ESEKin uudet tukimuodot

ESEKille tulee syksyllä kaksi uutta tukimuotoa: markkinointi- ja vientituki sekä työskentelytuki. Näitä varten tulee nettiin omat anomuskaavakkeet heinäkuun puolivälin tienoilla.

ESEKin työskentelytukea myönnetään yksityisille henkilöille 1- 3 kk kestävään työskentelyyn esittävän säveltaiteen alalla. Tuen tarkoituksena on työskentelyedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Tuki edellyttää työskentelyyn liittyvää suunnitelmaa julkaisemisesta ja/tai esitystoiminnasta. Se voi olla esimerkiksi musiikillisen kokonaisuuden valmistamista tai ohjelmiston harjoittamista ja hiomista levyä tai konserttia varten.

Työskentelytuki on henkilökohtainen, ja sitä myönnetään elantokustannuksiin. Tuen suuruus vastaa valtion taiteilija-apurahaa (tällä hetkellä 1 254,13 €/kk). Tuen saajalla ei saa olla samanaikaisesti säännöllisiä päätoimisia palkkatuloja. Tuki on ensisijaisesti tarkoitettu alalla aktiivisesti toimiville esittäville taiteilijoille, joilla on aiempaa näyttöä taiteellisesta työstä.

Työskentelytukea saaneen pitää määräajan sisällä esittää ESEKille raportti tuen käytöstä. Työskentelytuen hakuajat tänä vuonna: 15.9. mennessä ja 15.11. mennessä

Markkinointi- ja vientituesta kts. www.esek.fi

ONNITTELEMME

Jukka Itkoselle on myönnetty lasten- ja nuortenkirjallisuuden Anni Swan -mitali.

Sinikka Svärd on palkittu ensimmäisellä Pro Iskelmä -palkinnolla.

Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Takaa laaksojen on sijoittunut kolmanneksi Vuoden 2006 Lastenlaulu -sävellyskilpailussa.

Juicelle ja Nonolle taiteilijaeläke

Kulttuuriministeri Tanja Saarela on myöntänyt 42 uutta elinikäistä taiteilijaeläkettä eri taiteenalojen edustajille. Täysi eläke on 1 143,26 euroa kuukaudessa ja osaeläke siitä puolet. Eläkkeestä maksetaan veroa. Täysi eläke myönnettiin 28 taiteilijalle ja osaeläke neljälletoista. Eläke myönnetään taiteilijalle tunnustuksena hänen ansiokkaasta toiminnastaan esittävänä ja luovana taiteilijana. Eläkettä myönnettäessä huomioidaan myös hakijan varallisuus ja toimeentulo. Nykymuotoisia taiteilijaeläkkeitä on myönnetty vuodesta 1974 alkaen. Vuonna 2006 eläkettä haki yhteensä 456 taiteilijaa.

Säveltaiteen saajat:

Dubiel Jerzy Andrzej, Mikkeli, osaeläke

Hagert Waldemar, Espoo, osaeläke

Havakka Arja, Rovaniemen mlk, täysi eläke

Laine Reino (Reiska Laine), Helsinki, täysieläke

Leskinen Juhani (Juice Leskinen), Tampere, osaeläke

Lindström Björn, Helsingfors, osaeläke

Nowak Jedrzej, Tampere, osaeläke

Salo Tapio, Espoo, täysi eläke

Sarmanto Pekka, Helsinki, täysi eläke

Söderberg Arno (Nono Söderberg), Helsinki, täysi eläke

Elvis Lahden messuilla

Lahden messukeskuksessa järjestetään 21.-23. syyskuuta tapahtumatekniikan ja musiikin erikoismessut otsikolla It’s Showtime.

Elvis ry on mukana tapahtumassa mm. järjestämällä paneelikeskustelun yhdessä Suomen Muusikkojen Liiton kanssa otsikolla ”Taiteilija ja tekijänoikeudet”.

Messujen aihe-alueita ovat mm. musiikki-instrumentit, ääni- ja valotekniikka, lavastustekniikka, tapahtumapalvelut ja -tilat, koulutus, ohjelmatoimistot ja soitinrakennus. Yhtenä osaalueena on esitellä nuorille tapahtumatekniikka- ja musiikkiala tulevaisuuden työpaikkana.

Messuilla voidaan tutustua alan koulutustarjontaan ja alan yrityksiin mahdollisina työn tarjoajina. Messuihin liittyy myös rekrytointikampanja.

Lisätietoja www.lahdenmessut.fi.

Suomalaisen kansanmusiikin historian perusteos ilmestyi

WSOYn kirjasarja Suomen musiikin historia on täydentynyt neljännellä osalla Kansanmusiikki. Sen toimittajat ja kirjoittajat edustavat alan parasta suomalaista asiantuntemusta: Heikki Laitinen, Anneli Asplund, Petri Hoppu, Timo Leisiö, Hannu Saha ja Simo Westerholm sekä erikoisavustajat Risto Blomster, Marko Jouste, Antti Koiranen, Matti Mäkelä ja Rauno Nieminen.

Kirjassa on sivuja yli kuusisataa, asiaa riittää suomalaisten ja osin myös sukukansojen ja etnisten vähemmistöjen historiallisen kansanmusiikin muodoista, laulu- ja soittotyyleistä sekä ohjelmistoista kansanomaisen musiikin nykyilmiöihin.

Kirjan alkusanoissa työryhmä kertaa mm. Konsta Jylhän Vaiennut viulu -sävelmän syntyhistorian ja jatkaa: ”Samalla tavalla on jokaisella talteen saadulla kansanlaululla ja soitinsävelmällä oma historiansa, oma tarinansa kerrottavanaan. Kun sävelmiä on arkistoissa nuotteina ja äänitteinä kymmeniä tuhansia, laulujen runoja satoja tuhansia, on tarinoitakin lukematon määrä. Näissä tarinoissa on yhdenlainen suomalaisen kansanmusiikin historia. Miten paljon on jäänyt saamatta talteen, sen voimme vain kuvitella.”

Kirjan toimittamista ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Kirsti Puhtila

23.7.1929 – 17.6.2006

Toimittaja, kirjailija, sanoittaja Kirsti Puhtila menehtyi kotonaan Helsingissä kesäkuun kolmantena viikonloppuna. Elvisläiset muistavat hänet säntillisenä kokousosanottajana niin Elvisin kuin Teostonkin tilaisuuksissa, ja hän oli kameroineen myös Elvisin pikkujoulujen vakiovieras. Yhdistykseen hän liittyi vuonna 1977.

Sortavalassa vuonna 1929 syntynyt Kirsti Inkeri (os.) Kasurinen kävi koulunsa Kuopiossa, muutti opiskelemaan Helsinkiin, ja avioitui vuonna 1956 nuoren radiotoimittajan ja sanoittajan Sauvo Puhtilan kanssa. Niinikään Kirsti teki pitkän työuran Yleisradion palveluksessa.

Työskennellessään 60-luvun alussa Lasten Radion musiikkiohjelmien tuottajana Kirsti Puhtila saattoi yhden vuoden aikana tuottaa 300 uutta lastenlaulua, joita kuultiin viikottaisessa ohjelmassa “Hännänhuipun levysoitin”. Tämän kaltainen huomattava – ja näin reilut neljäkymmentä vuotta myöhemmin tyystin mahdottomana tapahtuvaksi pidettävä – saavutus otettiin jo Yleisradion toimintakertomuksessakin esiin erityismaininnalla. Käsitellessään pääkirjoituksessaan marraskuussa 1964 tätä Kirsti Puhtilan varsin merkittävää vaikutusta suomalaisen lastenmusiikin kehitykseen, päättää Radiokuuntelija-lehden toimitussihteeri Marjatta Le Louarn puheenvuoronsa toteamukseen, että “Mozartin menuetti voi saavuttaa lapsen yhtä ehjänä kuin kerronnallinen oravalaulu tai siili, joka menee lypsylle”.

Kirsti Puhtila kunnostautui myös itse lastenlaulujen tekijänä. Kaikkein tunnetuin hänen lauluistaan – siis sävel ja sanat – on “Pekka-naakka”, joka on Laila Halmeen kantalevytyksenä vuodelta 1962 säilyttänyt asemansa suosittuna nykypäiviin asti. Myös YLE-TV:n Joulukalenterin tunnuslaulu 80-luvun alkuvuosilta (säv. Erkki Melakoski) Ragni Malmsténin laulamana on varmasti monelle tuttu.

Parhaiten toimivan yhteistyömuodon Kirsti Puhtila löysi säveltäjä Jorma Panulan kanssa. Tuloksena oli 70-luvun puolivälissä muutamia lastenlauluja, joiden myötä siirryttiin laulunteossa nopeasti “aikuisemmalle” puolelle. Panulan löydettyä solistiksi Irina Milanin alkoi Kirstin laulutekstien merkittävin ajanjakso. Milanin nimellä julkaistulle albumille “Musta Perhonen” vuonna 1976 syntyi kymmenen laulua, jota kokonaisuutta voidaan pitää tekijöidensä yhteistyön kulminaationa.

Laulutekstien ohella hän kirjoitti 60-luvun alusta 80-luvun loppuun satuja, kertomuksia ja kuunnelmia, joita luettiin ja esitettiin etenkin radiossa.

Niissä parissa haastattelussa, jotka Kirsti Puhtilasta on aikojen kuluessa julkaistu, paljastuu hänestä herkkävaistoinen, kauniista esineistä pitänyt, elämää satiirisestikin tarkkaillut henkilö, joka “halusi napata ajan virrasta mahdollisimman paljon uusia asioita”. Muutamat viime vuodet olivat Kirstin elämässä surun varjostamia. Hänen molemmat poikansa menehtyivät melko lyhyen ajan sisällä hieman alle 50- vuotiaina.

Ehkä kaunein muisto meille joillekin henkilökohtaisestikin jäi Kirsti Puhtilasta vuoden 1997 syksyltä, jolloin hän erään seminaarin lopuksi sanoi puheenvuorossaan, että tärkeintä musiikissa ja sen sanoissa on “tunne elämän merkityksestä”.

Pekka Nissilä

Suomijazz 80 v näyttely Pomus.netissä

Populaarimusiikin verkkomuseoon www.pomus.net on avattu uusi teemanäyttely “Suomalaisen jazzin svengaavat 80 vuotta”. Teemanäyttelyn on suunnitellut, koonnut ja toteuttanut filosofian tohtori, arkistonjohtaja Juha Henriksson Suomen Jazz & Pop Arkistosta.

Suomalaisen jazzin svengaavat 80 vuotta -näyttely käy läpi suomalaisen jazzin historiaa sanoin, sävelin, videoin ja kuvin. Näyttely sisältää myös Populaarimusiikin museon sivuilla aikaisemmin julkaisemattomia videonäytteitä. Näyttely on osa suomalaisen jazzin juhlavuotta, jonka yhteydessä Suomen Jazz & Pop Arkiston valokuvanäyttely ”Suomijazzin svengaava historia” kiertää maata Suomen Jazzliiton 40-vuotisjuhlakiertueen mukana. Kiertueella esiintyy Yrjö-palkinnon saaneista muusikoista koottu orkesteri.

Vuonna 2006 tulee kuluneeksi 80 vuotta Andania-laivan Suomen vierailusta. Monissa lähteissä lasketaan suomalaisen jazzin kehityksen alkaneen Andanian vierailusta, sillä Andanian muusikot opettivat suomalaisille muusikoille kaksi jazzin olennaista piirrettä: svengin ja improvisoinnin. Ennen Andania-laivan vierailua suomalaiset muusikot eivät osanneet rytmittää soittoaan tahdin 2. ja 4. iskulle vaan musiikin taustalla vaikuttivat muun muassa saksalaisten marssien rytmit.

Populaarimusiikin verkkomuseo www.pomus.net avattiin yleisölle 14.12.04, jonka jälkeen kävijämäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet. Museon käyttäjämäärät ovat vuoden 2006 aikana jo 12 500 kävijää kuukaudessa.