Juha Vainion Rahasto on perustettu 1990. Rahastoa hallinnoivat Kotkan Meripäivät Oy sekä Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

Aiemmin myönnetyt tunnustuspalkinnot: Juice Leskinen (1991), Hector (1992), Vexi Salmi (1993), Pertti Reponen (1994), Heikki Salo (1995), Gösta Sundqvist (1996), Martti Syrjä (1997), Tero Vaara (1998), Tuomari Nurmio (1999), Pekka Ruuska (2000), J. Karjalainen (2001), Anni Sinnemäki (2002) ja Ismo Alanko (2003).

Vuoden 2004 Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinto (5000 e) luovutettiin 23. heinäkuuta Kotkan Meripäivillä järjestetyn ”Käyn Ahon Laitaa” -konsertin yhteydessä keravalaiselle Jorma Toiviaiselle hänen työstään sanoittajana.

Raatina toiminut rahaston hallitus perustelee valintaa näin: Jorma Toiviainen (s. 1949) on toiminut sanoittajana vuodesta 1977. Jo lähes tuhannen julkaistun laulutekstin tekijää voidaan pitää ”hitaana kiiruhtajana”. Toiviainen on määrätietoisella työskentelyllään kehittynyt vuosien saatossa luotettavasta ammattilaisesta viime aikojen käytetyimmäksi iskelmäsanoittajaksi. Pitkän uransa aikana hän on ehtinyt työskennellä lähestulkoon kaikkien keskeisten suomalaisten iskelmäsäveltäjien kanssa, ja samoin suurin osa eturivin artisteistamme on levyttänyt hänen tekstejään.

”Kapteeni Aika” aloitti uran

Varhaisin Toiviaisen menestysteos on käännösteksti ”Kapteeni Aika” Paula Koivuniemelle vuodelta 1978, jonka menestyksestä hänen uransa sanoittajana varsinaisesti lähti käyntiin. Vaikka Toiviaisen alkupään tuotannosta löytyykin niin suosituiksi nousseita kuin myös aikaa hyvin kestäneitä tekstejä, niin sanoittajiemme eturivissä hän vakiinnutti paikkansa selkeästi vasta 90-luvulla.

Erityisesti vertaansa vailla oleva menestysputki Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailussa on tuottanut joukon myös Jorma Toiviaisen menestyneimpiä ja arvostetuimpia teoksia. Tunnetuimpia Toiviaisen tekstejä ovat esimerkiksi Mika Toivasen säveltämät tangot ”Yön kuningatar” (Eija Kantola 1993) ja ”Mun aika mennä on” (Sauli Lehtonen 1995). Kaiken kaikkiaan Toiviainen on ollut mukana voittamassa ko. kilpailua peräti seitsemän kertaa, viimeksi vuosina 2001- 2003 Timo Forsströmin sävellyksillä ”Kuu, kylmä kuningatar”, ”Soittakaa lujempaa” sekä ”Ei lähtevää saa viivyttää”.

Neljän veen periaate

Tekijänä Jorma Toiviainen pitää itseään ”vanhan liiton miehenä, joka luottaa puhtaisiin riimeihin ja loppusointuun”. Hän toteuttaa ammattisanoittajana omaa ”neljän veen periaatettaan eli tekstejä laulajille ja kuulijoille vauvasta vaariin, aiheista virrestä vitsiin”. Tekniikan hallinnan ohella hän painottaa tekstinteossaan sitä, että laulun ”tunnelman täytyy olla ehjä”. Toiviainen on varsin laaja-alainen kirjoittaja, joka ihmissuhdetekstien lisäksi on tuottanut esimerkiksi lastenlauluja (Atsipoppaa, Muumit), poliittista satiiria (Itse Valtiaat) sekä kupletteja. Viimemainituista upein näyttö on Jaakko Tepon albumilla ”Persaukisten piiritarkastaja” (Jaakko Teppo 1995), jossa Toiviainen pystyi hyppäämään toisen, jo täysin tyylinsä kehittäneen kirjoittajan maailmaan.

Koivisto tuotteliain yhteistyökumppani

Jukka Koivisto on ollut Toiviaisen monista säveltäjä-yhteistyökumppaneista tuotteliaimpia. ”Särkyneitten sydänten kerho” (Mika Pohjonen 1993) pitää kertosäkeessään kirjoittajalleen tyypillisen yllättävyyden:

Tervetuloa kerhoon särkyneitten sydänten

siellä olla saa hyvällä syyllä onneton

kust. Suomen Mediamusiikki oy

”Väärää hiljaisuutta” (Petri Hervanto 2000) on Jukka Koiviston sävellys, jossa otsikko viittaa tavallaan samaan asiaan:

Kun me kohtasimme öitä valvottiin

Juteltiin, se oli tärkeätä niin [-]

Nyt on väärää hiljaisuutta

meidän välillämme vaan [-]

Kumpi uskaltaisi tehdä aloitteen

Kumpi sanoisi taas toista rakkaakseen

Kumpi häätäis arjen aaveet

esiin kaivais hullut haaveet

kust. Saarnipuu Kustannus Oy

”Riittääkö rakkaus” (Petri Laaksonen 1996) on Petri Laaksosen säveltämä suosittu häälaulu. Siinä Toiviainen pohtii avioliiton arkea rohkeasti:

Riittääkö rakkaus silloin

kun sitä tarvitaan

kun sitä koetellaan

Kestääkö rakkaus silloin

kun onnen aurinko ei nousekaan

kust. Warner/Chappell Music Finland OY

”Meidän hehkuva hiillos” tekstissä (Tarja Lunnas 2002), säveltäjänä Carlos Toro, Toiviainen on myös tarvittaessa valmis tietoisesti rikkomaan kaiken mikä on hänelle lähes pyhää iskelmäsanoituksessa, eli riimejä voi välttää tietoisestikin:

Meidän hehkuva hiillos

vielä lämpöään antaa

mutta varkain se jäähtyy

on vain harmaata tuhkaa

Meidän hehkuva hiillos

ei saa sammua koskaan

siksi rakkaani saavu

siihen puhalla kanssain

kust. Universal/Polygram Music

Seinäjoen sävellyskilpailun voittanut Timo Forsströmin sävellys ”Soittakaa lujempaa” (Mikko Kilkkinen 2002) jättää otsikossaan laulun sävyn vielä kiehtovan epäselväksi, mutta kertosäe paljastaa kaiken:

Soittakaa lujempaa

etten sydämein itkevän kuule

soittakaa hiljempaa

silloin rauhan se hetkeksi saa

Soittakaa lujempaa

ettei sieluuni kylmästi tuule

soittakaa hiljempaa

mut soittakaa, soittakaa

kust. Saarnipuu Kustannus Oy

Jari Holmin sävellyksen ”Ei kerro tuuli” (Anne Mattila 2003) teksti käy esimerkiksi siitä, miten Toiviaisen tekstit ovat sittemmin selvästi kypsyneet pohdiskelevammiksi:

Jäi leijumaan outo hiljaisuus

kun lauseet loppui äsken meiltä

ja välillemme hiipi avaruus

se meitä nyt erottaa

Kun kyyneleet maahan putoaa

ne hetken näyttää enkeleiltä

mut niitä on turha tavoittaa

ei kiinni saa unelmaa

Siis mikä oikein, mikä väärin

sen kuinka selville saa

Jos vastauksiin vain löytäis kysymykset

niin olla vois helpompaa

Ei kerro tuuli

ei kuiskaa kaste maan

miks tunne vahva

ei vahva ollutkaan

Ei kerro aallot

ei rannan hiekka tuo

sä mikset jäänyt mun luo

kust. BMG Music Publishing Finland

Lopuksi katkelma Mika Toivasen sävellyksestä ”Tahdoin taikka en” (Jari Sillanpää 2003), jonka tekstissä on myös Toiviaiselle ominaista isojen asioiden pohdiskelua:

Malttamaton oon / en taaskaan

tyytynyt tään hetken nautintoon

mietin aina vaan / kuinka löydän tien

onneen suurempaan

Miksi niin mä tein / ei anna vastausta

siihen sydämein

Siksi kai nyt jään / jälleen kulkemaan

öiseen hämärään

Tahdoin taikka en / oon ollut vanki

tunteen hyökyaaltojen

nään niiden voimaan kallioiden

uupuneen

Niinkö mullekin käy tään jälkeen

kust. Utopiah Music Oy