Barbara Helsingius on edistänyt suomalaisen laulelman tunnettuutta jo yli kolmekymmentä vuotta. Plakkarissa on kaksitoista levytystä, satoja lauluja ja tuhansia esiintymisiä mm. Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja ympäri Eurooppaa. Hänen viimeisin urotyönsä on ulkosuomalaisille suunnattu ”Songs Finland Sings”-laulukirja, jonka 80 laulusta 68 hän on itse kääntänyt. Siinä soivat sulassa sovussa vanhat kansanlaulut, ikivihreät iskelmät, laulelmat, lastenlaulut ja joululaulut.

Olet saanut juuri valmiiksi suururakan, Songs Finland Sings-nimisen laulukirjan. Oliko kirja alun perin oma ideasi?

– Se on hyvin vanha idea, koska laulelma kiinnostaa ihmisiä joka puolella maailmaa, mutta suomenkielisillä sanoilla sanoma ei välity. Jo 1980-luvulla käänsin kymmenkunta laulelmaa englanniksi ja tein niistä levyn. Ja silloin tuli tämä responssi: ”vihdoin tiedämme, mistä te laulatte”. Olen esittänyt laulelmia englanniksi Amerikassa ja Kanadassa, mm. Finnfestissä, missä ulkosuomalaiset kokoontuvat tuhansittain.

– Olen aina yrittänyt rakentaa siltoja eri maiden välille. Kirjaidea lähti ulkosuomalaisten vilpittömästä mielenkiinnosta. Jo pari vuotta sitten esiintyessäni Seattlessa ja Mainissa minulle sanottiin: ”kuule, tee laulukirja”. Siitä se sitten lähti. Nyt kun se on valmis olen päivittäin saanut kirjeitä ja puheluita, että vihdoin tämä on tehty ja kiitos, kiitos, kiitos.

– Warner/Chappell sen lopulta julkaisi. Ensimmäisen painoksen vein Kanadaan, ulkosuomalaisten Finn Grand Festiin, joka pidettiin 13.-16. heinäkuuta Torontossa.

Mistä kirjaa saa?

– Paitsi kaupoista, niin Elviksen jäsenet voivat tilata sitä myös minulta suoraan alennettuun 85 markan hintaan (normaalihinta 105 mk). Tilauksen voi tehdä puhelimitse (09) 801 1389 tai sähköpostilla .

Sinua pidetään kaikkien naistrubaduurien äitinä. Miten olet saanut kipinän kestämään 35 vuotta kestäneen urasi aikana?

– Koska laulelma on niin ihana. Ja koska olen saanut niin fantastista feedbackiä ruohonjuuritasolta. Levy-yhtiöt ovat suhtautuneet minuun aina marginaali-ilmiönä. Koska ääneni on sen verran poikkeava; olen altto. Ja liian voimakas nainen on monelle miehelle ja naiselle vähän pelottava ilmiö. Mutta hauskaa on ollut ja kriitikot ja lehdistö ovat aina olleet suunnattoman positiivisia.

Olet julkaissut kaiken kaikkiaan 12 albumia. Mitä ne pitävät sisällään?

– Olen levyttänyt laulelmia suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi. Olen kääntänyt suomalaisia laulelmia norjaksi, ruotsiksi ja englanniksi. Heijastuksen, Syyslaulun ja Päivänsäteen ja Menninkäisen olen levyttänyt sekä ruotsiksi, suomeksi että englanniksi. Olen myös kääntänyt pohjoismaisia laulelmia suomeksi.

Oletko saanut sujuvasti käännösluvat ja kääntäjän teosto-osuudet?

– Kyllä olen. Ja tietenkin hyväksytän aina kaikki käännökset (oikeastaan hyväksymistä mulle on vasta se, että on ”kiitoksella hyväksytty”). Paria poikkeusta lukuunottamatta olen saanut ulkomailtakin käännösluvan lisäksi myös teosto-osuudet.

Mikä erottaa laulelman iskelmästä?

– Laulelman kolme pääasiaa ovat: sanoma, korostava sävel ja esitys. Mikään ulottuvuuksista ei saa tallata toisen varpaita. Jos sävel on liian imelä tai päällekäyvä, niin silloin sanoma on liian paljon taustalla. Esimerkiksi ”Syyslaulussa” on hyvin vakuuttava teksti ja jos siihen laitetaan liian paljon koristeita sovituksiin, se voi vahingossa muuttua liian iskelmälliseksi. Laulelmasta voi tulla iskelmä ja päinvastoin. Jos karsit iskelmästä pois kaikki turhat koristelut sanoma tehostuu laulelmaksi.

Mitä mieltä olet seuraavista lokeroista; iskelmä-, laulelma-, rock-& popmusiikki?

– Elämähän on täynnä lokeroita. Muuten kaikki on yhtä sössömössöä. Mutta jos kulkee laput silmillä, tulee ongelmia. Moneen elämän asiaan sisältyvät mausteet ja rekvisiitat saattavat hieman siirtää lokeroiden seiniä. Laulavathan suuret tenoritkin cross over -musiikkia.

Milloin sävelsit ensimmäisen kappaleesi? Millä instrumentilla? Miten sävellät?

– 70-luvun alussa. Silloin en vielä edes kunnolla soittanut kitaraa. Asuin Norjassa, koska amerikkalainen diplomaattimieheni oli töissä Amerikan Suurlähetystössä. Siellä eräs koulutoverini antoi minulle runon ja siihen tein sitten sävelmän. Olen itseoppinut kitaristi ja sävellän intuitiivisesti. Nykyään opetan laulelmakitaraa Työväenopistossa.

Mistä sävellyksestäsi pidät kaikkein eniten? Miksi?

– Vaikea sanoa. En ole tuottelias säveltäjä, koska teen paljon töitä tekstien kanssa. Ehkä pidän eniten ”Jag visste så väl”-laulusta, jonka Saukki on kääntänyt suomeksi: ”Tiesin sen”. Se on hyvin suosittu laulelma Pohjoismaissa.

Onko joku tietty vuorokauden aika milloin sävellät/teet käännöksiä?

– Olen hyvin riippuvainen hyvästä fyysisestä kunnosta. Käyn joka päivä koirien kanssa lenkillä ja pelaan tennistä. Jos valvon kolmeen asti yöllä työvire laskee. Mutta koiria ulkoiluttaessani saan helposti ideoita. Se on pirullista, koska hyvät riimit unohtuvat matkalla kotiin. Harvemmin on kynää ja paperia taskussa, kun menee koirien kanssa ulos metsään.

Milloin tiesit, että musiikki vie?

– Kauan sitten. Lauloin koulussa vierustoverini kanssa stemmoissa vanhoja iskelmiä. Penkinpainajaislaulut kirjoitin. Olen vanha kuorolaulaja ja viihdytin kurssitovereita urheiluleireillä, kun he kirjoittivat kirjeitä poikaystävilleen.

– 60-luvulla olin Asla-stipendiaattina Standfordin yliopistossa. Ja silloin kiinnostuin amerikkalaisesta folkista; Peter Paul ja Marysta ja Joan Baezista. Suomeen toin mukanani Blowing in the windin ja muita folklauluja. Emännöin Niilo Tarvajärven Ilmasilta-ohjelmassa ja esitin kerran ”Wandering”- nimisen amerikkalaisen folklaulun (Saukin kääntämänä Vaeltaja). Siitä se kaikki alkoi. Siitä tuli myös ensimmäinen sinkkuni. Olin voimistelunopettaja, mutta musiikki voitti.

Missä esiinnyit viimeksi??

– Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton vuosijuhlissa.

Inspiroivatko soundit?

– Kyllä. Mutta laulelman herkkusuut eivät halua mitään kuorrutuksia lauluihin vaan pitävät enemmän pelkästä kitarasäestyksestä. Mutta minähän tulen ihan hulluksi jos tulee jotain kaunista soundia. Olen vieläkin ihan täynnä Placido Domingon konserttia. Olin muutaman metrin päässä hänestä Stadionilla.

Onko joku suosikkiäänittäjä/miksaaja, joka äänittää ja miksaa musiikkisi?

– Olen tehnyt kaikki viimeiset levyni Martin Brushanen studiossa. Hän on luotettava ja hyvä ystäväni. Hän tuntee minut ja työ sujuu.

Kuuletko kuvia?

– Olen aina ollut kiinnostunut kauniista kuvista, mutta niillä ei ole mitään siltaa musiikkiin. Musiikkia kuunnellessani taas suljen silmät ja saan siitä elämyksiä. Totta kai saatan saada impressioita musiikista esim. ”Heijastuslaulun” jossain kohdassa saatan kuvitella eteeni kauniin merimaiseman.

Oletko kiinnostunut samplereista tai muista teknologisista vempaimista?

– En, ne vaan sotkevat. En ole rokkimusiikin tai räpin ystävä ollenkaan. Eläköön vanha rock and roll: Bill Haley ja Elvis Presley.

Putoaako laulelma nuorisoon?

– Tapaan jatkuvasti paljon nuoria ihmisiä, jotka voisivat olla syvällä tässä rokkiahdingossa, mutta he kuitenkin ovat kiinnostuneita laulelmasta. Vuosi sitten pidin 15 konsertin lukiokiertueen. Se feedback oli aivan uskomaton. Nuoret pitivät kovasti esim. luontolaulu Gaiasta, joka pakottaa ajattelemaan. Olen hyvin surullinen siitä, ettei tämä kaupallinen maailma anna näille ihmisille valinnan mahdollisuuksia tutustua mihinkään muuhun kuin listahitteihin.

Käytätkö efektejä laulaessasi?

– Käytän esiintyessäni hyvin vähän kaikua, koska muuten sanat menevät plörinäksi. Mitä kauemmin tätä olen tehnyt, sitä enemmän sanat merkitsevät.

Minkälaisesta musiikista pidät? Ketkä ovat suosikkiesiintyjiäsi?

– Rakastan vanhoja iskelmiä ja folkia, mutta pidän myös oopperasta ja aarioista ja laulelmasta tietenkin. Hyviä laulajia on paljon. Oopperan maailmassa suosikkejani ovat Kiri te Kanawa ja Placido Domingo.

Mitä mieltä olet nettijakelusta? Haluaisitko, että sinun musiikkisi olisi sieltä imuroitavissa?

– En ota kantaa. Periaatteessa IT (=informaatio teknologia)-maailma pelottaa minua. Siinä on paljon hyvää, mutta näen myös ihmisiä, jotka istuvat vaan koneen ääressä ja lakkaavat elämästä. Se on vaarallista.

Mitä tulee seuraavaksi? (minkälainen levy)

– Seuraava suomenkielinen levyni tulee olemaan pelkistetty ja sitä varten minulla on jo nippu laulelmia. Mutta ennen sitä haluaisin saada tavalla tai toisella tämän ”Song Finland Sings”- kirjan soimaan. Ulkomailla kirjaan perehtyneet ovat jo kysyneet, että kuuluuko tähän joku levy myös? Siinä on noin 40 laulelmaa, jotka haluaisin levyttää. Ja tälle englanninkieliselle laulelmalevylle haluaisin myös alkuperäisesiintyjiä.