Musiikintekijät -logo

Kaikki alkaa oivalluksesta

Kaikki alkaa oivalluksesta

”Monesti raskaampaa kuin tehdä laulu on miettiä, kenelle ja mitä varten ja mihin se tehdään”, sanoo Jussi Rasinkangas, kymmenien suosikkilaulujen säveltäjä. Hänen tuotantonsa on huikea ja laaja: lastenlauluja, iskelmiä, joululauluja, messuja, teatterimusiikkia... ”Mietin aina erittäin tarkasti, mihin tunnelmaan ja suuntaan lähden laulua tekemään”, hän sanoo.

Vuodesta 1988 lauluja tehnyt, Oulun naapurissa Kempeleessä asuva Jussi Rasinkangas on kolme päivää viikossa luokanopettaja ja kaksi päivää säveltäjä. Ihan tarkkaa jakoa ei tietenkään voi tehdä, sillä sävellysideoiden kehittely ei suinkaan jää kahteen päivään.

Säveltämisprosessi on erilainen ja samanlainen.

”Kaikki alkaa oivalluksesta”, Jussi sanoo. ”Ja tietysti tilauksesta, kun sellainen tulee. Hyvästä tekstistä, jostakin musiikillisesta teemasta, kuullusta laulusta … ja melodioita pulpahtelee mieleen muutenkin, ihan huomaamatta.”

Hyvä teksti joskus suorastaan pakottaa tarttumaan työhön. Jussi sanookin lukevansa tekstejä ensin varovasti ja valikoiden, sillä ”jos pianon päällä on hyvä teksti, voi vaikka joutua heti töihin”.

Sanoituksia lukiessaan Jussi säveltää sen valmiiksi jo mielessään. Hän tietää, mitä laulusta ainakin suurin piirtein tulee jo ennen kuin on piirtänyt nuottiakaan.

”Tekstin idean, rytmin ja tunnelman teen itselleni täysin selväksi ennen kuin menen soittimen luo. Kun keskeinen idea on valmis, hion laulua, yritän poistaa kuolleet kohdat, rikastutan soinnutusta esimerkiksi koukuilla ja bassokuluilla. Viimeiseksi teen intron ja katson, että biisin kaikki osat ovat samaa sarjaa. Sitten vielä nuotit ja demo, ja laulu on valmis lähetettäväksi eteenpäin.”

Oivallinen alku

Jussin kanssa samassa koulussa sattuivat olemaan opettajina myös sanoittaja Juhani Konola ja sovittaja Ismo Koskela. ”Oli aika oivallinen tilanne lähteä tekemään lastenmusiikkia, kun laulavia lapsiakin oli ympärillä monta sataa.”

Ensimmäiset lastenlaulunsa Jussi Rasinkangas teki Aapiseen. Saman tien Ystävyyden laulu ja On syksy niin ihmeellinen (san. Juhani Konola) pyrähtivät lastenlaulujen toivelistalle.

”Samoihin aikoihin perustettiin Musarit– lastenlauluryhmä, jonka kanssa alettiin tehdä äänitteitä, ammattistudioissa, ammattimuusikoiden kanssa”, Jussi muistelee. Hän on edelleen Musarit-lauluryhmän vakiosäveltäjä.

Aivan ensimmäinen Jussi Rasinkankaan laulu oli Siikajokiseutu (san. Juhani Konola) ja syntyi kotiseutulaulujen sävellyskilpailuun vuonna 1988. Aihe innoitti nuorta miestä. ”Kotiseutu tulee iän myötä koko ajan tärkeämmäksi”, Jussi naurahtaa.

Hän lähti aikanaan maailmalle Kestilästä, pienestä alle 2.000 asukkaan pitäjästä, takanaan ”vaatimaton musiikkikoulutus”: kanttorin pianokoulu, puhallinsoittokunta, seurojen talon humppatanssit … ja sanoittaja Raul Reimanin isän Heikki Reimanin antamat kitaransoiton tunnit.

Jussin Siikajokiseutu voitti sävellyskilpailun, ja sen jälkeen voittoja onkin rapissut. Esimerkiksi: neljänä vuonna Vuoden lastenlaulu, viimeksi vuonna 2004 laululla Tapio (san. Juhani Konola), P.J. Hannikaisen joululaulusävellyskilpailun 2004 voitto laululla Kaunein yö (san. Pekka Laaksonen) ja Suven Sävel iskelmäsävellyskilpailun 2004 ykkössija laululla Nousta saan aurinkoon (san. Sinikka Svärd).

”Sävellyskilpailuihin laitan mitä hyllyssä on. Tapion olin tehnyt alun perin oppikirjaa varten. Joululaulu taas oli ollut hyllyssä kaksi vuotta. Se lähti alun perin siitä, kun kuulin Jyrki Anttilan kirkkokonsertissaan laulaman Adamin joululaulun Oi jouluyö (suom. san. Kyllikki Solanterä). Sen teema ja tunnelma jäivät soimaan päässä.”

Kaunein jouluyö ilmestyi singlenä joulukuussa 2004. Ensi jouluksi Jyrki Anttilalta ilmestyy cd, jossa on viisi Jussin säveltämää joululaulua.

Jussi sanoo voittojen, ehkä, lisäävän itseluottamusta. Muuta sen suurempaa merkitystä hän ei sävellyskisoilla näe.

Luontevia lauluja

Sävellystyö vaatii pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä. ”Ne ovat ainakin minua auttaneet tätä hommaa tehdessäni.”

Jussi sanoo olevansa erittäin ahkera. ”Hyllyssä on vuosien varrelta vielä materiaalia. Sopivien tilaisuuksien tullen otan niitä käyttöön. Tällä hetkellä en oikeastaan tee lainkaan hyllyyn ja pöytälaatikkoon, paitsi jos on tulossa jokin selvä projekti, johon niitä voi tarjota.”

On mahdotonta luokitella Jussia säveltäjänä mihinkään kategoriaan, niin monipuolinen hän on.

”Tykkään tehdä monenlaista musiikkia. Onneksi minulla on ollut siihen mahdollisuus”, hän sanoo ja myöntää, että ”yksi mieligenreistä on lastenmusiikki.”

”Se on minulle luontevaa ja nopeaa tehdä. Mutta myös iskelmät ja joululaulut tuntuvat luontevilta. Ja iskelmähän minulle leipää tuo …”

Erittäin tärkeä projekti Jussille on Petri Juutilaisen hänen lastenmusiikistaan sinfoniaorkesterille sovittama Lentävä matto (san. Juhani Konola & Matti Laasonen).

”Uskon sen pitkäikäisyyteen. Laulut ovat tavallaan löytäneet uuden kodin uudessa muodossa. Ja Petrin sovitukset ovat herkullisia.”

Vahvaa yhteistyötä

Jussi on tehnyt muutamia sanoituksiakin, mutta useimmissa hänen lauluissaan on jonkun toisen teksti.

”Sanoittaja valikoituu sen mukaan, millaista laulua olen tekemässä; tietyn sanoittajan kanssa tietynlaisia lauluja”, hän sanoo. Jussin yhteistyösanoittajien lista on pitkä ja komea: edellä mainittujen lisäksi Penni Airas, Eero Ainesmaa, Pekka Eronen, Jouni Hagström, Martti Heikkilä, Barbara Helsingius, Jukka Itkonen, Chrisse Johansson, Matti Laasonen, Turkka Mali, Jiri Nikkinen, Jori Nummelin, Eppu Nuotio, Toni Nygård, Kalevi Puonti, Vexi Salmi, Jari Salonen, Tarleena Sammalkorpi, Kyösti Timonen, Jorma Toiviainen, Harri Uusitalo, Pauli Ylitalo …

”Juuri nyt teen iskelmiä eniten Vexi Salmen ja Sinikka Svärdin ja Matti Laasosen kanssa, lastenlauluja Laasosen ja Juhani Konolan ja Pauli Ylitalon kanssa, joululauluja Pekka Samuel Laaksosen kanssa. Aina ensin yhdessä mietitään, mitä tehdään ja kenelle artistille ja mille levy-yhtiölle.”

Aktiivinen yhteistyövaihe Jussin ja eri sanoittajien välillä totta kai vaihtelee, mutta hyvältä säveltäjältä ei hyviä tekstejä puutu.

”Käytän toisten tekstejä siitä yksinkertaisesta syystä, että en itse osaa tehdä niitä”, Jussi sanoo ja korostaa arvostavansa tekstin tekijöitä erittäin paljon. Sanoitustekniikan hän myöntää kyllä hallitsevansa. Varmasti enemmänkin kuin tekniikan, sillä hän pitää sävellys- ja sanoituskursseja kansalaisopistoissa, yliopistolla ja muuallakin.

”On tärkeää, että sävellys ja sanoitus ovat samaa paria; että säveltäjänä pystyn pukemaan sanat juuri niille sopivaan sävelasuun. Myös sovittajan täytyy omaksua sanat, jotta lopputulos on hyvä. Jaakko Salon eräästä haastattelusta muistan ohjeen: Sovittaja, lue sanat.”

Fiilis on tärkeä

”Totta kai tuntuu mukavalta kuulla laulujaan radiosta, televisiosta ja konserteissa, mutta lastenmusiikissa minulle erittäin tärkeä kanava ovat olleet musiikin oppikirjat”, Jussi sanoo.

Niin ahkera ja monipuolinen säveltäjä kuin onkin, joskus työ hänelläkin menee lukkoon eikä eteenpäin pääse. Silloin on paras pitää tauko, käydä toisen työn kimppuun tai nukkua yön yli.

”Joskus myös ´demoilutaitoni´ tuottavat tuskaa. Soittotaitoni on vajavainen eikä tekniikan hallintakaan ole parhaasta päästä. Nykyään käytänkin tähän työvaiheeseen jonkin verran ulkopuolista apua.”

”Kun laulu sitten valmistuu, tuntuu hyvältä, joskus – joskus taas, no jaa … Jos demoa laulaessa tulee hyvä fi ilis, se kertoo, että laululla saattaa olla tulevaisuutta. Levytys on useimmiten biisin ensimmäinen kynnys.”

Jussi on tyytyväinen nykytilanteeseensa. ”Tällä hetkellä työtilanne on suhteellisen vakaa, työn alla ja tulossakin on monenlaista. MTG julkaisee tänä vuonna lastenlaulujeni kokoelmia, Aku Toivonen on kokoamassa lauluistani valtakunnallisen jakeluun CD–sarjaa Lasten Musaboxi, ja itse kokoan lastenlaulujeni nuottijulkaisua. Yhä enemmän tässä hommassa joutuu miettimään itse myös erilaisia tuotantoja. Toni Nygårdin kanssa on jo ollutkin aktiivista yhteistyötä eri alituotantojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Säveltäjän tukipuut

”Olen monesti sanonut, että on kolme paikkaa, Elvis, Teosto ja kirjasto, joista neuvoa kysyessään saa varmasti vastauksen, Elviksestä vastauksen nimenomaan tekijän näkökulmasta”, Jussi Rasinkangas sanoo ja kehuu saaneensa paljonkin apua Elviksestä.

”Esimerkiksi ensimmäisten 20 lastenlauluni kustannussopimukset purettiin Elviksen avulla. Lauluja jaeltiin ympäri maata, niitä oli oppikirjoissakin, enkä minä saanut pennin hyrrää. Vieläkin ne laulut ovat erittäin aktiivisessa käytössä.”

Jussi ei jätä mainitsematta Elviksen pikkujoulujakaan, kukapa jättäisi.

Säveltäjä J. Rasinkankaan työ sujuu ja laulut lentävät. Kaikkein tärkeintä Jussille kuitenkin ja tietenkin ovat kotijoukot, vaimo ja lapset (17 v kosketinsoittimia soittava poika ja 13 v hanuria soittava tytär) ja myös harrastukset – ”liikuntaa harrastan erittäin paljon; se tyhjentää pään sopivasti”.

Jussi korostaa arkielämän merkitystä. Siihen kuuluu oleellisesti myös kesämökki Kestilässä. Siellä lienee monen sävelletyn ja sävellystä odottavan suosikkilaulun alkukoti ja oivalluksen ilmapiiri, vaikka itse sävellystyö tapahtuu muualla.

p.s.

Selvennyksen vuoksi mainittakoon, että Elviksen jäsenet Jussi Rasinkangas ja Pentti Rasinkangas eivät ole ainakaan läheistä sukua keskenään.


Lastenmusiikki
 
Vuoden säveltäjä 2003, Salon lastenlaulufestivaali
Suomen edustuskappaleita kansainvälisissä lastenlaulukilpailuissa
Juhlamessu, lasten hengellinen laulusarja, TV2
Kakaravaara, lasten merimusikaali, (käsikirj. P. Ylitalo) Meri–Oulu festivaaleilla 2001–2002
Lentävä matto, lastenmusiikkia sinfoniaorkesterille sovitettuna (sov. P. Juutilainen)
Neljä kertaa vuoden lastenlaulukilpailun voitto, TV1 Salon lastenlaulujuhlat
1995 Pingviinit (san. M. Laasonen), 1997 Meidän kissa (san. M. Heikkilä), 1998 Tyttö Lapinmaan (san. M. Laasonen), 2004 Tapio (san. J. Konola), Sudet, Jokeri Pokeri Box, Pilvipeiton alla (san. J. Konola)
Nikolas, Manuela (san. M. Laasonen)
Lukuisia lastenlauluja musiikin oppikirjoissa
 
Näytelmämusiikki
 
Kuningaslohi, musiikkinäytelmä (käsikirj. P. Ylitalo) Meri–Oulu festivaaleilla 2002
Panorama, musiikkinäytelmä, (san. E. Nuotio) Kajaanin kaupunginteatteri
 
Soitetuimpia iskelmiä
 
Ensimmäinen levytys Lähdit merta katsomaan 1988, Eija Kantola (san. J. Konola, sov. Mika Toivanen)
Haaveiden laiva, Maarit Peltoniemi (san. T. Mali)
Mies kylmän maan, Yölintu (san. T. Mali)
Tummasilmäinen, Heidi Kyrö (san. M. Laasonen)
Tummukaa varjot vain, Taikakuu (san. M. Laasonen)
Anna mahdollisuus, Markku Aro (san. J. Toiviainen)
Revontulihäät, Antti Huovila (san. V. Salmi)
Yön siivin, Katri Helena (san. T. Mali)
Kuin päivä ja yö, Markus Törmälä ja FBI – Beat (san. M. Laasonen)
 
Muuta
 
Aamusta iltaan -messu, Oulun seurakuntien tilaama sävellystyö (san. J. Konola)
Kaunein yö -joululaulu (san. P. Laaksonen)
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2005

Selaa lehden artikkeleita