Peppi Pitkätossu Ikean mainoskampanjassa

Kari Tuomisaarelle

korvaus tekstin 

luvattomasta käytöstä

Tekijänoikeusneuvosto teki viime keväänä merkittävän linjauksen lausunnossaan, jonka mukaan Ikea loukkasi Kari Tuomisaaren tekijänoikeuksia käyttäessään mainonnassa osia Tuomisaaren tekstistä ilman lupaa. Lausunto oli yksimielinen. Nyt Ikea on maksanut tekijän vaatiman korvauksen luvattomasta käytöstä.

Kari Tuomisaari suomensi Peppi Pitkätossun ruotsinkielisestä alkuperäistekstistä Pippi Långstrump (san. Astrid Lindgren) vuonna 1969. Ikealla oli keväällä 2009 mainoskampanja “Heikun keikun”, jossa Tuomisaaren käännöstä käytettiin ilman hänen lupaansa. Myöskään hänen nimeään ei mainittu missään yheydessä.

Kampanjan nimen lisäksi Tuomisaaren käännöstä käytettiin Ikean mainoslauseessa “Ikea on vinksin vonksin ja hinnat eikunkeikun”. Lause on lähes suoraa lainausta suomalaisesta tekstistä “kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun”.

Ikea kiisti loukkaukset ja vetosi siihen, että ilmaisut “heikun keikun” ja “vinksin vonksin” ovat  suomen yleiskieltä ja sellaisenaan tavallisia arkikielen sanontoja. Tuomisaarella ei Ikean mukaan ole yksinoikeutta näihin sanoihin sillä perusteella, että hän on käyttänyt niitä suomennoksessaan.

Myös rytmillä merkitystä

Tekijänoikeusneuvosto toteaa lausunnossaan, että ilmaukset “vinksin vonksin” ja “heikun keikun” eivät sellaisinaan täytä sitä poikkeuksellisen korkeaa  omaperäisyyden ja itsenäisyyden tasoa, jota lyhyen ilmaisun  tekijänoikeussuojalta on perusteltua edellyttää.

Mutta näiden ilmaisujen käyttäminen yhdessä meni tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan jo liian pitkälle.

“Tässä asiassa ei ole kyse siitä, että kyseisiä ilmaisuja olisi käytetty erillisinä, vaan siitä, että niitä on käytetty yhdessä. Ilmaisujen käyttäminen yhtäaikaisesti luo selvemmän rinnastuksen käännöstekstiin. Alkuperäisen käännöksen ja Ikean mainosten ilmaisut ovat jossain määrin sanamuodoiltaan erilaiset: alkuperäinen laulun käännöksen säe kuuluu ’kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun’. Kyseessä on lyhyehkö laulun säe, jossa esiintyy kaksi sanaliittoa, jotka luovat rytmisen vaikutelman. Lausetta on pidettävä itsenäisenä ja omaperäisenä. Kuka tahansa vastaavaan työhön ryhtyessään ei päätyisi samaan lopputulokseen. Tekijänoikeusneuvosto katsoo siten, että kyseinen säe on tekijänoikeudella suojattu. Sen käyttäminen sellaisenaan tai muunnetussa muodossa edellyttää tekijänoikeuden haltijan lupaa.”

Näin tekijänoikeusneuvoston lausunto tukee sitä, että laulutekstissä myös rytmi on olennainen osa tekijänoikeudella suojattua kokonaisuutta.

“Ikean mainoslauseena käyttämä virke on ’Ikea on vinksin vonksin ja hinnat eikunkeikun’. On pidettävä selvänä, että sillä on ollut esikuvana A:n luoma käännösteksti, mikä sinänsä ei vielä tarkoita tekijänoikeuden loukkausta. Virke kuitenkin perustuu edellä mainittuun kahden sanaliiton itsenäiseen ja omaperäiseen yhdistämiseen samalla tavalla kuin alkuperäisessä säkeessä. Mainoslausetta varten on tapahtunut jossain määrin muuntelua, mutta virkkeen ydin on pysynyt samana luoden selvän samankaltaisuuden vaikutelman.”

Koska siis se osa Tuomisaaren suomennoksesta, jota Ikea (hieman muunneltuna) käytti, ylitti tekijänoikeussuojan, eikä tekijän lupaa oltu kysytty eikä saatu, loukkasi Ikean menettely Tuomisaaren taloudellisia ja moraalisia tekijänoikeuksia.

Käräjäoikeuden sijasta sovinto

Kari Tuomisaari kertoo, että hän törmäsi Ikean kampanjaan ensimmäisen kerran nähdessään ilmoituksen Helsingin Sanomissa. Hän otti sitten yhteyttä Elvikseen.

Ikea kiisti tehneensä mitään väärää, jolloin Tuomisaari vei asian tekijänoikeusneuvostoon asiamiehenään Taiteilijoiden tili- ja lakiasiaintoimiston juristi Henri Nieminen.

Tekijänoikeusneuvoston lausunto on sinänsä vain asiantuntijalausunto siitä, onko tapahtunut tekijänoikeuden loukkaus. Lainvoimainen tuomio tekijänoikeuskiistoissa on mahdollista saada vain oikeusteitse.

Tätä tapausta ei lopulta kuitenkaan tarvinnut viedä käräjäoikeuteen asti, sillä Ikea katsoi lopulta viisaimmaksi pyrkiä sopimukseen tekijän kanssa. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin 6.800 euron korvaukseen, jonka Ikea nyt on maksanut tekijälle.

Koska Kari Tuomisaarella on lukuisia tunnettuja tekstejä – niin alkuperäisiä kuin suomennoksia –  ne kiinnostavat monenlaisia käyttäjiä.  

– Tämän tapauksen rohkaisemana olen nyt saanut lisää itseluottamusta puuttua muihinkin tekijänoikeuksieni loukkauksiin. Samaan rohkeuteen kannustan muitakin tekijöitä. MH