannuksena menen mieheni kanssa käymään Tukholmassa ­ se on meidän etelänloma. Me ei olla mitään etelänkävijoitä; joko hyvä metropolikohde jossain tai sitten maksetaan itsemme kipeiksi, matkustetaan kunnon hytissä ja vietetään päivä niin kuin ei oltaisi köyhiä ja kipeitä. Pari kolme kertaa vuodessa tehdään se.

– Töitä teen koko kesän, kirjoitustöitä, lauluja tietysti aika lailla. Kaskisen Anna-Marin kanssa mennään viikoksi vetämään kirjoittajatyöpajaa heinä- elokuun taitteessa nuorten taidekesään Ryttylään.

– Muuta tarkempaa ei sitten olekaan. Osaan nautiskella elämästä aina kun on mahdollista. Meillä ei ole mitään mökkiä eikä venettä; ollaan kauheen urbaaneja ja tykätään Helsingistä kesäkaupunkina. Täällä on kiva tavata ystäviä, mennä kahville ja istua iltaa, nauttia vähän viiniä ja semmosta. Vanhempia pitää tietysti hoitaa; kumpikaan ei asu Helsingissä ja asuvat vielä eri osoitteissa. Se kuuluu tähän ikään että höösää niiden kanssa.

Teksti: Juha Kaarsalo

piirros: Rauli Nordberg

kuvat: Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2002

Selaa lehden artikkeleita