Musiikintekijät -logo

Biisintekijä kansainvälisillä markkinoilla

Nalle Ahlstedt

Biisintekijä kansainvälisillä markkinoilla

Nalle Ahlstedt on pääkaupunkiseudulta Turkuun muuttanut musiikintekijä, jonka ammattilaiset tuntevat hyvin. Ahlstedtin musiikkia on julkaistu noin 20 maassa.

Suomalainen kansainvälisessä popmusiikkibisneksessä oli vielä viime vuosisadalla harvinaisuus. Menestystä pidettiin yhtä todennäköisenä kuin euroviisuvoittoa. Jotain on kuitenkin tapahtunut, ja suomalaiset tekijät ovat löytäneet jalansijaa kireässä ja kovassa kilpailussa. Se mikä on tapahtunut Ruotsissa, voi olla mahdollista myös täällä.

Musiikintekijä Nalle Ahlstedille jalansijan saaminen kansainvälisillä markkinoilla on ollut urakka, joka on vaatinut paljon työtä ja määrätietoisuutta. Hänen tarinansa on tuttu: soittaminen ja säveltäminen veivät miehen sielun jo varhain, ja muu sai jäädä.

”Ensimmäinen studio mulla oli jo inttiaikoina. Sävelsin ja tuotin jinglejä ja mainoksia. Mun eka bändi oli Wighthouse Wanderland. Siinä lauloi Chris Anderson, joka jostain kumman syystä oli tullut vaihto-oppilaaksi Suomeen. Me saatiin levytyssopimus Finnlevyltä.”

”Myöhemmin perustimme Burn-nimisen bändin ja lähdimme Los Angelesiin tekemään sitä tunnetuksi. Joku levypomo kävi meitä katsomassa, mutta pikkuhiljaa jokainen palasi takaisin kotiinsa. Oon soittanut myös Guitar Slingersissä ja monissa coverbändeissä.”

Sinnikkyyttä tarvitaan

Luottamukselliset suhteet rakentuvat pikkuhiljaa, sen on Ahlstedt huomannut. Vastoinkäymiseen ei pidä kompastua, vaan on uskallettava ja yritettävä eteenpäin. Ahlstedt vietti netissä pitkiä aikoja etsien oikeita ihmisiä ja kontakteja maailmalta. Sinnikkyys palkittiin ja hänelle vastattiin. Ja mikä parasta: demoja myös kuunneltiin. Pikkuhiljaa hänelle aukesi paikkoja myös kansainvälisissä co-write-sessioissa.

”Oon aina kuunnellut ja säveltänyt jenkkimusiikkia. Suomalainen musiikki oli  mulle pitkään vierasta. Etsiskelin netistä sopivia biisinkirjoittajia ja levy-yhtiöiden ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsissa on loppujen lopuksi suhteellisen pienet piirit. Nää on myös sosiaalisia tilanteita.”

Pikavoittoja jaetaan harvoin

Warner/Chappell Musicin creative manager Marja Kortelainen seuraa alaa aitiopaikalta. Myös hän peräänkuuluttaa malttia, koska pikavoittoja jaetaan harvoin. Kun tekijän fokus on ulkomailla, vaaditaan paljon työtä, keskittymistä ja taitoa, koska kilpailu on kovaa.

”Tuntuu, että tällä hetkellä Suomen markkinat ovat monelle mielenkiintoisempi kohde, koska suomalaiset kuluttavat edelleen paljon kotimaista musiikkia. Suomalainen tekijä voi osata ammentaa musiikkiin eksotiikkaa tai muita vivahteita omasta kulttuuristaan. Yleisesti ottaen olemme kovia tekemään töitä ja rehellisyyttämme arvostetaan maailmalla.”

”Suomalaisuuden haasteet liittyvät usein kieleen ja kulttuuriin, esimerkiksi englanniksi kirjoittaminen ja kielen lausuminen tuovat omat ongelmansa. Lisäksi suomalaiseen kulttuuriin kuuluu usein itsensä vähättely. Maailmalla tiettyjä sosiaalisia taitoja odotetaan myös biisintekijöiltä. Kannattaa tulla rohkeasti omasta kuorestaan ulos ja olla ylpeä tekemisistään.”

Kortelainen ja monet musiikintekijät korostavat, että Suomessa ja ulkomailla pätevät samat lainalaisuudet: Hyvä biisi erottuu aina joukosta. Demojen pitää olla kuitenkin hyvin tuotettuja.

Biisit kovassa mankelissa

Ahlstedtilla on selkeä näkemys siitä mankelista, johon biisit joutuvat.

”Se riippuu ihan tyypistä ja genrestä: jotkut kuuntelevat vain biisiä, jotkut koko pakettia. Yleensä kaiken pitää olla kunnossa, eli pelkästään hyvä biisi ei riitä. Eritystä plussaa on se, jos demolaulaja kuulostaa siltä artistilta, jolle biisejä haetaan. Joskus jotkut, jopa isot a&r:t ottavat yhteyttä ja antavat palautetta. Esimerkiksi tyyliin ’teksti on huono, träkki hyvä, muttei ei melodia, laita kitaraa enemmän’… ”

”Kun yhteys on muodostettu, niin pienet ja isot kansainväliset a&r-tyypit vastaavat meileihin paljon aktiivisemmin kuin suomalaiset.”

Tekijällä aina edustaja

Ulkomailla ei ole totuttu siihen, että tekijä istuu neuvottelupöydässä. Yleensä häntä edustaa joko kustantaja tai manageri. Myös Ahlstedt on huomannut tämän ja perustanut oman D8 Music -kustannusyhtiön. Hänen säveltämiään lauluja on Afrikkaa lukuun ottamatta julkaistu jokaisella asutulla mantereella. Silti matka on kivinen ja epävarma.

”Ei ole aina tietoa, milloin rahaa tulee, tai tuleeko sitä ollenkaan. Paljon on isoja juttuja valunut viime metreillä hiekkaan. Se syö miestä. Mun täytyy saada fiilis päälle, ennen kuin syntyy mitään hyvää. Parasta on kuitenkin se, kun saan tavata hienoja tyyppejä. Saan tehdä sitä mitä rakastan.”

www.nalleahlstedt.com


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2015

Selaa lehden artikkeleita