Musiikintekijät -logo

Juha Vainio -palkitut - Sinikka Svärd ja Jukka Virtanen

Juha Vainio -palkitut – Sinikka Svärd ja Jukka Virtanen

Vuoden 2008 Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinto, 5000 euroa annettiin Kotkassa 25.7. Sinikka Svärdille (s. 1960) hänen työstään suomalaisena sanoittajana.

Juha Vainion Rahaston kunniapalkinto, 5.000 euroa annettiin Jukka Virtaselle tunnustukseksi merkittävästä elämäntyöstä sanoittajana.

Tunnustuspalkinto oli järjestyksessä kahdeksastoista ja kunniapalkinto toinen. Ensimmäisen kunniapalkinnon sai vuonna 2002 Sauvo Puhtila.

Sinikka Svärd

Raatina toiminut rahaston hallitus perustelee Sinikka Svärdin valintaa näin:

Sinikka Svärdin läpimurto sanoittajana tapahtui vuonna 1995 Katri Helenan levyttämällä laululla Vie minut (säv. Esa Nieminen). Siitä lähtien hän on ollut suomalaisen iskelmä- ja pop-sanoituksen uudistaja, jonka laululyriikassa ovat yhdistyneet luovuus ja leikki, tinkimätön ja työllä hiottu ammattiosaaminen sekä sisäisen mielenmaisemamme hienovarainen koskettaminen.

Svärdillä on harvinainen taito kertoa laulussa sellaista, mitä emme itse kykene ilmaisemaan tai edes tiedostamaan. Tähän taitoon hän on onnistuneesti yhdistänyt hallitun riskinoton ja kipeisiinkin  aiheisiin uskaltautumisen. Tämän ovat kuulijat palkinneet, ja Svärd on ehtinyt jo kirjoittaa huomattavan määrän koko kansan suosikeiksi nousseita hittejä, joilla mitattuna häntä voidaan pitää edustamansa sanoittajasukupolven menestyneimpänä.

Yli kahdensadan levytetyn sanoituksen helmiksi ovat nousseet Vie minut -laulun lisäksi Esa Niemisen säveltämät Kun katsoit minuun, Kaikista kasvoista, Iso ikävä ja Sitä saa mitä tilaa, sekä Tahdon tanssia kanssasi (säv. Tomi Aholainen) ja Oikeesti (säv. Kaisa Ranta)  levyttäjinä Anna Eriksson, Yölintu, Tomi Metsäketo & Johanna Kurkela sekä Finlanders. Näiden artistien lisäksi Svärdin tekstejä ovat levyttäneet mm. Paula Koivuniemi, Kirka, Jani Wickholm, Annika Eklund ja Jari Sillanpää. Sinikka Svärd on myös tehnyt joitakin käännöstekstejä, joista tunnetuin lienee Katri Helenan levyttämä Minä toivon (-Alegria- säv. Rene Dupere).

Svärdin tekstejä on luonnehdittu voimakkaiksi ja niitä ovat levyttäneet edellisten lisäksi Merja Larivaaran ja Ritva Oksasen kaltaiset vahvat tulkitsijat. Hän on kirjoittanut tekstejä myös Kengurumeininki-yhtyeen lastenlauluihin sekä Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailussa palkittuihin tangoihin (kolme kakkossijaa vuosina 2004, 2006 ja 2007, säveltäjinä Esa Nieminen ja Teemu Harjukari). Lisäksi häneltä on ilmestynyt neljä runokirjaa.

Levytetyssä laulussa onnistunut lopputulos on Svärdin mukaan aina kokonaisuus, jossa niin sanoituksen, sävellyksen, sovituksen kuin esityksen on ”osuttava nappiin”. (Teostory 2/2005).

Ensimmäiset levytetyt sanoitukset Sinikka Svärd teki 90-luvun alussa MTV:n Tenavatähti-kisaan osallistuneen serkkunsa tyttärelle Johanna Virtaselle. Svärd on ollut päätoiminen sanoittaja vuodesta 2003, jolloin hän jätti työnsä kehitysvammahoitajana. Samana vuonna hän sai valtion taiteilija-apurahan (puoli vuotta) ensimmäisenä sanoittajana. 

Juha Vainio Rahaston tunnustuspalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J.  Karjalainen (2001), Anni Sinnemäki (2002), Ismo Alanko (2003), Jorma Toiviainen (2004), Mikko Alatalo & Harri Rinne (2005), Edu Kettunen (2006) ja Pauli Hanhiniemi (2007).

Jukka Virtanen

Jukka Virtanen (s. 25.7.1933) on suomalaisista laulujen sanoittajista tunnetuimpia. Myös monet hänen laulutekstinsä ovat tunnettuja ja suosittuja. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että ne ovat juuri Virtasen kirjoittamia johtuen siitä, että tekijät jäävät tekijöinä usein mainitsematta. Alan ammattilaisten piirissä Virtanen on jo vuosikymmeniä arvostettu sanoittajiemme kärkikaartiin kuuluvaksi.

Alkuperäisteksteistään tunnetuimpia ovat Kielletyt käskyt (säv. Lasse Mårtenson), Hän on mennyt vuorten taa (säv. Lasse Mårtenson), Seitsemän kertaa seitsemän (säv. Jaakko Salo), Konstan parempi valssi (säv. Konsta Jylhä), Lottovoitto on syntyä Suomeen (säv. Kari Tapio), Kättä päälle ja käsirahaa (säv. Jaakko Salo) sekä Pornolaulu (säv. Jaakko Salo). Käännöstekstien joukosta tutuimpia ovat Taas on aika auringon (Stig Olin), Maalaismaisema (Elton John-Bernie Taupin), Pikku Mirjamin jännä päivä (Benny Borg), Paulin taikakaulin (John Lennon-Paul McCartney), Kuoleman paikka (Carlos Gardel-Alfredo Le Pera), Aamu-usva (Lasse Mårtenson-Lars Huldén), sekä Hottentottilaulu (Thorbjörn Egner).

Jukka Virtasen mittava työ musiikkiteatterin parissa alkoi luontevasti ravintolaviihteen kautta. Hän on ollut pitkään revyyteatteri UIT:n kantavia voimia aina sen perustamisesta 70-luvun lopulta lähtien, ja työskentely varsinaisten musikaalien parissa alkoi suunnilleen samoihin aikoihin. Ensimmäiset Broadway-musikaalin laulutekstien suomennokset Virtanen teki vuonna 1977, Jukka Kajavan ohjaamaan Intiimiteatterin produktioon Cabaret’sta. Vuoden 1986 Cats-produktio Helsingin Kaupunginteatteriin muistetaan myös jo farssiksi asti muodostuneesta riidasta käännöstekstiä koskien; vaiherikkaiden käänteiden jälkeen lopulta päädyttiin käyttämään Jukka Virtasen allekirjoittamaa suomennosta.

Yksi eittämätön huippukohta saavutettiin vuoden 1999 produktiossa Les Misérables Helsingin Kaupunginteatterissa, jolloin mukana käännöstyössä oli jo myös Kristiina Drews. On myös syytä nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäänyt käännös Victor/Victoria -musikaaliin, joka oli ensi-illassaan Rauman Kaupunginteatterissa vuonna 2001. Tuorein työ musikaalin alalla on viime vuonna Helsingin Kaupunginteatterissa ensi-illassaan ollut The Producers.

Alkuperäisteoksia musiikkiteatterilavoille Jukka Virtanen on toteuttanut kotimaisten säveltäjien kanssa laskutavasta riippuen kymmenkunta. Kärkitöinä niiden parista on pidettävä kolmea Jukka Linkolan säveltämää kokonaisuutta: Peter Pan (1984), Antti Puuhaara (1995), sekä Hallin Janne (2007), mikä toteutettiin lähelle Virtasen synnyinmaisemia Jämsään.

Tyypillistä monelle Virtasen tekstille on, että ne kestävät hyvin aikaa. Hänellä on ollut sana hallussa, niin sisällön kuin teknisen osaamisen puolesta. Omimmillaan hän on ollut lauluissa, joissa lämmin huumori pysäyttää kuulijan arjen keskellä huomaamaan ajallisen ajattomuuden.

Jukka Virtanen on jo vuosia ollut nuoremmille sanoittajille ja lauluntekijöille isähahmo ja opastaja, joka yksin, ja yhdessä Jaakko Salon kanssa on vieraillut asiantuntijana monilla lauluntekijä- ja sanoituskursseilla. Virtanen ja Salo olivat Juha Vainion Rahaston hallituksen jäseniä sen perustamisesta 1991 vuoteen 1998.

Omaelämäkerrassaan (”Kuvassa keskellä Jukka Virtanen” 2003) hän kirjoittaa: ”Lauluiksi kirjoitettujen tekstien irrottaminen ääneti luettaviksi teksteiksi on yleensä ongelmallista. Hyvä lauluteksti ei useinkaan ole hyvä runo, ja toisaalta hyvästä runosta ei useinkaan synny hyvää laulua. Sanoilla maailmaa hahmottava runoilija tekee luomuksensa niin tiukaksi, ettei siihen mahdu säveltä ja tulkitsijaa mukaan. Lauluksi taipuvaan runoon on kirjoitettu laulu sisään; se soi Mustapään ja Leinon tekstin tapaan”.

Jukka Virtaselle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 1997, Taiteen valtionpalkinto vuonna 2001, sekä Viihteen Erikois-Venla vuonna 2002.

Juha Vainion Rahaston kunniapalkinto 2008 myönnettiin yhteistyössä Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön (LUSES) kanssa.

Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

Kuva: Martti Heikkilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2008

Selaa lehden artikkeleita