Musiikintekijät -logo

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma musiikintekijän näkökulmasta

ARTIKKELI

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma musiikintekijän näkökulmasta

Suomen hallituksen ohjelma on valmis. Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd) esitteli ohjelman maanantaina 3.6.2019. Ministerinimitykset julkistettiin 6.6.2019. Tiede- ja kulttuuriministeriksi nimitettiin Annika Saarikko (kesk). Vanhempainvapaan ajan Saarikkoa sijaistaa Hanna Kosonen (kesk).

Hallitusohjelma on yli 190 sivun laajuinen. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, millaisia vaikutuksia hallitusohjelman tämän hetkisillä kirjauksilla olisi musiikintekijöille.

Keskeisimmät kulttuuriin liittyvät kirjaukset

Kursiivilla suorat lainaukset hallitusohjelmasta.

  • Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin.
    Kulttuurialan yhteinen tavoite kulttuuribudjetin nostamisesta yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteutunut sellaisenaan, mutta suunta on oikea.
  • Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.
  • Selvitetään minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.
  • Kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.
  • Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.
    Taiteilija-apurahoihin on tulossa yhteensä 1,8 miljoonan euron tasokorotus. Tasokorotusten summista eri taiteenlajien kesken ei ole vielä tarkempaa tietoa.
  • Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.
    Taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään, jotta se vastaisi paremmin ns. suurten ikäluokkien eläköitymiseen.
  • Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus.
    Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Tähän VOS-järjestelmän uudistamiseen on budjetoitu 10 miljoonaa euroa.
  • Kehitetään rakentamisen prosenttiperiaatetta (prosentti rakennuskustannuksista kulttuuriin ja taiteeseen) ja jatketaan sen jalkauttamista. Tuetaan laajentamista muille kuin visuaalisen taiteen aloille.
    Tämä voi tarkoittaa, että prosenttiperiaatetta voidaan hyödyntää myös säveltaiteen puolelle.
  • Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.
    Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lasten musiikkikasvatuksen ammattilaisille voi olla lisätarvetta tulevaisuudessa, sekä esimerkiksi avustuksia ja apurahoja saattaa saada paremmin lastenmusiikkiin suuntautuviin produktioihin ja sävellys- ja sanoitustyöhön.
  • Kehitetään kulttuuripalveluita. Käynnistetään ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Tavoitteena on selvittää tilojen yhteiskäyttöä, kiertuetoiminnan edellytysten parantamista ja vahvistaa kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjaa.
    Tämä tukee myös musiikintekijöiden työskentelyä mm. työtilamahdollisuuksilla, kiertuetoiminnan edellytysten parantamisella ja kulttuuripalveluiden kehittämisellä.
  • Kasvatetaan elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukea ja perustetaan Creative Business Finland tukemaan luovien alojen kasvua.

Kaiken kaikkiaan kulttuurille ja urheilulle on budjetoitu yli 20 miljoonaa euroa.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-asiat (22,5 miljoonaa) jakautuminen:

 

Positiivista on, että hallitus toteaa nyky-yhteiskunnassa yhä suuremman osan kansantalouden tulosta syntyvän aineettomista sisällöistä. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu toteamus:

Luovat alat muodostavat tällä hetkellä alle 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän. EU-alueella luovien alojen osuus on noussut keskimäärin jo 7 prosenttiin.

Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen

Musiikintekijät kohtaavat usein haasteita sosiaaliturvaan liittyen, koska tekijänoikeustulot saatetaan huomioida toimeentulotukea laskettaessa tuloksi, ja vastaavasti esimerkiksi äitiyspäivärahaa laskettaessa niitä ei huomioida.

Keskeistä hallitusohjelmassa on kirjaus sosiaaliturvan uudistamisesta, jossa hyödynnetään jo tehtyä selvitystyötä ja valmistellaan etenemistä tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Valmistelu tehdään ”poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen”, minkä voi tulkita tarkoittavan järjestöjen asiantuntijoiden kuulemista. Komiteassa tullaan käsittelemään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin.

Hallitus haluaa myös ottaa huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Koemme Suomen Musiikintekijöissä erittäin tärkeäksi tuoda tässä esiin musiikintekijöiden sosiaaliturvan toteutumisen haasteet.

Hallitusohjelmasta löytyy myös seuraavat kirjaukset liittyen sosiaaliturvaan:

  • Niin sanotun aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet poistuvat.
  • Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan, eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen.
  • Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta.
  • Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa.
  • Edistetään tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvassa erityisesti epätyypillisten työsuhteiden kannalta.
  • Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

Suomen Musiikintekijät on ollut mukana selvittämässä musiikintekijän ja muiden itsensä työllistäjien mahdollisuuksia sosiaali- ja eläketurvaan. Työ jatkuu edelleen.

Työllistävä ja yrittämiseen kannustava verotus

Verotuksen ja yritystoiminnan näkökulmasta muutamia keskeisiä kirjauksia:

  • Hallitus jatkaa ns. solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Tämä vaikuttaa musiikintekijöihin, joiden ansiotulo yhteensä (mukaan lukien tekijänoikeustulot) ovat yli 73 634 €.
    Teostolla on ns. yhtiömalli niille musiikintekijöille, joilla on oma osakeyhtiö. Yhtiömallin käyttäminen saattaa vaikuttaa ansiotulokertymääsi. Mikäli olet tästä kiinnostunut, ota yhteyttä Teostoon. Lisätietoja Teoston sivuilta.
  • Hallitus myös selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.
  • Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita.
  • Tulorekisteri on aiheuttanut monelle yritystoimintaa harjoittavalle haasteita. Hallitus haluaa selvittää ja korjata nämä ongelmat.
  • Hallitus haluaa myös tukea aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.
  • Musiikintekijöiden yritystoiminnan vaihtoehtojen kannalta mielenkiintoinen kirjaus koskee myös osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan edistämistä.

Muistathan myös, että voit Suomen Musiikintekijöiden jäsenenä hyödyntää veroneuvontaamme CTY-tilitoimiston palveluaikoina. Huomioithan kuitenkin, että hallitusohjelman ovat vasta kirjauksia ja työ niiden saattamiseksi käytäntöön on vasta alkamassa.

Toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva

Musiikintekijän näkökulmasta tärkeää on huomioida tavoitteet ”tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin”. Hallitus haluaa siis selvittää pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioiden ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lautakunnilla. Tämä tarkoittaa musiikintekijöille parempaa oikeusturvaa, kun ensimmäinen riidanratkaisumahdollisuus ei ole mahdollinen oikeudenkäynti.

Muistathan myös, että kohdatessasi oikeudellisia ongelmia, kannattaa aina ensin keskustella Suomen Musiikintekijöiden kanssa jatkotoimenpiteistä.

Keikkatyöläisen liikkuminen

Musiikintekijän työ on usein myös liikkuvaa työtä. Hallitus haluaa ohjelmassaan kannustaa autoilun vähentämiseen, ja tukee vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämistä ja tulee mm. nostamaan bensiinin verotusta. Tällä on vaikutuksia keikkatyöläisten kustannuksiin.

Myös mahdollisia ruuhkamaksutulleja ollaan tulevaisuudessa tuomassa kaupunkien läheisyyteen.

Taloudellisesti kestävä EU – maailman kilpailukykyisin talousalue

Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Tämä tarkoittaa, että hallitus tukee myös keväällä 2019 hyväksyttyä tekijänoikeusdirektiiviä, jossa ns. arvokuilu velvoittaa alustapalvelut pelaamaan samoilla lisensoinnin pelisäännöillä kuin muutkin sisältöjä liiketoiminnassaan hyödyntävät palvelut.

Ylen asemaa vahvistetaan

Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan.
Yle on merkittävä suomalaisen kulttuurin ylläpitäjä ja edistäjä. Koko taidekentälle on tärkeää, että Ylellä on resursseja toteuttaa strategiaansa:

”Ylen tehtävä on tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.”

Kohti luovempaa Suomea

Hallitusohjelma sisältää muutamia kirjauksia, jotka jäävät vielä hieman ylätasolle, mutta joita tulemme Suomen Musiikintekijöissä seuraamaan ja arvioimaan. Tässä niistä muutamia:

  • Luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.
  • Käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus.
  • Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävän vienninedistämisen.

 

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma vaikuttaa musiikintekijöiden ammatinharjoittamisen kannalta positiiviselta ja tarjoaa useita mahdollisuuksia toimintaedellytyksien parantamiselle.

 

Nina Lith
Viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät

Lähde: Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.