Antoisaa ja toisaalta hyvinkin hektistä. Joskus heikompina hetkinä takkiin on voinut tarttua motivaatiopula, mutta sitten kuitenkin musa itsessään sekä alamme ihanat kollegat ovat antaneet aihetta iloon ja ainutkertaisiin elämyksiin.

– Kyllä tässä usein on neljän ja viiden ruuhkaakin ilmoilla, kun useita produktioita on samanaikaisesti päällekkäin. Välillä työt saattavat alkaa kotosalla jo aamu viideltä.

– Opetustyö pitää riittävää soittokuntoani yllä. Apurahani on mahdollistanut sen, että olen kyennyt nyt täysipainoisempaan työhöni säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana.

Pelimanniperheestä

45-vuotias Ari-Pekka Anttila on syntyisin Vimpelistä, kuuluisasta eteläpohjalaisesta pesäpallokylästä. Edesmennyt pappa ”Tuta” oli viulusti ja isä haitaristi, joka edelleen keikkailee trionsa kanssa. Molemmat siskot ovat myös olleet musiikista kiinnostuneita. Äiti innokas musiikin kuuntelija.

– Isäni on merkittävä taustavaikuttajani. Isän bändi tarvitsi basistia, joten tätä kautta kitaristilla alkoi bassonsoitto. Koulun ohella teimme kolmeakin keikkaa viikossa, joten eipä tarvinnut muihin kesätöihin lähteä.

– Kavereiden kanssa oli monenlaisia bändiviritelmiä ilmoilla. Soitimme Hurriganesia, uuden aallon suomirockia. Juureni ovat siis pitkälti Get On:ssa, Hassisen Koneessa ja Eppu Normaalissa…, Ape muistelee pilke silmäkulmassa.

Ape opiskeli Kaustisen Musiikkilukiossa, jossa opiskelukavereina olivat mm. laulaja Saija Varjus ja rumpali Markus Ketola. Lukion jälkeen basisti/kitaristi kävi Helsingissä asti yksityisillä kitaran- ja bassonsoiton tunneilla Ari Siikasaaren ja Häkä Virtasen luona.

Vuonna 1988 alkoivat opinnot Oulunkylän silloisessa Pop & Jazz Konservatoriossa. Sittemmin Ape pääsi usean pyrkimisen jälkeen Sibelius-Akatemian jazz-osastolle. Opettajina muun muassa Pekka Sarmanto ja ruotsalainen Anders Jormin, josta tuli erityisen merkittävä ja keskeinen vaikuttaja.

– Aloin tehdä myös tuurauskeikkoja Umossa. Tätä kesti kymmenisen vuotta. Kuvioissa olivat mukana myös Severi Pyysalon The Front-yhtye ja Mika Myllärin kvintetti MMQ. 2000-luvun puolella Lenni-Kalle Taipaleen live-keikat ja Joonas Hytönen Show, SuomiSolmu ja oma bändi Quartet Qyote jne…

Leimaantuminen hävisi

Jazzbasistin tausta oli näkyvintä alkuvuosina, mutta melko pian Ape halusi tietoisesti laajentaa musiikillista ilmaisuaan. Nyt se on ollut jo pidempään kentällä nähtävillä.

– Välillä turha leimaamiseni ainoastaan jazzia soittavana basistina hieman harmittikin. Lenni-Kallen bändin konkreettinen toiminta muutti kuitenkin ratkaisevasti näitä ahdasmielisiä käsityksiä. Näistä mainittakoon muun muassa Tangomarkkinoille tehty sovitustyö tunnetuista popkappaleista sovitettuina tangoversioiksi – solisteinamme Veeti Kallio, Disco ja Janina Frostell. Teimme monien muidenkin artistien kanssa yhteistyötä, mm. Frank Sinatran, Michael Jacksonin ja Hanoi Rocksin biisien parissa.

Säveltäminen on ollut niin ikään varhaista. Ape Anttila haluaa mainita Anssi Tikanmäen suurena alkuaikojensa innoittajana. Legendaarinen Maisemakuvia Suomesta -albumi tuli lähes puhki kuunneltua diggailun ja oppimisen vuoksi. Kaustisen Musiikkilukiossa oli iso bändikokoonpano käytössä, jonka kanssa saattoi jo toteuttaa isompiakin produktioita.

Oma bändikoulu aluevaltauksena

Ape Anttila, Ira Kaspi ja heidän kaksi poikaansa ovat asuneet kahdeksatta vuotta Lohjalla, jossa he ovat aloittaneet myös yrittäjätoiminnan. Vuoden 2007 syksyllä pariskunta perusti RytmiOmena-nimisen poppikoulun. Sen perustaminen oli tietoista, koska ”kuuluisaan omenakaupunkiin” oli enemmän kuin tarvetta perustaa oma yksityinen rytmimusiikkiin suuntautunut koulu. Ensimmäisenä toimintavuonna oli 25 oppilasta. Nyt heitä on jo lähes 200. Opintoviikkoja on 14. Lukuvuosi päättyy kevätkonserttiin.

Tätä nykyä tuntiopettajia on seitsemän. Ape opettaa sähkö- ja kontrabasisteja ja Ira laulajia. Mukana on myös rumpujen, sähkökitaran, piano/kosketinsoitinten, huilun ja saksofoninsoiton opetusta. Lisäksi bändi- ja kuorotoimintaa, musiikin teoriaa, säveltapailua ja rokkimuskaria. Kesäkurssit kuuluvat myös RytmiOmenan toimintaan. Tänä vuonna järjestetään kuusi erikoiskurssia, joissa voi opiskella laulunkirjoitusta, musiikkiteatteria, voice-well äänenhuoltoa, jazzlaulua ja ääniteknologiaa.

– Koulumme johtaminen on suurimmalta osin vaimoni Iran käsissä. Hän hoitaa pitkälti myös yrityksemme käytännön työt. Melko mukavasti on mennyt, vaikka budjettipuolella saa olla tosi tarkkana sillä emme ole saaneet mistään tukea toimintaamme.

– Olemme harkinneet uutta opetussuunnitelmaa, joka tähtäisi toisen asteen perusopetukseen. Olemme äskettäin hakeutuneet taiteen perusopetuksen piiriin ja toivomme, että tämä vie asiaamme eteenpäin myös mahdollisen tukipäätöksen suhteen.

– Perinteiset kurssitutkinnot ovat muuttuneet ns. opinnäytetyöksi. Se soveltuu paremmin myös kevyen musiikin puolelle. Meille tulee oppilaita myös musiikkiopistojen kautta, koska he haluavat oppia muutakin kuin klassista musiikkia.

RytmiOmenan virallisena kummina toimii Markus ”Marzi” Nyman. Vierailijoina ovat olleet muun muassa Hanna Pakarinen, Timo Kotipelto ja Paul Jackson.

Säveltämisestä ja tuottamisesta

Ape Anttila on nostanut päätään myös aktiivisena säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana. On syntynyt useita popiskelmällisiä albumeita. Basisti kertoo tätä kautta tehneensä paluun myös kitaristina niin studiosessioihin kuin vaimonsa Iran duokeikoille.

– Kyse saattaa olla jonkinlaisesta syndroomastani, koska en halua löytää ja tehdä vain yhtä juttua, joka olisi se kovin. In-soundeja tulee toki seurattua tuotantovaiheessa, mutta olen pyrkinyt myös siihen, että sotken tyylilajeja kokonaisuuteen, kuten Intia/Turkki-sävyjä tai kantrimeininkiä. Jotain uutta ja uniikkia.

– Uuden sukupolven muusikoiden kanssa on ilo soittaa yhdessä. Tyylit taipuvat. Haen jatkuvasti myös uusia, lahjakkaita ja omaperäisiä nuoria artisteja. Parhaillaan olen tuottamassa taitavalle 16-vuotiaalle tytölle englanninkielistä raskassoundista rockalbumia.

Muusikko kasvaa soittonsa välityksellä instrumenttiin. Tätä kautta säveltämiseen, tuotantopuoleen…

Kyse on indentiteetistä, omasta musiikista!