Tunnusomaista Jörgen Petersenin soitolle oli suuri tunnepitoinen tulkinta ja ehdottoman vahva ansatsi, joka on helppo tunnistaa levytaustoilta. Jo reilun vuosikymmenen ajan Jörgen ”Pappa” on viettänyt rauhallisia eläkepäiviä. Pitkä päivätyö ammattimuusikkona ja sovittajana – musiikin täysammattilaisena päättyi vuoden -87 syksyllä Petersenin äkillisesti sairastuttua.

Soundia et kuitenkaan voi ostaa musiikkikaupasta, koska se ei ole
myytävänä, sanoo trumpetistilegenda Jörgen Petersen.

Tänään 68- vuotias Lill-Jörgen esittelee Laajasalon kodissaan – kauniina huhtikuisena päivänä – uutta keyboardiaan, jolla kokeneen musikantin on aikomus tehdä sovitustöitä pitkän tauon jälkeen. Puheentulva ja hersyvä nauru täyttävät kodikkaan huoneiston, miltei hetkessä. Ajan tasalla oleva instrumentti on muutakin kuin pelkkä siro huonekalu.

– Uusi energia ja into ovat vallanneet minut lähes täysin. Nyt voin musisoida myös yksin ja muodostaa big bandin tai sinfoniaorkesterin olohuoneeseeni. Voin miksailla ja tehdä sovitustyöt valmiiksi, niin että saan niistä hyvän demon. Olen koostamassa 70-luvulla kirjoittamiani sävellyksiä- ja sovituksia eräälle big bandille Tanskaan, innostunut Jörgen Petersen kertoo.

SOITTOA JA JALKAPALLON PELUUTA MESTARUUSSARJASSA

Jörgen Petersenin (synt. 2.12.1931, Randers/Tanska) aloitti musisoinnin 6-vuotiaana viulunsoiton parissa. Piano ja erityisesti trumpetti tuli vahvasti soittokuvioihin – isoveljen myötävaikutuksella – muutamaa vuotta myöhemmin. Klassinen musiikki oli vahvasti päällimmäisenä: Jörgen opiskeli musiikkia Aarhusin Musiikki-Akatemiassa ja soitteli kotimaansa kaupunginorkesterissa. Jazz otti nuoresta miehestä selkävoiton jo nuorena.

– Musiikki ja jalkapallo täyttivät koko elämäni, Jörgen Petersen muistelee.

Suomeen muutettuaan ja avioiduttuaan Jörgen Petersenille suorastaan tulvi työtarjouksia muusikkona ja myöhemmin myös sovittajana. Petersen oli johtavia trumpetisteja lähes kaikissa aikakautensa levytyssessioissa, Radion tanssiorkesterissa, Ronnie Kranckin yhtyeessä ja muun muassa – parhaassa vedossaan – myös Umossa.

NEROKKAITA SOVITUKSIA JA SOOLOILUA

1960-luvulle tultaessa Jörgen Petersenistä tuli entistä kysytympi tähti, jonka laaja- alainen muusikkous huomattiin entistä selkeämmin. Jörgen työskenteli vuosikausia myös PSO:n levytuottajana, sovittajana ja levytyspäällikkönä.

Katri Helena, Matti Esko, Berit, Eija-Sinikka ja Cumulus olivat muun muassa Petersenin löytöjä, joiden uran alkuun hän on osaltaan suuresti vaikuttanut.

– Katri Helenan läpimurtohitti oli Puhelinlangat laulaa, jonka löysin kerran sattumalta nuottipinoa selatessani. Sovitin laulun letkispoljentoiseksi ja se meni kansaan, Jörgen Petersen muistelee.

Vuonna 1962 levytetty ”Boulevard Of Broken Dreams” on Jörgen Petersenin viihdetrumpetistiuran merkittävimpiä soololevytyksiä. Sillä hän ylsi kansainväliselle Billboard -soittolistalle. Kyseistä kappaletta – sen eri painoksia ja uutta levyversiota – on tähän mennessä myyty noin miljoona kappaletta USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Euroopassa.

– 1960-luvulla aloin soitella myös flyygelitorvea ja B-kornettia isommalla suukappaleella, jolla sain modernimpaa jazzsoundia, Petersen kertoo.

Kaiken kaikkiaan Lill-Jörgen Peterseniltä on ilmestynyt huomattava määrä soololevyjä, joita on levitetty useina painoksina myös kansainvälisille markkinoille.

AITO JAZZ SÄILYY

Osittain Radion tanssiorkesterin raunioista syntyi Uuden Musiikin Orkesteri eli UMO. Edesmennyt kapellimestari, muusikko ja sovittaja Esko Linnavalli teki merkittävän työn saadessaan ammattibändin liikkeelle. Elettiin 70-luvun puoltaväliä.

– Alkuaikoina kävin satunnaisesti Umon harjoituksissa. Oli mukavaa saada soittaa hyvää jazzmeininkiä. Liityin vakituisesti Umoon hieman myöhemmin, kun kuukausipalkkaus tuli mukaan kuvioihin. Tuntui hyvältä, kun freelancermuusikko sai kerrankin säännöllistä palkkaa rakkaan jazzin soiton parista, Jörgen kertoo.

Sairaseläkkeelle siirtyminen tapahtui äkkiä Umon keikalla. Tämän johdosta trumpetinsoitto kiellettiin Jörgeniltä kokonaan, joten ammattimuusikkous jäi. Ajatus tuntui aluksi pahalta, mutta ajan kuluessa se oli hyväksyttävä. Kokenut konkari seuraa silti mielenkiinnolla, mitä musiikin kentällä tapahtuu.

– Suomi-jazz on kehittynyt hurjasti. Meillä on hyviä bändejä ja muusikoita, kuten muun muassa Umo, Jukka Perko, Severi Pyysalo, Antti Sarpila, Markku Johansson, Heikki Sarmanto ja Jukka Linkola, jotka ovat oman tyylinsä yksilöitä kansainvälisessäkin mielessä. On hyvä kuitenkin muistaa, että kulttuureista puhuttaessa jazzmusiikki on Suomessa vielä kohtalaisen nuorta.

Jörgen Petersen painottaa, että perinteitä tulee vaalia. ”Jazz” on muusikolle lahja, joka on olemassa tai sitten ei.

– Nuoren muusikon kannattaa tutustua perinpohjaisesti traditionaalisen jazzin tyylilajeihin ja opiskella tarkoin niiden oikeaa ilmaisutapaa ennen kuin siirtyy esimerkiksi modernimmalle puolelle.

– Jazzmusiikin oleellisimmat elementit liittyvät ensisijaisesti harmoniaan ja rytmiin. Jazzmusiikin opiskelu perustuu pitkälti itseopiskeluun, vaikka on hyvä asia, että tänään meillä voi jazzin soittoa opiskella myös oppilaitoksissa. Omakohtaista opiskelua pidän kuitenkin kaikkein oleellisempana.

– Levyjä pitää kuunnella paljon ja monipuolisesti. Tekniikan saat, kun istut alas ja harjoittelet huolellisesti. Soundia et kuitenkaan voi ostaa musiikkikaupasta, koska se ei ole myytävänä, sanoo trumpetistilegenda Jörgen Petersen.

ELVIS ON ASIAA

Jörgen Petersen muistaa olleensa ”elvisläinen” lähes alusta asti. Pappa täsmentää:

– Pidän erittäin tärkeänä, että meillä on järjestö, joka neuvottelee musiikintekijöille hyvät ja ajantasalla olevat korvaussopimukset jne… Useat vanhat, tutut muusikkoystäväni ovat edelleen aktiivisesti Elviksen toiminnassa mukana.