Pidät Oulussa Finnsound Project –studiota. Millainen projekti on kyseessä?

– Se on nimenomaan tuotantostudio, joka ei juurikaan bändejä äänitä. Suht’ tasaväkisesti olen säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja, mutta käytännössä sovitus on edelleen aikaavievintä työtä. 7 vuotta olen toiminut tällä tavalla. Teen lähinnä iskelmää ja poppia. Minulta tilataan pohjat sovituksesta lähtien, ja teen valmista materiaalia masteriksi asti: sovitus, äänitys, lauluköörit, miksaus ja masterointi. Soitan reilun puolet soittimista ja lisäksi käytän muusikoita.

Minkälainen musiikillinen taustasi on?

– Musiikkilukion jälkeen opiskelin konservatoriossa ja suoritin lyömäsoitintutkinnon. Opiskelin studiotyötä ja sävellystä 2 vuotta Englannissa, mutta sitä ennen olin jo tehnyt muutaman vuoden musiikkia ammatikseni. Studiobisnes on ala, missä minulla on eniten kysyntää. Nyt tuotokset ovatkin pärjäilleet maailmalla ihan mukavasti.

– Teen hyvin eri tyyppisiä juttuja. Tekisi mieli sanoa, että harvinaisen monenlaisia hommia. Pohja minulla on alun perin ihan popin puolelta, mutta välillä profiloiduin melko paljon iskelmään. Pikku hiljaa on popin ja iskelmän rinnalle tullut muutakin ja teen myös jonkin verran klassista musiikkia. Muutamassa teatteriproduktiossa olen ollut mukana. Ja rockiakin on tullut soitettua. Tykkään siitä, että saan tehdä laajalla skaalalla ja joskus yritän jopa yhdistellä tyylejä.

Omia laulujasi on julkaistu yhteensä lähes 100 kappaletta. Ketkä niitä ovat levyttäneet?

– Nimekkäimpiä ovat Johanna Pakonen, Saija Tuupanen, Marita Taavitsainen, Heidi Kyrö ja nyt Euroviisuissa Läntisen Tommi ja I’Dees.

Olet ollut biisintekijänä mukana Euroviisujen karsinnoissa kolmena vuotena peräkkäin: vuonna 2002 Jussi Saxlinin esittämällä kappaleella ”The Closest Thing to Heaven”, vuonna 2003 sävellyksesi ”Dance My Heart Away” esittivät Heidi Kyrö & Just. Millaisia ovat euroviisukokemuksesi?

– Se on ollut hirveän hauskaa. Eka kerta meni ihmetellessä, koska kaikki oli niin uutta. Toinen kerta tuntui välivuodelta ja nyt oli taas tosi hauskaa. Oli tietysti toisellakin kerralla, mutta tänä vuonna oli harvinaisen mukavaa. Tuntui jopa pikkuisen huvittavalta, kun ensikertalaisia oli niin paljon enkä itse enää ollutkaan siellä huuli pyöreänä. En ole mikään julkisuusihminen – ja tänä vuonna oli ensi kertaa tekijähaastattelu televisiossa. Se oli kaikkein jännin paikka; kun siitä selvisi hengissä, niin hyvä.

– Euroviisut piristävät kivasti talvea. Ne ovat aina kivoja juttuja, ja karsintaerien takia tuli pari ylimääräistäkin reissua tehtyä.

Miten biisit syntyvät ja millä tekniikalla sävellät?

– Riippuu biisistä, mutta useimmiten perusidea syntyy päässä. Mulla on nyt suurena apuna kännykässä oleva äänitystoiminto; ei tarvitse huolehtia sanelukoneista eikä muista. Puran kännykkään ideoita ja jatkotyöstän päässäni, ja koskettimilla tai kitaralla. Tietokonetta käytän apuna yleensä vasta demottamisvaiheessa.

Oletko itse esiintynyt livenä?

– Kohtuullisen paljonkin aikanaan. Ehkä 400 keikkaa olen tehnyt erilaisissa iskelmä-, pop- ja rock-ryhmissä, myös klassista olen soittanut. Meillä oli aikanaan bändi Hit’n’Run, jolla piti muka olla hyvä levysopimus Yhdysvaltoihin, ennen kuin muilla sellaisia oli.

– Ensin tein puolen vuoden reissun Amerikkaan; yksi syy oli seurusteluni paikallisen tytön kanssa. Samaan aikaan kuitenkin tein osa-aikaista promoamista bändin eteen. Piti olla hyvät sopimukset, mutta kun mentiin bändin kanssa uudestaan Amerikkaan ns. levytysreissulle, se koko homma meni puihin. Oppia jäi käteen kuitenkin siltäkin reissulta. Sain myös perehdyttyä paikalliseen musiikkimaailmaan.

Kauanko olet ollut ELVIS ry:n jäsen?

– Olen aika tuore jäsen – pari kolme vuotta -, mutta senkin ajan olen pyrkinyt olemaan koko ajan mukana ja puhumassa kokouksissa. Olen aidosti kiinnostunut näistä asioista. Kun pyydettiiin mukaan, niin en olisi muuten lähtenytkään. Oulusta on kuitenkin oma työnsä tulla käymään.

Ajatuksiasi tai odotuksia johtokuntatyöstä?

– Yksi asia mistä haluan heti keskustella, on tilanne äänitteiden arvonlisäveron suhteen. Onko meillä Elviksen puitteissa mahdollisuuksia tehdä sille jotakin? Lähinnä toivon olevani tasaväkinen edustaja kaikkien tekijäryhmien kannalta. Toivon, että olisi mahdollisimman reilu henki eikä kukaan ajaisi vain omaa etuaan, vaan yhteistä etua kaikki.