Ievan polkka (Ievan polokka)

Säv. & san. Haastattelu

Ievan polkka (Ievan polokka)

Säv. trad.
San. Eino Kettunen
Co-san. ja sov. Hanni Autere, Sari Kauranen, Anita Lehtola-Tollin ja Timo Väänänen
Version ensilevytys: Loituma (1995)

IEVAN polkka on maailman tunnetuimpia suomenkielisiä lauluja. Sen savolaismurteiset sanat teki kuplettilaulaja Eino Kettunen. Ensijulkaisu oli lauluvihossa 1928. Ratkaiseva osuus nykysuosioon on ollut Loituma-yhtyeen versiolla.

Laulun syntymisen aikoihin Kettunen solmi avioliiton, jota morsiamen vanhemmat olivat vastustaneet, mistä voi löytää linkin Ievan ahdasmieliseen äitiin. Laulun voi tulkita myös sorrettujen voimalauluksi – Kettunen oli 1918 punavankina ja hän oli työväenlaulujemme pioneereja.

HANNI Autere kertoo Loituman version saaneen alkunsa, kun yhtyeen muut jäsenet Sari Kauranen, Anita Lehtola ja Timo Väänänen olivat talvella 1991–92 Moskovassa lumenveistokilpailussa keikalla.

“Siellä jossain narikkatilassa kyytiä odotellessa Anita alkoi laulaa Ievan polkkaa ajan kuluksi. Sari ja Timo alkoivat tavuilla kompata ja syntyi idea sovituksesta harmoonin tämmäystä muistuttavalla säestyksellä.

Anitalle laulu oli tuttu jo lapsuudesta. Matkan jälkeen hän toi harjoituksiimme sanat, jotka hän oli kirjoittanut käsin Lauri Jauhiaisen kirjasta Kuplettimestarit ja mestarikupletit.

OPINAHJOMME Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä toimi silloin Fredalla. Siellä hioimme a cappella -sovitusta Anita soololaulajana, Timo basistina, Sari ja minä tämmääjinä. Muistan elävästi, kuinka istuimme pöydän ääressä miettien tavuja, joita me muut ‘soitamme’ Anitaa säestäessämme.

Kun muut ehdottivat minun improvisoivan väliosaan soolon, olisin mieluiten jyrkästi kieltäytynyt. En ollut koskaan tehnyt mitään vastaavaa enkä kokenut olevani improvisointitaitoinen.

Suunnittelin kaaren alkaen ujohkon savolaisukon mielikuvasta. Soolon edetessä tunnelma vapautuu, kunnes loppu on jo jazziin nojallaan. Niin se harjoituksissa syntyi ilman mitään paperille kirjoittamista. Koska se on improa, esityksissä se hiukan elää.

Ensiesitys oli Anitan laulututkintokonsertissa 1992 ja ensimmäinen levytys Kansanmusiikki-instituutin tuottamalla albumilla 1995. Siinä teksti on kokonaan Kettusen nimissä. Myöhemmin sovittiin tekstin kustantajan Warner Chappellin kanssa, että olemme tämän version osasanoittajia. Sovituksesta saamme normaalin Teosto-osuuden. Maailmalla moni mieltää kaiken kansanlauluksi, ja tätä joutuu vähän väliä oikaisemaan.

VUONNA 2006 joku kopioi vuoden 1995 levymme rallatussoolosta luupit meemiin, jossa piirroshahmo heiluttaa polkan tahdissa purjoa. Siitä alkoi lumipalloilmiö.

Vaikkei Kettusen tekstiä ymmärtäisi, svengi ja varmaan myös komiikka välittyy. Sisällöstäkin tulee kyllä jatkuvasti kysymyksiä. Pyrin avaamaan kulttuuria ja taustoja, kuten sitä, että savolaismurre luo suomalaiselle mielikuvan lupsakasta elämänasenteesta ja kiertoilmaisujen käyttämisestä, mikä osin siirtää vastuun kuulijalle.

NYT on juuri julkaistu Elina Oikarin ohjaama video, jossa on vuonna 2021 äänittämämme uusi versio muokattuna. Oman sooloni äänitin videolle vielä uudestaan kaikkein tunnetuimman rallatusversion mukaisesti.

Ievan polkka on saanut lukemattomat ihmiset maailmalla kiinnostumaan Suomesta, suomen kielestä ja kulttuuristamme. Olisi mahtavaa, jos suuri yleisö sekä päättäjät Suomessakin ymmärtäisivät, kuinka rikas ja hieno musiikkiperinne meillä on!”

Lisää tarinaa Ievan polkasta Loituman nettisivulla

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2024

Selaa lehden artikkeleita