Kaksi ulottuvuutta

Noraturi

Kaksi ulottuvuutta

Noraturi on artistina räiskyvä ja puhuu suoraan. Tuottajana hän on empaattinen ja kuuntelee.

Alku

”Jo tosi nuorena tuntui, että musiikki on mun juttuni. Tie sen pariin on ollut luonnollinen. Muusikkoisäni soitti kotona pianoa, ja minäkin aloitin pianoharrastuksen 5-vuotiaana. Myös lauluharrastuksen aloitin tosi nuorena. Isäni äänitykset, joilla laulan Britney Spearsia siansaksaenglannilla 7-vuotiaana, ovat hellyttävää kuunneltavaa.

Laulu tuntui enemmän omalta kuin pianonsoitto. Aika nuorena aloitin jo rutiininomaisen keikkailunkin. Kiteellä hyvin tunnettu musiikkihahmo Plamen Dimov bongasi minut ja ohjasi laulamaan bändissä. Myös Kiteen musiikkiopiston kautta pääsin bändiin. Ajatus siitä, että minusta tulee isona laulaja, syntyi jo varhain. Niinhän se on periaatteessa mennytkin, vaikka tie on ollut mutkaisempi kuin mitä silloin naiivisti ajattelin.

Olisin halunnut hakea Sibelius-lukioon, mutta vanhemmat sanoivat Helsingille ei – ja sillä sipuli. Muutin sitten Joensuuhun: ensin kävin Niinivaaran lukion musiikkilinjan ja sen jälkeen menin Karelia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan laulupedagogiksi.

Unelma Helsinkiin muutosta toteutui pari vuotta myöhemmin, kun pääsin Metropolian opiskelemaan; niin ikään pedagogilinjalle.”

Tuottaja

”Metropoliassa aloitettuani kuulin, että siellä on myös musiikin tekijä ja tuottaja -linja. Tajusin, että sinnehän mun pitää hakea. Hakemukseen piti laittaa yksi kokonaan itse tuotettu kappale. Sellaista mulla ei ollut. Olin kyllä hankkinut Ableton Liven, mutta aina kun avasin ohjelman, se näytti ihan avaruusalukselta. En tiennyt, mistä edes aloittaisin.

Halusin opiskelemaan ja päätin perehtyä Abletoniin tosissani. Kun sain ensimmäisen audioraidan ja midiraidan tehtyä, upposin siihen maailmaan täysin. Se oli sitten menoa aamusta iltaan. En malttanut nukkua enkä tehdä yhtään mitään muuta. Suhteellisen nopeasti otinkin tuotantopuolta haltuun, koska innostuin siitä niin paljon. Muistan vahvasti sen hetken kun tajusin, mitä kaikkea pystyn luomaan itse.

Olin kirjoittanut omia kappaleita ihan teini-ikäisestä asti. Minulla oli myös vahvoja visioita siitä, miltä halusin musiikkini kuulostavan. En oikein ollut osannut selittää niitä tuottajille. Oli sellainen tunne, että pitäisi osata ’niitä musiikinteko-ohjelmia’, jotta voisi kommunikoida tuottajan kanssa. Huomasin myös, että tuottajalla on suuri vaikutusvalta kappaleiden lopputulokseen.

Nyt, kun olen itse tuottaja, minulle kaikista tärkeintä on vaalia hyvää oloa biisintekotilanteissa ja pitää huolta siitä, että toteutan artistin näkemystä. Empaattisena ja kuuntelevana ihmisenä aistin herkästi artistin reaktioita valintoihin, joita tuotantoprosessissa tehdään.”

Artisti

”Olen aina ollut superherkkä, kiltti ja miellyttämishaluinen. Artistiminäni on toinen ulottuvuuteni. Musiikki on keinoni sanoa suoraan, käsitellä vaikeita tunteita ja purkaa aggressioita. Oman musiikin tekeminen on terapeuttista. Tähän mennessä julkaistuissa kappaleissani kuuluu se, että olen pyristellyt ja päässyt irti henkisesti kieroutuneesta parisuhteesta.

Biisinkirjoitusprosessit vaihtelevat tosi paljon. Yritän ihan tietoisestikin tehdä eri tavoin, etten jäisi tiettyyn kaavaan kiinni. Joskus istun pianon ääreen ja syntyy melodia, jonka tunnelman kautta alan miettiä tarinaa. Saatan aloittaa myös inspiroivan biitin tuottamisesta.

Menen myös teksti edellä. Joskus käy niin, että kirjoitan kokonaisen tekstin ja kuulen sen sävellyksenä päässä. Se on hienoa.”

Vaikutteita

”Kaikki, mitä on kuunnellut lapsena ja nuorena, vaikuttaa tietenkin tosi paljon siihen, mitä musiikkia itsestä tulee ulos. Musiikillinen palettini on aika suuri. Opiskelin klassista pianonsoittoa kymmenen vuotta. Meillä kotona soi usein jazz, monenlainen rytmimusiikki – ja oikeastaan kaikkea laidasta laitaan.

Lapsena kuuntelin ja ihailin esimerkiksi Britney Spearsia, PMMP:tä, Whitney Houstonia ja Spice Girlsia. Veljeni kanssa pelasimme paljon, ja sieltä tulee pelimusavaikutteita. Peleistä saattaa tulla ensimmäisenä mieleen jokin Super Mario -pimpelipom, mutta niissä on musiikkia tosi laajalla skaalalla.

Huomaan, että artistina on ollut vähän vaikeaa tehdä valintaa siitä, mihin tyyliin keskittyy. Noraturi tekee elektronista poppia. Tyylillisesti en halua rajoittaa itseäni liikaa. Jos tuntuu, että jokin asia ei enää palvele, siitä voi luopua.

Artistihahmoni visuaalisuuden inspiraationa on peli- ja fantasiamaailma.”

Onnistumisia

”Onhan se ihan hienoa, jos Spotifyn listaykkösenä on biisi, jota on ollut tekemässä. Mutta sellainen ei tunnu sillä tavalla samanlaiselta onnistumiselta kuin hienon biisin syntymishetki.

Haluan tuoda esiin Epärakkauslaulun, jonka teimme maagisessa kirjoitussessiossa artisti la hakan eli Emmi Hakalan kanssa. Saimme tuotua maailmaan tosi hienon biisin. Emmi oli fiiliksissä tuotannostani ja sanoi session jälkeen, että olin tajunnut häntä hyvin. Tällaiset hetket ovat niitä oikeasti merkityksellisiä.

Tosi suuri hetki itselleni artistina oli se, kun julkaisin omakustanteena ensimmäisen Noraturi-sinkun (Droppi, 2020), joka on alusta loppuun asti omaa kädenjälkeäni.”

Haasteita

”Koen, että musiikkialalla isoimmat haasteet liittyvät kommunikointiin ja kilpailullisuuteen.

Olen herkkä aistimaan energioita, ja niin on moni muukin luova ihminen. Mielestäni sitä herkkyyttä tulisi kunnioittaa. Luovuuden kanavat saa tosi helposti tukittua. Ainakin mä menen biisinkirjoitussessiossa ihan lukkoon, jos työryhmästä joku kommentoi muiden ideoita tyyliin: no toi nyt ei toimi yhtään.

En halua yleistää, mutta usein käy niin, että työryhmän menestynein tuottaja, biisinkirjoittaja tai artisti on se, joka sanelee, miten asioiden pitäisi olla. Mielestäni olisi tärkeää, että biisinkirjoitustilanteissa oltaisiin tasavertaisia. Mailan puristaminen ja se, että tehdään toisille sessiossa oleville huono fiilis sääntöjä sanelemalla, ei johda mihinkään. Kaipaan tasavertaista kommunikointia.

Tekeminen on kovin kilpailullista. Sitä, mitä listabiisejä kukakin on ollut tekemässä, pidetään tosi tärkeänä ja siitä puhutaan paljon. Tosi vähän mietitään työhyvinvointia ja sitä, miten yhteisöstä saataisiin sellainen, että kaikilla olisi siinä hyvä olla ja kiva, luova olo. Monet tekijät voivat huonosti.”

Etuliite

”On paljon lahjakkaita naisia, joilla on annettavaa nimenomaan tuotantopuolella. Harva heistä kuitenkaan työskentelee kustantamossa tuottajasopimuksella – siis niin, että tekee tuotantoja muille kuin itselleen. Se kertoo alasta jotakin. Se on harmillista ja olen miettinyt, mitä alalla voitaisiin tehdä, että tekijäyhteisö muuttuisi tasapainoisemmaksi tässä mielessä. Naistuottajana tuntuu joskus, että elän ihan eri maailmassa kuin kollegani.”

Nyt

”Olen äänisuunnittelijana Ylellä ja aika ylpeä siitä. Olen tiimin ainoa nainen. Biisinteon vastapainoksi tuntuu hyvältä tehdä hommaa, missä prosessit on lyhyempiä. Tuottajan roolissa kaksi tai kolme biisinkirjoitussessiota viikossa on minulle sopiva määrä. Menen sessioihin niin suurella tunteella, että niistä palautuminen vie aikaa.

Artistina valmistelen tällä hetkellä uusia biisejäni ja albumikokonaisuutta. Viimeisin vuosi on ollut elämässäni suurta itsetutkiskelun kautta, ja olen ottanut itselleni aikaa kokeilla uusia ja erilaisia suuntia.”

 Tulevaisuus

”Olen tehnyt suunnitelmia pitkälle; johonkin noin kymmenen vuoden päähän. Haluan olla muuttamassa koko alaa. Minulla on isoja tavoitteita. Oma musiikkini on suuri intohimoni. Haluan tehdä sitä intensiivisemmin, hyvässä olotilassa, ympäristössä ja inspiraatiossa. Haluan aktivoida myös keikkailupuolta. Musiikin tuottaminen on tärkeää myös. Toivoisin, että saisin naistuottajayhteisön ja voisin toimia siinä sparraajana.”

Motto

”Keskeneräisyys on voimavara.”


Noora Tuuri eli Noraturi on Kaiku Entertainmentin artisti, tuottaja ja biisinkirjoittaja (mm. Antti Tuisku, la haka, Tuure Boelius ja Katri Ylander). Artisti Noraturilta on julkaistu singlet Droppi (omakustanne), Nukke, Minä, Loopil ja Tyhjä sydän.


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2022

Selaa lehden artikkeleita