Dir. gosp. Pekka Simojoen laulut liikkuvat maailmalla

Pekka Simojoki Haastattelu

Dir. gosp. Pekka Simojoen laulut liikkuvat maailmalla

Kanttorit merkitsevät nimensä perään dir.kant., mutta Pekka Simojoki käyttää usein dir.gosp.-titteliä.

”Musiikkiani ei tehdä suurilla rahoilla, mainos-
kampanjoilla tai levy-yhtiöillä. Siitä kuitenkin
iloitsen, että teokseni selvästi liikkuvat maailmalla
”suusta suuhun”-menetelmällä.”

Se on vitsi, hän lausuu purskahtaen hersyvään nauruun. Simojoen musikaalisuus periytyy vanvanhemmilta, mutta sen juuret löytyvät myös lapsuuden maisemista Namibiasta. Siellä asuminen avasi silmiä ja laajensi tajuntaa. Samasta suomalaisesta sisäoppilaitoksesta Suomeen muuttaneen Löytyn Jaskan laulu-ura innosti Pekkaakin.

Vuosia myöhemmin Simojoki sai Löytyn jälkeen toisena muusikkona gospelmusiikin merkittävimmän tunnustuksen, Golden Gospel -palkinnon. Ennen Kangasalle muuttoa hänet ehdittiin valita vuoden riihimäkeläiseksi.

– Siinä on mun palkintoni. Niitä tai kiitoksia ei paljon kannata virallisen kirkon puolelta odotella. Enemmän arvostankin ihmisiltä saatua palautetta. Yhteistyökumppaneina Pekalla on useita lauluntekijöitä, joista ANNA-MARI KASKINEN nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi.

– Tutustuimme vuonna 1979 Helsingissä kansainvälisen seurakunnan opiskelijaillassa. Siellä piti kirjoittaa pikaisesti runo omasta elämästä. Pusersin pari riviä, mutta Anna-Marilta syntyi kaksi sivua tarinaa englanninkielellä riimeineen päivineen. Samana iltana hän kertoi säveltämättömistä teksteistään, jolloin pyysin häntä ovelasti runotreffeille. Ensi vuonna vietämmekin ensimmäisen kappaleemme 25-vuotisjuhlaa, ja julkaisemme sen kunniaksi levyllisen uusia lauluja. Kaskinen on luonnonlahjakkuus lajissaan, jolta olen oppinut paljon.

Myös Pekan isä VÄINÖ SIMOJOKI on aina ollut ahkera riiminikkari ja sanoittaja. Pojan haaveena on isän kanssa tehtävä virsilevy vanhojen perinteiden mukaan modernisti maustettuna.

Kumppanit vaihtelevat keikkarintamallakin. Miehen ensimmäinen bändi ”Alabasteri” ehti tehdä pari äänitettä. Suomalaisen gospelin Jurassic Park ”Exit” on ollut kasassa 16 vuotta. Yhtyeen kahdeksas levy tuli marraskuussa uunista ulos. Akustinen ”Hymni” muokattiin syyskuun neljästä livekonsertista. Aikoinaan Pekka luotsasi ”Jakaranda”- kuoroa, nyt hän johtaa vanhalla kotipaikkakunnallaan Riihimäellä ”Et Ceteraa”. K-20-kuorossa aikuiset ihmiset laulavat nuorekasta hengellistä musiikkia pienen bändin säestyksellä.

Taukojakin tarvitaan

Simojoen sävelkynästä on syntynyt reilut 500 laulua 25 vuoden aikana. Melodioista 95 prosenttia on omia, loput hänen tekstittämiään afrikkalaisia tradioita tai muita käännösbiisejä. Omia sanoituksia sävellyksissä on noin puolet, suurin osa muiden tekemistä Anna-Marin. Parinsadan yhteisen laulun joukosta viisi on päätynyt virsikirjaan. Messuja Pekalla on kuusi ja musikaaleja kymmenkunta.

– Mulla on kaksi peruslinjaa: Aihe kolahtaa itselle elämän melskeissä tai se kävelee vastaan kahdella jalalla. Kolmanneksi voisin nostaa tilaustyöt, joita otan vastaan vain muutamia vuodessa.

– Teen laulun silloin, kun tuntuu siltä ja se tulee. Jopa muutaman kuukauden tauot ovat minusta terveellisiä. Lauluista tulee parempia, kun niitä ei purista liikaa. Jotkut biisit saattavat muhia montakin vuotta. Joskus toki pitää myös punnertaa, että saisin valmiiksi mitä olen luvannut.

– Melodioissa pitää olla ideaa. Nykyään tehdastekoista musiikkia pyörii niin paljon, että oikein harmittaa. Toki hyviäkin iskelmiä ja evergreenejä löytyy, mutta paljon on huttua mukana. Onneksi mulla riittää erityyppisiä töitä, eikä tarvitse ruveta biisitehtaaksi väsäämään väkisin.

Simojoen vanhin eloon jäänyt sävellys

”Kaikki lapset maan” syntyi 13 vuotiaana Afrikassa, ja Kaskinen sanoitti sen vuosia myöhemmin. Lukioiässä Suomessa melodioita syntyi paljonkin, mutta sanojen virittely tuntui vaikealta. Tänä päivänä sekin sujuu mallikkaasti.

– Ihmisten lähettämiä sanoituksia sävellän satunnaisesti. Jonkin verran tarjoan parhaita niistä muille säveltäjille. Vaimoltaan ARJALTA Pekka saa sekä ideoita että luotettavaa kritiikkiä.

– Hän myös arvioi musiikkiani ja antaa palautetta, mikäli epäilen syyllistyväni plagiointiin. Kaikkihan on jo tehty, mutta sanoille ja nuoteille pitää etsiä uusi merkitys. On hieno ahaa-elämys löytää autenttista meininkiä sävellykseen tai todennäköisesti uusi riimi, jonka saa vielä osumaan kokonaisuuteen mielekkäästi.

Sovitusten tekeminen on itseopiskeltu juttu. Marraskuussa ilmestyy kuoroja varten neliääninen 100 laulun kirja Pekan musiikista.

– Teen yleensä sovituksia yöllä, kun perhe nukkuu. Mietiskelen kitaran kanssa, kirjoitan stemmat ylös ja menen nukkumaan. Aamulla kokeilen pianolla osuiko kohdalleen vai pitääkö korjata. Neliäänisten nuottien kirjoittaminen on hidasta ja rankkaa. Merkillistä, että vielä viidennenkin tarkistuskerran jälkeen löytyy virheitä.

Kansainvälisiä biisejä

Simojoen Pekan lauluja löytyy lukuisista laulukirjoista ja sadoilta äänitteiltä. Omia erityyppisiä levyjä on 33, joista soololevyjä tasan kaksi.

– Niiden lisäksi kolmellatoista käännöscd: llä on biisejäni eri kielillä. ”Hiljaisuuden lauluja” julkaistiin kahdeksalla kielellä, ”Afrikkalainen messu” ilmestyi englanniksi ja kiinaksi, yksi lastenlevy hollanniksi. Unkarissa, Venäjällä ja Virossa liikkuu paljon laulujani, niitä on myös Ruotsin ja Norjan virsikirjoissa. Kerran törmäsin puolalaiseen nuorten laulukirjaan, missä tekemäni biisi oli merkitty englantilaiseksi kansansäveleksi.

– Musiikkiani ei tehdä suurilla rahoilla, mainoskampanjoilla tai levy-yhtiöillä. Siitä kuitenkin iloitsen, että teokseni selvästi liikkuvat maailmalla ”suusta suuhun”-menetelmällä. Paria poikkeusta lukuunottamatta Pekan lauluista ei ole tehty kustannussopimuksia. Muutamaan otteeseen hän on kuitenkin keskustellut niistä lähinnä Warnerin kanssa. Ensi keväänä ilmestyy pieni äänite ”Minä en sinua unohda”. LIISA PAJUSEN runot syntyivät surun kohtaamisesta, kun hänen tyttärensä kuoli Jyväskylän onnettomuusjunassa. Pekka haistelee ilmaa eikä tee levyjä ilman kysyntää, tarvetta, merkitystä tai käyttöä.

– Monien äänitteideni taustalla on jonkun heittämä ajatus, mitä aihetta pitäisi käsitellä ja millaista levyä tarvitaan. Sellainen on arvokasta tietoa. Keikkoja kertyy 200-250 vuotta kohti, mutta se ei tarkoita matkapäiviä. Pekan perusjuttuun kuuluu mies ja kitara.

– Koulurundeilla saattaa olla parhaimmillaan viisikin esiintymistä päivässä. Mulla on kaikille ikäryhmille omat setit. Sitten on bändit ja kuoro. Parisuhdejutuissa laulan vaimoni kanssa.

– Seurakunnat ovat suurin työllistäjäni. Uudet ja yllättävätkin avaukset kiinnostavat. Esimerkiksi keväällä esiinnyn ammattiyhdistyksen vuosikokouksessa 3000 sairaanhoitajalle.

Kantaaottavaa huumoria

Elvisiin Pekka liittyi joitakin vuosia sitten, kun PERKIÖN PIA sai puhuttua miehen ympäri.

– Olen myönteinen perusjäsen, ja pyrin käymään ainakin pikkujouluissa. Pari kertaa olen kysynyt toimistolta neuvoa. Yhdistys ajaa hyviä asioita, jotka vaikuttavat minunkin työhöni.

– Koen olevani hienossa seurassa, ajattelevien ihmisten porukassa. Minusta on tärkeää, että sydänverellä tehdään monenlaista musiikkia, jolla on merkitystä kuulijoille heidän arjessaan. Olemme samassa rintamassa antamassa toivoa ihmisille. Kaikissa genreissä löytyy taitajia ja oikeaa juttua, mutta myös oikeaa huttua.

– Nykyään jyrää kaupallinen näkökulma, joka saa otsasuoneni hieman pullistumaan. Minuakin on kehotettu tekemään iskelmää tullakseni rikkaaksi. Jos vain yksi tekijä sadasta toimii gospelin parissa, miksi hänenkin pitäisi olla samanlainen kuin muut? Jokaisella on oma tiensä, ja tämä on minun hommani. Gospel on mulle vähän kuin kutsumus. Sanoma on maailman paras ja antaa iloa, toivoa, lohdutusta ja rakkautta. Eivätkä laulun aiheet lopu kesken. Simojoen avainsanoja ovat yhteisöllisyys ja yhdessä laulaminen. Muusikon työhön kuuluu tärkeänä osana kuulijoiden kohtaaminen ja olkapäänä oleminen.

– Repivässä ajassamme kirkon sanomalle on tänä päivänä älyttömän iso tilaus, ja pitäisi osata puhua ihmisten kieltä sanomaa vesittämättä. Harva tekee kantaaottavia tekstejä, joissa on huumoria ja sopiva määrä paatosta mukana.

– On viihdemusiikillakin merkitystä, vaikka monessa biisissä ei ole tarkoituskaan sanoa mitään.

Simojoki on salaa ylpeä gospelmiehistä, jotka iskelmään siirryttyään nousevat tähdiksi.

– Heti tulee mieleen JUHA TAPIO, ANSSI KELA, MIKKO KUUSTONEN, PEKKA RUUSKA, HEIKKI SILVENNOINEN, HEIKKI HELA, naisista NINA ÅSTRÖM, sanoittajista PEKKA LAAKSONEN. Esimerkiksi RUOHOSEN TEPOLLA ja EKOLAN HANNALLA ei ole gospeltaustaa, mutta maailmankatsomus on kristillinen.

– Suomen suosituin musiikki läpäisee suurimman osan ala-aste- ja rippikouluikäisistä, joista jokainen muistaa jonkin virren tai gospelbiisin. Näennäisesti se ei marginaalimusiikkina soi missään, siksi radioasemat voivat ilmoittaa soittavansa Suomen suosituinta musaa. Gospelia lauletaan eniten, mutta sillä tehdään vähiten rahaa. Ehkä se on hyväkin, niin tässä pysyy sopivasti vereslihalla ja kynä terävänä.


P. Simojoen virret virsikirjassa (san. Anna-Mari Kaskinen):
 
502 Jeesus, meitä kosketa nyt
503 Taivaan isä suojan antaa
513 Jeesus, sinä huomaat
517 Onneni on olla Herraa lähellä
581 Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan
 
Tunnetuimpia lauluja virsien ohella:
 
Tulkoon joulu
Tänään häneen uskon
Evankeliumi
Riihikirkkohymni
Mitä rakkaus on
 
Simojoen ja A-M Kaskisen tunnetuimmat messut ja musikaalit:
 
AFRIKKALAINEN GOSPELMESSU 1981
LIEKIT-musikaali 1984
MEIDÄN MESSU 1985
TERVETULOA TUOMAS-musikaali 1985
HUUTO AJASTA-musiikkinäytelmä 1986
HILJAISUUDEN MESSU 1986
VALON LAPSI-joulumusiikkinäytelmä 1989
HUHU-musiikkinäytelmä 1990
OPISKELIJAMESSU 1992
JUMIS, lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan 1992
GOSPELORATORIO SUOLA 1993
NUOTIOMESSU 1995
SAVINEN TAIVAL 1999
ILMESTYSKIRJA-RAKKAUSTARINA 2000
Lisäksi TYTTI ISSAKAISEN sanoittama SUURI OIKEUDENKÄYNTI-musikaali (1992).
 
Pekka Simojoen äänitteet:
 
 
1982 
ALABASTERI: Kadun kansaa (EVLP/MC-1004, Lähetysnuoret) 
RUACANA BAND: Afrikkalainen Gospelmessu (FGLP/MC-5020, Finngospel)
1983 
ALABASTERI: Tänä päivänä (FGLP/MC-5024)
1984 
LIEKIT- musikaali (FGLP/MC- 5028, CD/96) 
ALABASTERI: Heute, saksankielinen (LP- 20216, PILA-musik)
1985
Meidän Messu (FGLP/MC-5032, CD/97)
1986 
JAKARANDA: Ilon sirpaleita (FGLP/MC-5036) 
African Gospel Celebration, Afrikkalainen Messu englanniksi (FGLP/MC-5050))
1987 
JAKARANDA: Aika on tullut (FGLP/MC-5053) 
Teatteri Alba: Huuto ajasta (FGLP/MC- 5039)
1988 
EXIT: EXIT (FGLP/MC/CD-5063)
1989 
JAKARANDA: Kuka olisi uskonut (FGLP/MC/CD-5071) 
Valon lapsi- joulunäytelmä (SLSC-50113) 
JAKARANDA:Ilon sirpaleita/Aika on tullut (FGCD-6001, yhteis-CD) 
JAKARANDA: Far East-kiertueelle, (Thaimaa ja Taiwan) julkaistut kasetit
1990 
EXIT: Kello käy (FGMC/CD- 5078)
1991 
Takapihan takana, Pekka Simojoki & lapset (FGMC-5080, CD 1998)
1992 
Hiljaisuuden lauluja: Kuule minun ääneni (FGMC/CD-5090) 
EXIT: Paljain jaloin (EXMC/CD-001, Exitin tuki ry)
1993 
Afrikkalainen Messu, kiinankielinen versio (CD/CS-1001)
1994 
Jumis: Lauluja koululaisen juhlaan ja arkeen (FGMC/CD-5092) 
EXIT: Tänne saakka on tultu (EXMC/CD- 002) 
Tänne saakka on tultu-single (EXCD- 003) 
Pekka Simojoki: Matkalaukkuelämää (SLSMC/CD-50205/Rainmaker) 
EXIT: Writing on the Wall, englanninkielinen kokoelma (EXMC/CD-004)
1996 
EtCetera: Matka on alkanut (ETMC/CD-01, EtCeteran tuki ry) 
Liekit. musikaali-CD (FGCD-5028)
1997 
GEH' DEN WEG NICHT ALLEIN, Continental Voices. Hiljaisuuden laulut- kokoelma saksaksi (Free:3021/ MC/CD-6910005, Continental Sound) 
EXIT: Pellavaa ja purppuraa (PROMC/ CD-021, Profile Records, SLS) 
Meidän Messu-CD (FGCD-5032)
1998 
NIET ALLEEN, Hiljaisuuden laulut - kokoelma hollanniksi (Free:3024/MC/CD-90-239-2012-0) 
TUNNET IHMISEN TIEN- Psalmilauluja (SLSMC/CD-50218) 
EXIT: Sto takoe ljubov, kokoelma Venäjän-kiertueelle (EXMC-005) 
EtCetera: On taivas auki (ETMC/CD- 02)
1999 
I GUDS VIND, Hiljaisuuden laulut- kokoelma ruotsiksi (SIGNATUR 8-9980, Verbum Förlag AB) 
VAIKUSE LAULUD, Hiljaisuuden laulutkokoelma eestiksi (EELK MK001, Eesti Evangeelne Luterlik Kirik MISJONIKESKUS) 
YSTÄVYYDEN TALO, lauluja varhaisnuorille (SLSCD-50222) 
EXIT: Keskeneräinen (PROCD-025)
2000 
YOU ARE NOT ALONE, Hiljaisuuden laulut-kokoelma englanniksi (Free: 3050) 
ÉNEK ÚTJAIN NYISSAD MEG TITKAID, Hiljaisuuden laulut-kokoelma unkariksi (IZSÓP) 
BOUWEN, huis van vriendschap/ Continental Kids, Ystävyyden talo-CD, hollanniksi (FREE 3048) 
Pekka Simojoki, Puolimatkan majatalo, tupla-CD (SLSCD-50225) 
CANTOS SILENCIOSOS, Hiljaisuuden laulut-kokoelma espanjaksi (DLR 771-CD)
2001 
ILMESTYSKIRJA- RAKKAUSTARINA (REVCD-001, Ilmestys Oy) 
EtCetera: Aukaise verhot (ETCD-03)
2002 
EXIT: Karavaani kulkee (PROCD- 029) 
TU N'ES PAS SEUL, Hiljaisuuden laulutkokoelma ranskaksi (FREE:3061) 
NIITYLLÄ LUNTA, Pekka Simojoen joululaulut
2003 
Afrikkalainen Gospelmessu-CD (FGCD-5020) 
EXIT: Hymni, unplugged (EXCD-005)
 
Näiden lisäksi Pekka Simojoki lauluineen on ollut mukana lukuisissa muissa ääniteprojekteissa. Seuraavissa hänen osuutensa on ollut merkittävä:
1991 Jakaranda: ' Poika ja tähti', joululevy (FGMC/CD-5080)
1996 Tuu mukaan, Lauluja Leiritunnelmiin, sis. Nuotiomessu (CD/MMN-MORE-1)
1997 Kuule meitä nyt, lauluja Martti Rautasen teksteihin yhteistyössä Jaakko ja Sakari Löytyn sekä Eeva Kuvajan kanssa (SLSCD-50212)
1999 Lauluja särkyneille, äänite ja kirja yhteistyössä Anna-Mari Kaskisen ja Petri Laaksosen kanssa (FGCD-5110)
 
Pekka Simojoen laulukirjat
 
TÄNÄÄN HÄNEEN USKON, Anna-Mari Kaskinen, Pekka Simojoki, KOOTUT LAULUT (1996/SLS)
YSTÄVYYDEN TALO 35 parasta lastenlaulua (1999/SLS)
KAIKKI TAI EI MITÄÄN 181 laulua (2000/SLS)
SYTTYKÖÖN SYDÄMIIN (ilmestyy marraskuussa) Pekka Simojoki, 100 laulua kuoroille (2003/SLS)

 

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2003

Selaa lehden artikkeleita