Musiikintekijät -logo

Jukka Viitasaari on puhallinmusiikin puhemies

Jukka Viitasaari on puhallinmusiikin puhemies

Viime vuoden pikkujouluissa yhden Malmsténapurahan pokkasi pitkänhuiskea mies, jota näkee usein Elvis-tilaisuuksissa.

Jukka Viitasaari on entinen opettaja Jyväskylästä ja nykyinen päätoiminen puhallinsäveltäjä Tampereelta. Hän on löytänyt Teosto- ja Elvis-kokouksista persoonallisia ihmisiä, joita yhdistää positiivisesti kaksi asiaa: musiikki ja siitä saatava raha, ei välttämättä tässä järjestyksessä.

– Pyrin olemaan läsnä kokouksissa ihan ammatillisesta mielenkiinnosta. Joskus kyllä tuntuu, että pitäisi olla juristi pysyäkseen kärryillä asioista. Toistaiseksi olen tyytynyt kuuntelemaan, kun on tunne, että sivulauseidenkin sanajärjestyksen pitäisi perustua tekijänoikeuslain oikeille momenteille. Olin ehdolla Elvisjohtokuntaan 1999 ja sain jopa ääniä, mutta on ok, että homma jäi. Enhän aina partituurimusiikin säveltäjänä ja puhallinmusiikin kustantajana tiedä, millä pallilla takamus lepää.

Jukka on ollut elvisläinen vuodesta 1988. Viisi vuotta liittymisen jälkeen Arthur Fuhrmann soitti talvella 1993 ja käski hakea Teoston jäsenyyttä. Jukka ei silloin tiennyt, että jäsenellä ja asiakkaalla on eroa, joten ilman Arthuria hakemus olisi jäänyt tekemättä.

Kulttuuritehtävänä junnumateriaali

Kansakoulun neljännellä luokalla opettaja puuskahti Viitasaarelle: ”Isä on totinen torvensoittaja, eikä poika ymmärrä nuoteista mitään!”

Vaskipuhaltimia soittava Heikki-isä alkoi opettaa poikaansa ja passitti tämän musiikkiopistoon. Jukan soittimia ovat muun muassa kitara ja baritonitorvi, mutta vasta tuubansoittajana hän sai sanojensa mukaan ”mahaa, vaikutusvaltaa ja ystäviä”.

Viitasaari on saanut myös lukuisia palkintoja ja sävellysapurahoja vuodesta 1998 lähtien, Malmstén-säätiöltäkin 1996 ja 2006.

Jukka etsii netistä joka viikko infoa sävellyskilpailuista, joihin osallistuminen on hänelle elinehto. Niiden kautta avautui kansainvälinenkin ura.

Viime vuonna pääesikunnan järjestämässä K.H. Pentin nimeä kantavassa puhallinmusiikin sävellyskilpailussa etsittiin uusia teoksia sotilassoittokunnille, ja Jukka nappasi orkesterisarjan toisen palkinnon.

Hän kuvaa kahdeksanminuuttista Epifyyttien tanssi -teostaan ja sen syntyä näin:

– Sävellyksessä on valoa ja varjoa. Melodiaryppään alku on herooinen, sitten tulee kinkkistä kiemurtelua, jota seuraa yöjuttu. Lopuksi irrotellaan irkkuhenkisesti. Ennen sävellystä minun on aina tiedettävä kappaleen nimi. TV:n luontodokumentissa kerrottiin epifyyttien elämästä, siitä nimi Dance of the Epiphytes.

– Kitaraa dropped-d-virityksessä moluuttaessani lähti syntymään melodia, jota kirjoitin saman tien muistiin. Iltaisin nukkumaan mennessäni kuuntelin syntynyttä materiaalia midinä, ja yön aikana alitajunta pääsi tekemään työtään. Aamuisin biisi notkahti muutaman minuutin eteenpäin, mitä voi pitää todella hyvänä päiväsaldona.

– Jos inspis iskee juuri nukahtaessani, osaan pistää nuottikuvan muistiin. Voin palauttaa sen aamulla mieleeni, mikäli melodia on uinuessa unhoittunut.

Tälle vuodelle Jukka sai 16 000 euron sävellysapurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Sen turvin hän kirjoittaa materiaalia nuorisopuhallinorkestereille, suomalaiselle soittokunnalle ja vaskiseitsikolle sekä sinfoniselle puhallinorkesterille.

– Apurahani koituvat toivoakseni koko Suomen puhallinmusiikin hyväksi. Sävellysten lisäksi editoin ja kustannan myös muiden musiikkia. Nuorisopuhallinmusiikin säveltäminen on ihan selkeä kulttuuritehtävä. Olen suorastaan vaatinut puhallinsäveltäjäkamujani (mm. Timo Forsström) tekemään junnumatskua.

Verenperintönä puhallinmusiikki

Suomen ainoa jokamiesluokan orkesteri on puhallinorkesteri, ainoa supisuomalainen väentupa, jossa eri ikäiset ihmiset voivat nykyään toimia yhdessä. Viitasaari ottaa homman sen verran vakavasti, että hänelle pyhästä asiasta pilaa tekevä Retuperän VPK ylittää sietokyvyn.

– Tämän karvapään alla piileksii vakavamielinen idealisti, joten välillä otan harteilleni liikaakin puhallinmusiikin holhoamista, mutta sehän onkin verenperintöni.

Jukalla on visio kotimaisen musiikin viennistä: Suomen puhallinmusiikkia julkaisevilta kustantajilta voitaisiin koota parhainta materiaalia partituurit vimpan päälle editoituna ja sitten myydä pakettia maailmalle. Nimi FinnBand on jo valmiina ja taustatukena siirtolaseitsikko Ameriikan Poikien johtaja, puhallinprofessori Paul Niemistö.

Vuosia sitten eräs puhallinammattilainen kysyi Jukan tekemisistä. Hän luetteli teoksiaan mihin kaveri kommentoi: Tarkoitin, että mitä olet opiskellut saadaksesi säveltää!

– Puhallinsäveltämistä ei opeteta juuri missään, vaan asia on lähinnä ”learning by doing”. Petri Juutilaisen käskystä olen tutkinut toisten säveltäjien partituureja. OKL:ssä samalla kurssilla opiskellut Rehupiikles-ystäväni Jaakko ”Joose” Tammelin opetti mulle musiikin teoriaa yksityiskursseilla. Rock-jazz -teoriaa ynnä muuta opiskelin myös Jyväskylän Konservatoriossa ja musiikkikoulussa.

– Säveltäminen ei ole hätähousujen puuhaa. Ensimmäisistä Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupilleille tekemistäni teoksista on jo 20 vuotta. Pikkuveljeni Markku aloitti sävelseppoilun samaan aikaan.

Melodioita metsänhoitajalta

Suurin osa Viitasaaren voittoisista biiseistä on sävelletty joko vanhempien luona Kuortaneella metsätöiden ääressä tai Uuraisilla vaimon kotitilalla kalassa ollessa.

– Aamuisin juon pannullisen kahvia ja sitten istun pianon ääreen. Siitä lähtevät teokset syntymään. ”Raivoussahan” ääressä heiluminen ei kuulosta romanttiselta, mutta jälkeä syntyy kun on totaalisesti toiset kuviot kuin city-elämässä. Melodiani ovat siis ääniä suomalaismetsistä hikiseltä metsänhoitajalta.

– Autossani ei ole radiota, eikä tule. Ajaessa syntyneet lukuiset teokset ovat saaneet alkunsa usein hyvinkin pienestä kipinästä. Kirjoitan melodiat muistiin Sibelius-ohjelmalla. Kappaleet hautuvat kuukauden tai kaksi, ja lopullinen muoto syntyy vasta kun palaan sävellykseen uudestaan.

– Haluan tehdä vimpan päälle valmiiksi painokelpoista nuottijälkeä. Suomalaisten soittokuntien kokoonpano on epämääräinen, joten pikkunuotteja harvinaisemmille soittimille (englannintorvi, bassoklarinetti y.m.) täytyy miettiä todella tarkkaan. Kappaleen soitintaminen sinfoniseksi on helpompaa.

Persoonallinen synteesi

Viitasaaren tekemiä tilaustöitä on pitkä lista. Erilaisilta kokoonpanoilta löytyy kymmeniä sävellyksiä, sanoituksia ja kansansävelmäsovituksia.

– Aloitin puhaltimien soiton 37 vuotta sitten ja heti perään aloin kuunnella Hurriganesia ja muuta rockia, samalla kun altistuin pelimannimusiikille soittokunnan keikoilla. Näistä kolmesta syntyy valtavirrasta erottuva synteesini.

– Puhkupillien viidellä levyllä on 23 sävellystäni. Ollessani aikoinaan porukan kipparina ryhdyin tekemään omaa puhallinmateriaalia.

Kitaraa Let´s Eppelin -tribuuttibändissä soittavan Viitasaaren englanniksi sanoittamia sävellyksiä löytyy muun muassa yhtyeen Bullhits 2005 -kiekolta. Bändi täyttää toukokuussa 17 vuotta, ja keikat ovat olleet Jukalle mielenvirkistystä tyyliin ”aivot narikkaan”.

Sanoitukset suomeksi tai englanniksi kertovat melko pitkälti miehenä olemisen kovuudesta. Aika paljon on myös omakustannesysteemillä tehtyjä Star Trek -aiheisia scifilauluja. ”Tahdoin pestin tähän viiden vuoden tehtävään: älykkyyttä etsiin, tähtisotii estämään…” (Matkalla tähtiin).

– Teostoon rekisteröidyistä reilusta paristasadasta kappaleesta noin puolet on säveltämiäni ja sanoittamiani rock-biisejä. Puhallinmateriaalia on kuitenkin alati kasvava määrä.

– Sadetanssi on tänä vuonna pakollinen teos junnujen C-sarjassa Tampereella puhallinorkestereiden SM-kilpailuissa. Olen siellä vapaan sarjan tuomarina Juutilaisen Petrin ja Pablo Sepän kanssa.

Vuoden synkimpänä aikana Jukka ei yritäkään luoda mitään. Silloin tapahtuu könnäystyö eli editointihommat tietokoneella. Uutta materiaalia alkaa tulla vasta sitten, kun talven selkä taittuu.

Partituurit pässinlihaa

Ensimmäisen ulkomaisen kustannussopimuksensa Viitasaari teki hollantilaisen Bronsheim-kustantamon kanssa. Sibeliusmusicnettikustantamon kautta hänen puhallinteoksiaan on myyty mm. Australiaan, Amerikkaan, Hollantiin ja Norjaan.

– Netistä voi tsekata, mihin maihin kappaleita tilataan. Mitään suurimuotoisia teoksia ei mene läpi. Vaski- ja puhallinkamarimusaa sekä nuorisobändikamaa on myyty, ja ihmetyksekseni myös brass-bändimusaa.

– Sibeliusmusicissa eräs aussi kehui biisiäni. Otin kaveriin yhteyttä e-maililla ja ehdotin, että laitan Suomessa pari hänen biisiään ulos oman kustantamoni kautta, ja päinvastoin. Muuten olisikin ollut vaikea lähteä Australian markkinoille.

Ruotsissa pidettyyn WASBE-konferenssiin vuonna 2003 osallistui myös eläkkeellä oleva jenkkiprofessori John Stanley, ”kultainen setä”, joka on esitellyt Viitasaaren monille merkittäville kontakteille maailmalla.

– USA:ssa on 50 000 puhallinorkesteria ja minut esiteltiin alan suurimmassa konferensissa Chicagossa sikäläisille kustantajille. Olen tietääkseni ainoa elossa oleva suomalainen puhallinsäveltäjä, joka on saanut USA:sta (TRN Music Publisher) kustannussopimuksen.

– Verkostoitumisella on merkitystä! Pitää tuntea ihmisiä eikä juoda porstuassa pontikkaa vaikeroiden, että minua ei ymmärretä.

Jukan puhallinsävellyksiä on noin 60 kustannettuna. Hän nostaa esille junnuorkesterille tehdyn kappaleen ”Höh”, jossa tarvitsee osata soittaa kunkin instrumentin viisi ensimmäistä säveltä. Siitä tuli Suomen olosuhteissa bestseller.

– Toinen merkittävä teokseni on STM:n kustantama Mollipop, josta SPOL:n puheenjohtaja Raine Ampuja totesi: ”Viitasaaren puhallinjytää!”

– Suuria nuottiprojekteja on ollut mm. Päivi Pyymäen ”Suomalaisen puhallinorkesterikoulun” editointi. Se julkaistiin omalla 7ikko-kustannuksella. Kustannusobjektina ovat partituurit stemmoineen – se on selvää pässinlihaa.

Vakavamielinen idealisti

Monitoimimies Viitasaari on myös opettanut Sibelius-ohjelmaa sotilasmusiikkikoulussa vuosikausia ja häärinyt äänitteiden apulaistuottajanakin. Ponteva pohojalaanen keikkailee rock- ja puhallinbändeissä sekä kirjoittaa avustajana konserttiarvioita tai muita musiikkiartikkeleita erilaisiin lehtiin, mm. Keskisuomalaiseen.

Viitasaaren CV on pitkä kuin Näsijärven rantaviiva, mutta mies ei ota itseään liian vakavasti. Vaikka lievä itseironia ja sarkasmi tulee koko ajan puheissa esiin, Jukka tietää tarkalleen mitä haluaa ja mihin kykenee. Jotakin hujopin luonteesta kertoo Työväen Sävel -lehdessä piruileva nimimerkki ”Kulakin poika”.

– Olen aina äänestänyt Velttoa riippumatta hänen puolueestaan, se on minun puoluekantani. Olen tehnyt Velton kanssa muutamat elämäni hienoimmat keikat, ja vuosi sitten nauhoitimme uutta matskua demopohjalta älppärin verran. Toivon pääseväni tekemään lisääkin, vaikka boheemi saikin nyt pikku homman senaattorina.

Haastattelun lopuksi Jukka siteeraa varioiden Asterixista brittiläistä nurmikonleikkuuta:

– Vielä 2000 vuotta editointia niin partituuristani tulee täydellinen!

Lisäinfoa Viitasaaresta osoitteista

www.members.sibeliusmusic.com/jviitasaari

www.alvarlines.fi/eppelin


ILLU-band
Vol. 1 1988 Rampati
- Markka tai miljoona, Olen huollossa, Taivaaseen pääse en, Teatteri
Vol. 2 1990 Rampati
- Hullunkuriset perheet, Matkalla tähtiin, O osua rakastan, Päämääränä Kuu
Vol. 3 1991 Rampati
- Aikamatka, Lentävä lautanen, Robottimies, Tyttö josta meillä on skaba
Eilisen varjot 1993 Rampati
- kokoelma
Let´s Eppelin
- Wanna boogie? 1996 Let’sKiss
- Bullhits 2005 ViihdeSallap
 
Teoksia äänitteillä (mm.):
 
- Puhkupillit vol. 1 (’89), vol. 2 (’91), vol. 3 (’94), vol. 4 (’97), vol. 5 (’99), vol. 6 (’02) Rampati
Puhuri & Junior Big Band Born in the Sauna (”soololevy”) 2000 Suomalainen Konservatorio
- Bay of Bisquits, Born in the Sauna, Boys of Brasil, Brother Sliver, Celtic Express, Charon, Crossing the Bosporus, Days of Wonder, For Absent Friends, G minor Pop Song, Green Ray, Prenominition, Rodeo alkaa, Woke up this morning
 
Kustannettuja puhallinsävellyksiä (n. 60 kpl):
 
- Mollipop, Crossing the Bosporus, Leijonamieli, Space Cadet, Juhulapoloneesi, Brasilian pojat, Bay of Bisquits, Kuperkeikkatehdas, Gentle Giant, Arctic Games... (STM)
- Beatmarssi, Born in the Sauna, Pearl of the Baltic, Skylight (Blosari)
- Höh, E.V.V.K., Pikkuunen ja häjy, Fanfaari, Pikkupuhkut, Koulusalapoliisi, Pop-Marssi, Celtic Express, Hiljainen iltapäivä, Omppuvarkaissa, Kharon, The Wedding Ring, Näkymätön Hevonen, Pellon rajalla, Arvuuttaja, Verkko Täräjää...(Edition 7)
- Kaveria ei jätetä (SPOL)
 
Tilausteoksia (mm.):
 
- Leijonamieli, For Absent Friends (’98), Jonglööri (’99), The Missing Season (’01), Bothnian Rhapsody, Fair Play, Portrait of a Searcher (YLE:n kantanauha 2004), The 3-D Musketeer (’03), Arctic Games, The Virtual Alchemist (’04), Kahlekuningas, Sandman´s Day Off, Winter Reflections (’05), Light Up The Sky!, Tieraivaajat, VPK-trilogia, Soiseli, Kyllä Iberia opettaa, Kajastus-fantasia (’06), Kirveskansa, Vuosien varrelta (’07), Aba Zulu (’08)
 
Kansainvälisissä ja kotimaisissa sävellyskilpailuissa palkittuja teoksia (mm.):
 
- The Missing Season (’01), Pearl of the Baltic (’00), Angeln Gegangen (’03), October Sun, Sadetanssi, Tango-Fantasia, Portrait Of A Searcher, Nuoret leijonat (’04), Jokainen soittaa soolonsa itse (’05), Die Nachtschule, Light up the sky!, Strange Dreams (’06), Epifyyttien tanssi, Rempun tango (’07).
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2007

Selaa lehden artikkeleita