Musiikintekijät -logo

Kenelle apurahaaaa...?

Kenelle apurahaaaa…?

Hakemus ratkaisee

Hyvä hakemus on kaiken a ja o, jos hakee apurahaa musiikin tekemiseen. Tämä saatiin kuulla Elvis ry:n järjestämässä syyspaneelissa 22. lokakuuta. Keskustelijoina olivat Rauno Anttila (kirjastokorvausapurahalautakunta, opetusministeriö), Arthur Fuhrmann ja Kirsi ”Costi” Snellman (Malmstén-säätiö), Janne Louhivuori (Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö LUSES) ja Jani Uhlenius (valtion säveltaidetoimikunta). Puhetta johti Juhani Leinonen. Paikalla Ravintola Tekniskassa oli 43 henkeä.

Millainen sitten on hyvä hakemus? Siihen ei saatu selvää vastausta, mutta osviittaa kyllä. Hakemuksessa tulee esittää projektisuunnitelma siitä, mitä aikoo apurahan turvin tehdä. ”Pitää olla erikoisluonteinen, tavallisuudesta poikkeava oma projekti,” kiteytti Janne Louhivuori.

Selvin vastaus saatiin siihen, millainen on huono hakemus: ”Jos saisin rahaa, tekisin jotain”. Kuultiin myös, että vaikka projektisuunnitelma olisi kuinka hyvä, pitää lautakuntien myös olla vakuuttuneita siitä, että hakijalla on edellytykset tehdä mitä suunnittelee.

Esimerkiksi sanoittajien ja lauluntekijöiden kannattaa siis pitää useampikin tuumatunti ennen kuin ryhtyvät hakemusta rustaamaan. Jani Uhleniukselta ja Janne Louhivuorelta kysyttiin, onko iskelmän sanoittaja saanut koskaan valtion tai LUSESin apurahaa. Kumpikin totesi, ettei heidän tietääkseen yksikään iskelmän sanoittaja ei ole koskaan hakenut näitä apurahoja.

Louhivuori arvioi, että myös iskelmän sanoittajalla on hyvä olla selkeä projekti. Pelkästään se, että tekee sanoituksia ja tarjoaa niitä sen jälkeen säveltäjille, artisteille, kustantajille ja levy-yhtiöille, ei ehkä riitä. On hyvä suunnitella jotain tavallisesta perusduunista poikkeavaa. Uhlenius puolestaan vakuutti, että iskelmä ansaitsee arvostuksen ja apurahoja siinä kuin muutkin musikiinlajit.

Illan aikana kuultiin myös, että rahaa voi samanaikaisesti hakea useasta eri paikasta. Tämä vain pitää hakemuksissaan ilmoittaa. Ja Costi Snellman muistutti, että Malmstén-säätiö on antanut apurahaa myös bändeille.

Ainakaan Malmstén-säätiö ja kirjastokorvausapurahalautakunta eivät ole myöntäneet kenellekään apurahaa kahtena vuonna peräkkäin. Eli jos on juuri saanut, seuraavana vuonna on turha hakea, neuvoi Arthur Fuhrmann. Samalla hän totesi, että jotkut ovat ehtineet saada Malmstén-apurahaa vuosien aikana jo kolmekin kertaa.

Kirjastokorvausapurahoja on ollut jaossa vuodesta 1999 alkaen. Rauno Anttila totesi, että 500.000 markalla lähdettiin liikkeelle eikä määräraha ole sen jälkeen noussut. Toisaalta hakijoidenkaan määrä ei ole ollut tolkuton. Eli siinä mielessä hakemus kannattaa lähettää vaikka heti seuraavanakin vuonna myönteisen päätöksen jälkeen. Valtion taiteilija-apurahaa saavat eivät ole voineet saada kirjastokorvausapurahaa eikä sitä ole myöskään puollettu taiteilijaeläkettä saaville.

Siihen ei illan aikana saatu vastausta, ovatko suuret tulot apurahan este. Sen sijaan kuultiin, että suuri eläke on valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen este. Aikaisemmin saatettiin puolikas eläke myöntää ansioituneelle taiteilijalle muusta eläketulosta riippumatta. Nykyisin ylärajat ovat noin 6000 mk kokoeläkkeelle ja noin 10.000 puolikkaalle.

Tilaisuudessa oli paikalla myös partituurimusiikin tilaussävellystoimikunnan sihteeri Tapio Kallio. Hän kertoi, että tätä tukea hakee tilaaja ja tuella on tarkoitus kattaa säveltäjälle maksettava tilauspalkkio. Myös äänitetuotantotukea illan aikana sivuttiin (sitä myöntävät sekä LUSES että Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK). Äänitetukea voi saada myös henkilö, jos toimii äänitteen (taloudellisena) tuottajana. Jakelu pitää kuitenkin olla järjestyksessä. LUSES myöntää myös nuottitukea.

Apurahoja myöntäviä tahoja on tietysti paljon muitakin kuin syyspaneelissa esillä olleet. On Suomen Kultuurirahastoon kuuluvia tahoja, on alueellisia taidetoimikuntia. Yhteystiedot ja hakuohjeet löytyvät helpoimmin internetistä. Surffailun voi aloittaa osoitteista www.minedu.fi/artcoun/ ja www.skr.fi/spalvelu. Mutta tärkeintä on siis hyvä hakemus ja projekti.

Teksti: Martti Heikkilä

piirros: Vesa Huhtala

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2001

Selaa lehden artikkeleita