Eeva Kontu haluaa musiikkiteatterista supersuosittua

Eeva Kontu Haastattelu

Eeva Kontu haluaa musiikkiteatterista supersuosittua

Kapellimestari, säveltäjä ja muusikko Eeva Kontu (s. 1981) innostui musiikkiteatterista jo lapsena ja on nyt alansa huippuja.

Alku

”Olen kotoisin Satakunnasta Eurajoelta. Siellä lapset ja nuoret veivät kunnan musaskeneä eteenpäin. Kuuluin porukkaan, jonka kanssa tehtiin kaikenlaisia produktioita ja huomasin, että kokonaisuuksien hallinta on mun juttu, ei niinkään ”vain” musiikki.

Saksofonin soittoa opiskelin Rauman musiikkiopistossa. Jatkoin musiikin opiskelua Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja Tampereen ammattikorkeakoulun teatterimusiikin linjalla. En kuitenkaan ajatellut, että minusta tulee muusikko, tai että minusta on siihen. Kai mulla oli joku tyttökompleksi.

Minulta puuttuu geeni, joka huippusolistiksi tulemiseen tarvitaan. Silti rakastin ja rakastan edelleen soittamista. Jaksan uppoutua jonkin teoksen ääreen vaikka vuodeksi, mutta vuosi on ihan eri asia kuin koko elämän mittainen soittimen treenaaminen.

Minulla ei varsinaisesti ole ollut sellaista heräämistä, että nyt olen muusikko. Mutta teatterimusiikkiin heräämisen olen kokenut.”

Vaikutteet

”Kun asuin maalla lapsena 80-luvulla ja teininä 90-luvulla, olin paljon sen varassa, mitä meidän kunnan kirjastossa oli, tai mitä televisiosta tuli. Musikaaliheräämisen sain, kun katsoin Madonnan Blond Ambition Touria, jossa kaikki tanssivat ja lauloivat, ja jossa oli jonkinlainen dramaturginen viitekehys. Pyöritin ja pyöritin vhs-tallennetta ja ihmettelin, miten ne musiikkinumerot voi mennä niin isosti sisälleni. Se oli ensimmäisiä vau-kokemuksiani musiikkiteatterista kerronnan lajina.

Kulutin ihan kaiken musikaalimateriaalin, mitä sain käsiini: West Side Storyn, Sound of Musicin, Cabarét-leffan. Meidän pienessä lukiossa esitettiin musikaali per vuosi. Rakastuin joko musiikkiteatterin kerrontaan tai sitten siihen ison projektin tekemiseen.

Särkynyt malja oli ensimmäinen sävellystyöni. Se on perheväkivallasta kertova musiikkinäytelmä, joka tehtiin TTT:n Kellariteatteriin vuonna 2008. Tuolloin ajattelin, etten ole vielä valmis säveltämään.

Nyt olen ollut 15 vuotta päivittäin jollakin tapaa tekemisissä musikaalien kanssa. Sitä kautta on alkanut hahmottua, mikä mielestäni on musikaalin rakenteessa tärkeää. Itseäni miellyttää suht vanhanaikainen musikaalidramaturgian kuljettaminen. Ensin on arkipäiväinen tilanne, jota kehitellään dialogilla. Sitten mukaan alkaa vähitellen hiipiä isompia kierroksia, joiden ilmaisemiseksi tarvitaan musiikkia, laulua ja liikettä.”

Luovuus

”Konsteja, joilla saan luovuuden liikkeelle? Ei minulla ole sellaisia. Piano, oma lauluääni ja lyriikka ovat asiat, joita tarvitsen säveltämiseen.

Toimeksiannot, joita saan, voivat olla esimerkiksi musikaalin säveltäminen, muutaman laulun säveltäminen monologiin, kapellimestarointi, jonkin teoksen konsulttina toimiminen. Tekeillä oleva työ on aina maailman paras juttu ja sitä tehdään ihan täysillä.”

Onnistumiset

”Ajattelen, että päätyöni on olla musikaalikapellimestari. Kyllä jokainen esitys, joka menee läpi sillä energialla kuin olen ajatellut sen menevän, on iso jes-elämys.

Jos puhutaan sävellystöistä, niin olen tyytyväinen joihinkin yksittäisiin biiseihin tai kohtauksiin. Tytöt 1918 -musikaali, joka kertoo naiskaartista sisällissodassa, aiheutti paineita suunnitteluvaiheessa: Miten saan uskottavaksi musanumeroksi kohtauksen, jossa tulee vallankumous ja ihmiset lähtevät kaduille? Itse en ole mitenkään vallankumouksellinen vaan aika easy going -tyyppi, enkä mikään barrikadeille lähtijä.

Heikki Salon lyriikkaa oli valmiina, mutta kaikki, mitä yritin siihen säveltää, tuntui kornilta. Kyseinen numero Kumoon kääntyi lopulta humpan, huudon, spoken wordin ja jonkinlaisen räpin yhdistelmäksi. Se on varmaankin paras kohtaus, jonka olen säveltänyt. Olen siihen hyvin tyytyväinen edelleen.”

Haasteet

”Ei varmaan ole yllätys, että isoin haasteeni on ajan riittävyys. Jos haluaisin tarpeeksi aikaa säveltämiseen, minun pitäisi jäädä joksikin aikaa pois ensisijaisesta ammatistani kapellimestarina. Niin rohkea en ole. Ajattelen, että joku nuorempi tulee ja vie duunini. Haluaisin päästä irti tällaisesta tyttömäisestä ajattelusta.

Totta kai itse säveltämistyössäkin tulee haasteita vastaan; sitä valkoisen paperin problematiikkaa. Koen kuitenkin, että säveltäminen on helpompaa kuin sovittaminen tai orkestrointi. Säveltämisessä kun ei ole mitään rajoja – paitsi toki raamit, joita dramaturgia asettaa. Kun teen sovituksia ja orkestrointeja, ajattelen, että teosta pitää kohdella silkkihansikkain – vaikka tekisikin siitä tosi omanlaisen näkemyksen.”

Juuri nyt

”Minun tapauksessani musikaalisäveltäjän työhön kuuluu usein myös dramaturgin ja kirjoittajan tehtäviä. Ensin kirjoitetaan työryhmän kanssa rakennetta; mietitään missä kohtaa teosta tulee biisejä ja miksi. Tampereen Työväen Teatteriin vuonna 2022 tuleva musikaali on juuri nyt tässä työvaiheessa. Siinä tulee olemaan jälleen nimi ja vuosiluku, ja tekijöinä ovat kanssani Sirkku Peltola ja Heikki Salo.

Sen lisäksi minulla on muun muassa kapellimestariduuneja eri produktioissa. Maisteriopintoni Lontoossa, Royal Academy of Musicissa, olen saanut valmiiksi, mutta valmistuminen venyy ensi kesään koronan takia.”

Tavoitteet

”Haluan säveltää enemmän ja yhtä juttua kerrallaan. Tavoitteeni on myös vähän myrskyttää teatteriorkesterin kokoonpanoa. Edellä mainitsemani musikaali kirjoitetaan 25 näyttelijälle, jousikvartetille ja kahdelle dj:lle.

Haaveeni on tutkiskella yhtenä työkaluna myös isompaa, tuhdimpaa ja romanttisempaa orkestraatiota. Mitäs vielä? Haluaisin välillä johtaa myös isoa orkesteria.”

5 vuoden päästä

”Puolitoista vuotta sitten laitettiin kollegani Joonas Mikkilän kanssa firmat yhteen. Meidän MD Company Oy tuottaa kokonaisvaltaisia musiikkipalveluita teattereille. Me koetaan, että teattereissa on tällaiselle tarvetta.

Tahtotilani on se, että musiikkiteatteri on viiden vuoden päästä Suomessa isompi juttu kuin nyt. Stand up -komiikka oli 90-luvulla sellaista, että joku jutteli jotain tyyliin kapakan nurkassa. Nyt laji on kasvanut niin, että sillä on tv-formaatteja, stadionkeikkoja ja niin edelleen. Haluan, että musiikkiteatteri kasvaa samalla tapaa.

Musiikkiteatteri on vaikuttava ja paljon katsottu esittävän taiteen muoto. Sitä kohti mennään, että se tulee olemaan Suomessa vielä ammattitaitoisempaa ja vielä isompaa. Ehkä meillä on viiden vuoden päästä jättimusikaaleille tarkoitettu areena, jossa on musiikkiteatterin vaatima tekniikka valmiina?”

Terveiset

”Jos haluaa musikaalisäveltäjäksi, on lajin repertoaarin tunteminen tosi tärkeää. Pelkästään angloamerikkalaisessa musiikkiteatterissa on ihan hirveän paljon tyylilajeja.

Rakettitiedettä tämä ei ole, mutta Sir Elton Johnin sanoin: Music theatre is all about collaboration. Musikaalin sävellysprosessissa on hyväksyttävä se, että kyse on aina ihmisten ja tekijöiden yhteistyöstä ja kahden taiteenlajin, teatterin ja musiikin, hybridistä. Tämä ajatus saattaa olla monelle taiteilijamielelle uusi. Kun musiikkiteatteria tehdään, ei yhden taiteilijan tai taiteenlajin kukkoiluun ole varaa.”

Motto

”Optimismi kannattaa. Pessimismistä saa syövän.”


Säveltäjänä

Hamlet, musikaali, co-säv. Jarmo Saari ja Varre Vartiainen, TTT 2020, ohjaus Otso Kautto
Kepeä elämäni, monologimusikaali, 2019, Takomo, Q-teatteri ja kiertue, ohj. Riikka Oksanen, dramaturgia Aino Pennanen
Tytöt 1918, musikaali, TTT 2018, käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola, lyriikat Heikki Salo
Viita 1949, musikaali, TTT 2016, käsikirjoitus ja lyriikat Heikki Salo, ohjaus Sirkku Peltola

Särkynyt malja, musiikkinäytelmä, TTT:n Kellariteatteri 2008, ohjaus ja käsikirjoitus Merja Repo

Kapellimestarina

Päiväni Murmelina (HKT 2020), Maailma on tehty meitä varten (sov.) 2020, Kinky Boots (HKT 2018, TTT 2020), Myrskyluodon Maija (HKT 2017), Viita 1949 (TTT 2016), Vampyyrien tanssi (HKT 2016), Desirée (TTT 2015), Kun tyttö on hyvä (Lahden KT 2014), Prinsessa (TTT 2013), Tartu mikkiin (Yle TV2, 2012–2014)

eevakontu.fi

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2020

Selaa lehden artikkeleita