Musiikintekijät -logo

Kiertueita ja klubeja asiallisella liksalla - Volyymia vapaalle kentälle!

Kiertueita ja klubeja asiallisella liksalla – Volyymia vapaalle kentälle!

Tässä pitkien etäisyyksien maassa raha valuu kiertueilla helposti tielle. Käteen ei jää juuri mitään, jos keikkapalkkiot ovat surkeat, ja ne usein ovat. Maan eri osissa myös esiintymispaikkojen ja keikkatilaisuuksien tarjonta vaihtelee suuresti ja esiintyjän on vaikea ponnistaa kuuluviin. Valtakunnallinen klubi- ja aluekiertuehanke VAKA perustettiin korjaamaan tilanne. Tulokset näyttävät lupaavilta.

Esittävä musiikki on vapaata kenttää

Valtakunnallinen klubi- ja aluekiertuehanke VAKA 2009–2010 perustettiin parantamaan vapaan kentän toimintaedellytyksiä, elävän musiikin alueellista saatavuutta ja ammattimuusikoiden palkkatasoa. Vapaalla kentällä tarkoitetaan lakisääteisen valtionavun ulkopuolelle jäävää esittävän musiikin kenttää: konserttisalien, klubien, festivaalien, muiden musiikkialan yrittäjien, yhdistysten, muusikoiden ja musiikintekijöiden joukkoa. Arvion mukaan vapaalla kentällä toimii Suomessa noin 2.500 päätoimista ja noin 10.000 sivutoimista muusikkoa ja musiikintekijät mukaan laskettuna noin 20.000 musiikin ammattilaista. Vapaaseen kenttään kuuluu siis käytännössä valtaosa koko elävän musiikin tuotannosta.

”Ne paikat ei vaan voi maksaa enempää”

Muusikkoyrittäjyys ja vapaan kentän ongelmat koskettavat muusikoiden lisäksi läheisesti musiikintekijöitä, joilla on tarve saada omaa musiikkiaan keikoille ja konserttisaleihin esitettäväksi ympäri maata. Monet tekijät ovat itsekin esiintyviä muusikoita ja tarvitsisivat keikkatoiminnalleen klubi- ja kiertuetukea.

– Muusikot ovat tämän asian takana. Saimme tekemäämme kyselyyn todella paljon vastauksia, jotka antavat selkeän kuvan siitä, mitä arjen todellisuus on alalla, VAKA-hankkeen projektisuunnittelija Annamaija Saarela kertoo.

VAKA-hankkeen tekemien muusikkohaastattelujen perusteella kiertue- ja konserttitoiminnan suurin ongelma on esiintymispaikkojen maksukyvyttömyys. Vapaan kentän heikot tukijärjestelmät heijastuvat suoraan muusikoiden ja musiikkialan yrittäjien tilipussiin.

– Palkkataso on tosi matala ja ihmisten on vaikea elättää itseään. Hanke osoitti, että valtionosuuksia saavissa orkestereissa ja yhteisöissä työskentelevien muusikoiden palkka on vapaalla kentällä toimivien palkkatasoon verrattuna toista maata.

– Palkkojen epätasa-arvo on ilmeinen, Saarela toteaa.

Hyvä tukijärjestelmä mahdollistaisi musiikin esittämisen ja parantaisi siten työllisyyttä.

– Muusikot ovat erikoinen joukko siinä mielessä, että työttömiä muusikoita ei juuri ole: lähes kaikki työllistyvät kyllä muihin töihin, jos musiikki ei elätä. Sen sijaan vajaatyöllisyys on muusikoiden keskuudessa todella iso ongelma. Vapaan kentän kunnollinen julkinen rahoitus muuttaisi tilannetta.

Klubeja ja kiertueita ympäri Suomen

Valtaosa vapaalla kentällä toimivista muusikoista ja musiikintekijöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Yleisö on eri puolilla Suomea eriarvoisessa asemassa, sillä konserttitarjonta keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle. Alueellisen toiminnan kehittämiseen halutaankin nyt vauhtia.

– Alueellisia verkostoja niin esittäjien kuin konserttijärjestäjien kesken on hyvin vähän ja käytännössä esiintyjät ja järjestäjät ovat yksin, Saarela kuvaa.

Toimivista käytännöistä haetaan nyt mallia tanssin puolelta.

– Kunnat ovat keskeisiä vapaan kentän tukijoita. Tanssilla on aluekeskukset, joilta kunnat ostavat tuotantoja. Vaikka nykytanssin tuotannot eroavat esittävän musiikin tuotannoista, voisimme omaksua samanlaisia toimintatapoja musiikin puolelle.

Suomessa ei ole ollut lainkaan julkisin varoin rahoitettua klubitukea. Viime vuonna VAKA-hanke teki pilottikokeilun kiertue- ja klubituesta ja pilotin tulokset ovat selvät: tuki parantaa selvästi muusikoiden toimintaedellytyksiä. Esittäjille avautuu julkisen rahoituksen myötä aivan uudella tavalla mahdollisuuksia esittää musiikkiaan yleisölle, musiikinlajista riippumatta.

Pysyvä rahoitus lakiin

Annamaija Saarelan mukaan kaksivuotinen VAKA-hanke on saavuttanut loistavasti tavoitteensa.

– Täytyy olla tyytyväinen. Uudessa hallitusohjelmassa on kirjattuna vapaan kentän toimintaedellytysten parantaminen. Myös keskustelut kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa ovat vahvistaneet, että asiaa pidetään ministeriössä esillä.

Vankkana päämääränä on lailla turvattu pysyvä vapaan kentän tuki.

– Saa nähdä, toteutuuko se tämän hallituskauden aikana. Koska hanke sinänsä on päättynyt, on nyt muusikoista ja alan lobbauksesta kiinni, saadaanko klubi- ja kiertuetoiminnalle lain turvaama pysyvä rahoitus, Saarela muistuttaa.

Ammattimaiset esiintyjät ja konserttien järjestäjät voivat hakea VAKA-tukea neljä kertaa vuodessa ESEKin esiintymistilaisuuksien tuen hakuaikoina. ESEKin esiintymistuen jaosto päättää tuen saajat kaikkien esiintymistilaisuuksien tukea hakeneiden joukosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKille 100.000 euroa konserttisarjojen VAKA-tukeen vuodelle 2011. ESEK hakee tukirahoitusta myös ensi vuodelle. Myös Fimic jatkaa omalta osaltaan hankkeen työtä. Elvis ry on ollut mukana rahoittamassa VAKA-hankkeessa ja seuraa vapaan kentän tavoitteiden toteutumista.

Teksti: Päivi Ojanperä

Kuva: Markku Mattila

***

• Suomessa toimii vapaalla kentällä noin 20.000 musiikin ammattilaista

• maan muusikkokunta keskittyy pääasiassa pääkaupunkiseudulle

• VAKA-hankkeen tavoitteet:

– pysyvä lailla turvattu klubi- ja kiertuetuki

– luovan toiminnan mahdollistaminen ympäri Suomen

– muusikoiden palkkatason kehittyminen

– tuen hakijalle yhden luukun periaate

• hankkeen rahoittajat:

Euroopan sosiaalirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Hämeen ELY, Vantaan, Kotkan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupungit, Jyväskylän ammattiopisto, Elvis ry, Suomen muusikoiden liitto ry, Suomen Jazzliitto ry ja Freelancemuusikot ry

• klubi- ja kiertuetuen haku muusikoille ja järjestäjille neljästi vuodessa: www.esek.fi

• lisätietoja: www.vaka-hanke.fi

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2011

Selaa lehden artikkeleita