Musiikintekijät -logo

Duurilauluja kaiholla

Laura Sippola Haastattelu

Duurilauluja kaiholla

Laura Sippola on persoonallinen, lahjakas ja taitava pianisti ja laulaja-lauluntekijä. Sippolalle on ominaista tulkinnallisesti voimakas läsnäolo. Hänen afroamerikkalaiseen singer-songwriter -perinteeseen nojautuvat laulunsa ovat tuoreita ja melodisia. Sippolan albumit on noteerattu hienosti radiotaajuuksilla ja musiikkiarvostelujen keskuudessa.

– Teen surumielistä duurimusiikkia, jossa läsnä on toiveikkuus. Aihe voi olla mikä tahansa, mikä on koskettanut elämääni. Vaikutteet tulevat yleensä varkain. Ehkä pohjalaisuuteni maisemakin on kuultavissa, Laura Sippola sanoo.

Musiikkiopintojen vaiheista

Musiikki veti Laura Sippolaa (synt. 1974, Lapua) puoleensa jo varhain. Soittaminen alkoi luonnostaan 3-vuotiaana ja pian huomattiin, että Lauralla absoluuttinen sävelkorva. Alle teini-ikäisenä syntyivät jo ensimmäiset omat laulut.

– Äitini oli sitä mieltä, ettei koti ollut mikään, jos sieltä puuttui piano. Hän teki omia lauluja kitaralla. Hakeuduin spontaanisti pianon ääreen ja soitin päivittäin. Tätä kautta alkoi syntyä omia biisejä. Isoisäni soitti haitaria ja lauloi melankolisia slaavilaisia sävelmiä. Hänen veljensä Heikki ’Heepe’ Annala musisoi myös aina käydessään Lapualla kyläilemässä. Näilläkin on ollut merkityksensä.

Musiikin opinnot Laura aloitti Lapuan Musiikkiopistossa. Kirjoitettu nuottikuva tuntui alkuun korvakuulolta opitun pianonsoittomenetelmän jälkeen kurinalaiselta ja hankalalta. Elina Pataila oli tärkeä soitonopettaja, hyvä ja tiukka pedagogi. Laura sai hyvän kosketuksen klassisen pianomusiikin keskeiseen säveltäjistöön oltuaan hänen oppilaanaan ensimmäiset kymmenen vuotta.

15-vuotiaana Laura muutti Ouluun jatkaen opintoja konservatoriossa ja musiikkilukiossa.

-Oulussa perustin ensimmäisen bändini. Moni soittokavereistani halusi muusikoksi. Meitä kiinnosti kovasti myös jazz. Soitimme omaa biisituotantoani ja kävimme esiintymässä jopa Stuttgartissa. Lukion jälkeen lähdin vuodeksi Italiaan, mikä toi hyvän välivuoden ennen Sibelius-Akatemian opintoja.

Lauluntekijätohtoriksi

Vuonna 1994 Sippola aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa. Hän valmistui sieltä musiikin maisteriksi 2003. Välissä hän ehti opiskella myös Bolognan konservatoriossa. Nyt työn alla on taiteellinen tohtorintutkinto, josta neljä konserttia on jo pidetty ja viimeinen viides vielä edessä. Sippolasta tulee Suomen ensimmäinen lauluntekijätohtori.

Laura pohtii laulunkirjoittamisen saloja ja omaa bändiään, joka on hänelle erityisen rakas:

– Laulut syntyvät yleensä päässäni. Soitan kuvitteellista klaviatuuria ja kirjoitan sanojen yläpuolelle sointumerkkejä. Useimmiten soitan pianolla vasta valmiin biisin. Koen mielikuvituksen olevan vapaampi säveltäessäni ilman instrumenttia.

– Sovittamisen muodot lähtevät pitkälti pianonsoitostani. Yritän nykyään välttää nuotteja, kirjoitan ainoastaan mahdolliset jousi- tai puhallinstemmat. Tuki-bändini on todella ammattitaitoinen, joten komppisovitukset syntyvät ripeästi yhteistyönä. Peter Engberg, Tuure Koski ja Kepa Kettunen ovat käsittämättömän taitavia ja bändin sosiaalinen ilmapiiri on hyvä, Sippola kertoo

Sahara ja Mieli

Sippola julkaisi vuonna 2004 debyyttialbuminsa Saharan, jota hän rakensi yli vuoden ajan.

– Sahara oli esikoislevyni ja siitä syystä erityisasemassa. Näin jälkikäteen ajateltuna olen todella ylpeä siitä, että tein debyyttini omakustanteena. Se oli arvokas koulu.

Seuraava vuosi tosin kului työuupumuksesta toipuessa, ja kesti pitkään, ennen kuin Sippola tarttui seuraavaan levyprojektiin.

– Oma musiikki ei kiinnostanut minua pitkään aikaan. Perustin Laulutupa-klubin lauluntekijöille saadakseni soittaa covereita ja päästäkseni uuteen kosketukseen musiikin kanssa.

Sippolan haaveissa oli äänittää cover-albumi, ja se aloitettiinkin yhdessä Janne Vikstenin kanssa. Martti Heikkinen Texicalli Recordsilta sanoi tylysti, että artistit, jotka ovat tehneet 20 levyä, tekevät cover-levyn. Hän ehdotti sen sijaan ep:n julkaisemista, joten sellainen sitten tehtiin. Mukaan Mieli-ep:lle pääsi myös Dave Lindholmin Pieni ja hento ote, Sippolan kolmen oman sävellyksen päätösraidaksi.

– Mieli julkaistiin 2008. Sen avausraita Koko väki koossa alkoi soida Radio Helsingissä, mikä tuntui aivan käsittämättömältä. Olin kuullut siitä jo huhuja, mutta pääsin itse todistamaan oman kappaleeni radiosoittoa ratikkamatkalla.

Ep:n suosion myötä alettiin pian äänittää jo pitkäsoittoa. Tuottajaksi oli löytynyt nuori ja tuntematon Janne Oinas, jonka kanssa yhteistyö loksahti nopeasti raiteilleen. Levy äänitettiin Finnvoxilla. Paikalle roudattiin Sippolan oma pystypiano.

– Oli hienoa soittaa omalla pianolla. Jannella oli tietty soundi-idea, jota haettiin. Mukana soittivat tietysti luottomusiikkoni Peter, Tuure ja Kepa.

Toinen

Toinen-albumi julkaistiin tammikuussa 2009. Levynjulkaisukonserttiin tuli väkeä niin paljon, että pitkä jono kiersi Graniittilinnan korttelia. Albumin biisit soivat myös tiuhaan radiossa. Helsingin Sanomat kirjoitti Sippolasta puolen sivun jutun ja kriitikot ylistivät levyä. Sippola oli hämillään.

– Tuntui hassulta, että vaikka olin tehnyt omaa musiikkia jo niin pitkään, olin monille uusi tulokas. Olin kaikesta äärimmäisen imarreltu, mutta jollakin tavalla esimerkiksi viittaukset Dave Lindholmiin ja J. Karjalaiseen alkoivat antaa liikaa merkitystä.

Pian Toisen ilmestymisen jälkeen Sippola lähti neljäksi kuukaudeksi Pariisiin. Hän alkoi työstää siellä intensiivisesti seuraavaa levyään.

– Minulla oli tarve riuhtaista itseni uusiin maisemiin ja tehdä musiikkia uudenlaisesta näkökulmasta. Varmasti se oli silkkaa hulluutta, nyt kun suosio näytti saaneen hyvän avauksen. Mutta minkäs sitä tekee, itseään vastaan ei voi toimia.

Stadion ja Trenkipoika

Stadion ilmestyi keväällä 2010. Levyn tuottajana toimi jälleen Janne Oinas. Stadionilta lohkaistut singlet Kesäyö ja Menemästä kiellettiin soivat Radio Suomen soittolistalla viikkotolkulla.

– Maiseman vaihdos toi Stadionin biiseihin dramaattisuutta. Levyltä löytyy ”seiskari”-soundia ja toisaalta rock-henkeä.

Irtiottojen sarja jatkui. Toimittuaan Spelit-festivaalin taiteellisena johtajana päätyi Sippola äänittämään kotilakeuksiensa Etelä-Pohjanmaan kansanmusiikkia: Siionin virsiä. Levy sai nimekseen Trenkipoika Ketoolan Jukan tarinan mukaan. Se ilmestyi elokuussa 2011.

– Trenkipoika oli todella virkistävä projekti. Homma kulki luontevasti eteenpäin omalla painollaan. Tuntui kevyeltä äänittää materiaalia, joka ei ollut kulkenut oman kynäni kautta.

Trenkipojalta löytyy ainoastaan kaksi Sippolan omaa kappaletta.

Rakkaus lauluntekijämusiikkiin

Sippola yhtyeineen äänittää parhaillaan seuraavaa albumia. Tällä kertaa kieli on vaihtunut englantiin. Myötätuulta levytykseen antoi kaksi viikkoa vietetty aika Austinissa The House of Songsissa, jossa Sippola työskenteli paikallisten biisinkirjoittajien kanssa.

– Olen tulevasta levystä todella innoissani. Sen materiaali tuntuu raikkaalta. Aloimme työstää sitä bändin kanssa sillä dogmalla, että kaikki ideat olisivat vapaita ja ennakkoluulottomia. Yhteen biisiin rakentui kunnon jungle-meininki. Yllättäen sovituksiin ilmaantui myös Beatles-sävyjä. Englanninkieli istuu suuhuni luontevasti. Ei se oikeastaan ole ihme, koska kaikki esikuvani lauluntekijämusiikin parista ovat englanninkielisiä.



Joni Mitchell, Paul Simon ja Rickie Lee Jones ovat laulaja-lauluntekijöitä, jotka Sippola nostaa esille mielellään.

– Olen kuunnellut heitä valtavasti. Sen sijaan on vaikea sanoa, mikä musiikki on antanut varsinaisia vaikutteita. Ei siitäkään ole kauaa kun sain huomautuksen oman biisini varastamisesta. Säveltämisessähän on kyse lähinnä siitä, millä perusteella valitsee juuri tietyntyyppiset pihistykset.

Nolot vanhemmat -kabaree

Uusi projekti on myös Sippolan säveltämä ja sanoittama kabaree Nolot vanhemmat, joka sai ensi-iltansa maaliskuussa Helsingin Ateneum-salissa. Lavalla nähdään Jonna Järnefelt ja Hanna Kaila. Sippola itse musisoi taustalla Tuki-yhtyeensä kanssa. Käsikirjoittajana esityksessä toimii muun muassa Venla Mäkelä.

– Tällä hetkellä iloa arkeen tuo myös pieni tyttökissamme Piuku. Työpuolella toivon löytäväni uusia näkökulmia säveltämiseen ja musiikin tulkitsemiseen. Musiikki on ollut minulle aina suurta – edustaa se mitä tyylisuuntaa tahansa. Haluaisin opetella myös hieman rauhallisempaa työtahtia.

Laura Sippola elää monessa mielessä odottavaa aikaa. Kevään vauva on tulossa. Tuleva esikoinen on iso juttu.


Soolotuotanto
 
Sahara (2004)

Toinen (2009)

Stadion (2010)

Trenkipoika (2011) 

Mieli, ep (2008)
Soolotuotannon julkaisija: Texicalli Records (paitsi Sahara, joka on omakustanne)
 
Musiikkivideot
 
Kesäyö (2010, Inbreed Film)
 
Sippola muilla levyillä
 
Rajaton: Nova (2000), säveltäjänä 

Rajaton: Boundless (2001), säveltäjänä 
Levanto & Levanto: Sika ja taivaalliset tarinat (2002), laulajana

Laura Malmivaara: Myytävänä elämä (2005), säveltäjänä ja sanoittajana 

Revolution Rock – Joe Strummer Memorial Night (2006), laulajana
Club For Five: Uni (2006), säveltäjänä ja sanoittajana 

Johanna Kurkela: Marmoritaivas (2007) säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana
500 kg lihaa: Nuori mies (2007), pianistina

Jonna Järnefelt: Ensimmäinen suudelma (2007), säveltäjänä

Ipanapa 2: Piukusuu (2008), laulajana, pianistina, säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana

Naisen ääni -kokoelmalevy (2008)
Syvissä vesissä -kokoelmalevy
Kauko Röyhkä: Sinä olet tähti (2009), laulajana ja pianistina

Riku Keskinen: Lämmin (2009), laulajana

Trio Orit feat. Laura Sippola: Sulttaani-single (2012), laulajana ja pianistina
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2012

Selaa lehden artikkeleita