Kesäkuun 27. päivänä tänä vuonna 2002 tulee kuluneeksi 100 vuotta monipuolisen muusikon Molli – Joriksi ja Sörkan Sibeliukseksikin nimitetyn Georg Malmstènin (k. 25.5.1981) syntymästä. Parhaiten Georg Malmstèn tunnetaan iskelmälaulajana, mutta hän oli myös kornetisti ja apulaiskapellimestari Laivaston soittokunnassa, oopperalaulaja, elokuvanäyttelijä, Helsingin Poliisisoittokunnan pitkäaikainen kapellimestari ja ennen kaikkea säveltäjä, sekä myös sanoittaja

Oman kertomansa mukaan Jori sai ensimmäiset vaikutteet musiikkiin ja nimenomaisesti puhallinmusiikkiin lapsuuskotinsa naapurissa harjoitelleelta ja esiintyneeltä Pelastusarmeijan soittokunnalta. Hän pääsi sittemmin Aleksei Apostolin johtaman Helsingin Torvisoittokunnan soitto-oppilaaksi es-kornetistina ja osallistui siinä myös soittajana 16.5.1918 Helsingissä pidettyyn voitonparaatiin. Helsingin Torvisoittokuntahan jatkoi Suomen Sotaväen lakkauttamisen johdosta toimintansa päättäneen Suomen Valkoisen Kaartin Soittokunnan perinteitä ja tuo soittokunta jatkoi itsenäisessä Suomessa jälleen toimintaansa sotilassoittokuntana ollen nykyisin Kaartin Soittokunta.

Itsenäisen Suomen Puolustusvoimien kokoonpanon vakiintuessa Georg Malmstèn pestautui soittajaksi tuolloin Helsingin Katajanokalla majailleeseen Laivaston Soittokuntaan. Laivastossa hän teki kymmenisen vuotta kestäneen uran soittajana ja apulaiskapellimestarina, yleten ensin Suomen nuorimmaksi soittokunnan pursimieheksi 19-vuotiaana ja eroten palveluksesta vuonna 1928 sotilasmestarina. Soittokunnan Bb-kornetistina palveli jonkin aikaa myös hänen nuorempi veljensä Eugen, joka sittemmin loi uran jazzmuusikkona ja laulajana. Soittokuntauransa aikana Georg Malmstèn opiskeli monipuolisesti musiikkia saaden myös Helsingin Konservatorion (nykyisin Sibelius – Akatemia) lausunnon sotilaskapellimestarin pätevyydestä.

Taidelaulajana Georg Malmstènin opinnot ja ura huipentuivat vuonna 1930 pääosaan Georg Friedrich Händelin oopperassa Julius Caesar, Jussin osaan Aino Actèn järjestämien Savonlinnan Oopperajuhlien Leevi Madetojan säveltämässä oopperassa Pohjalaisia, sekä ensikonserttiin joulukuussa Helsingissä.

Jo vuonna 1929 aloitettu schlager ­ levylaulajan ura vei kuitenkin nuoren muusikon mukanaan sekä kiinnostavuudellaan, että myös paremmalla palkkauksellaan. Jori huomasi suomalaisten tarpeen omaan viihde- ja tanssimusiikkiin, ryhtyen säveltämään ja myös levyttämään omia sävelmiään. Ensimmäinen menestyslevytys oli Särkynyt onni, jota myytiin tuolloin hämmästyttävät 17000 levyä. Malmstèn sai sanoittajakumppanikseen juuri perustetun Yleisradion kamreerin, laulua harrastaneen Roine Richard Ryynäsen. Ryynänen osin käänsi suomeksi Jorin äidinkielellään ruotsilla sanoittamia tekstejä ja osin teki omia sanoituksia melodioihin. Myöhemmin Jori sanoitti myös suoraan suomeksi. Tämä parivaljakko keksi myös schlagerin sijaan suomenkielisen käsitteen; ensiksi iskusävelmän, joka sittemmin muuntui iskelmäksi.

Koko 1930-luvun oli Jori Malmstèn Suomen ehdoton iskelmäkuningas niin äänilevylaulajana, kuin estradiesiintyjänäkin. Kesät 1935 ja 1936 Jori kiersi Suomea suosikkiorkesterin Dallapèn kapellimestarina ja solistina. Kiertueiden jälkeen Malmstèn keskittyi Helsingin Kansannäyttämölle Serp´in tekstiin tilattujen viihteellisten ilottelujen Lennokin ja Vetoketjun säveltämiseen. Tuolla vuosikymmenellä syntyivät myös, omalle Ole – pojalle tehtyinä, ensimmäiset hänen lastenlauluistaan, Mikkihiiri merihädässä ja Sairas karhunpoika. Nykyiset suuret ikäluokat muistavat Georg Malmstènin usein juuri hänen lastenlauluistaan, joissa oli huikeaa jännitystä, opettavainen tarina ja aina onnellinen loppu.

Sotavuosina Georg Malmstén puki jälleen yllensä Merivoimien virkapuvun, nyt musiikkiluutnanttina, esiintyen viihdytystehtävissä milloin Laivaston viihdeorkesterin kapellimestarina ja solistina, milloin hanuristin säestämänä Karjalassa, sekä välillä levytysstudiossa ja suurissa asemiesilloissa Messuhallissa ja Helsingin Työväentalolla.

Sodan jälkeen Jori joutui monen muun rintamaviihdyttäjän tapaan syrjään viihteen etulinjasta, saaden sopivasti kiinnityksen vuonna 1948 pari vuotta aiemmin perustetun Helsingin Poliisisoittokunnan kapellimestariksi. Poliisisoittokunnan aurinkoisesti hymyilevänä kapellimestarina Georg Malmstén muistetaan, varsinkin Helsingissä, marssimassa Aleksanterinkadulla joulukadun avajaisissa ja johtamassa soittokuntaa Poliisilaitoksen järjestämissä suhdetoimintatilaisuuksissa.

Televisio toi 1960-luvulla jälleen Jori Malmsténin, nyt tyttärensä Ragnin kanssa, koko kansan tietoisuuteen ja suosikiksi heidän isännöimissään ja emännöimissään viihdeohjelmissa. Viimeinen Georg Malmsténin suuri julkinen esiintyminen oli hänen 70 v-päivänsä kunniaksi järjestetyssä televisioidussa konsertissa Finlandia-talossa vuonna 1972. Konsertissa esiintyivät solisteina myös hänen nuorempi veljensä Eugen ja tyttärensä Ragni, jotka olivat luoneet oman uransa esiintyvinä taiteilijoina ja kansan suosikkeina.

Georg Malmstén on jättänyt merkittävän ja pysyvän jäljen viihteemme historiaan. Häntä voidaan hyvällä syyllä pitää kevyen musiikin luovan säveltaiteen suomalaisen perinteen perustajana ja edelleenkin hän on eniten levylle taltioinut laulaja yhteensä 861 sävelmällä. Hyväksyttäköön nimike ”Molli-Jori”, vaikkakin se on epäoikeudenmukainen aina hymyilevälle miehelle, jonka sävellyksistä suuri osa on kirjoitettu duurisävellajeihin ja jonka sävelmät mollissakin soivat useimmiten duurin iloisuudella. Jori havaitsi jo nuorena Laivaston soittokunnan soittajana Suomen kansan kaipuun omien tunteidensa tulkitsemiseen musiikin keinoin ja hän otti sen elämäntehtäväkseen. Meidän tehtävämme on vaalia ja kehittää tuota Georg Malmsténin viitoittamaa perinnettä.

Teksti: Juhani Leinonen