Musiikintekijät -logo

15 vuotta selvistellen

15 vuotta selvistellen

SELVIS nro 5 ilmestyi joulun alla vuonna 1987, ja edelleen kahdeksansivuisena. Pääkirjoituksen lisäksi löytyy pikkujouluraportti (lampaanviulu oli kuulemma erityisen suosittu), Malmstén-apurahan saajat, kilpailukutsuja, alan uutisia, sekä ohjeita veroilmoitukseen liittyen.

Donner kommentoi lyhyesti Joensuussa ”maan päätösvaltaa käyttävien” käymää keskustelua, jossa pääministerin [Holkeri] toimesta oli painotettu koulutusta. ”Varmaa on, että tulevaisuuden tieto- ja tiedonvälitysyhteiskunta tuo myös meidän alalla mukanaan kulttuurikulutuksen moninkertaisen kasvun myötä haasteita, joihin vastaaminen edellyttää monen asian uudelleen arviointia”, Donner kirjoittaa. ”ELVIS on etujärjestö, jonka ensisijaisesti tulee huolehtia jäsentensä etujen ajamisesta, mutta toimintamme merkitys jää rajalliseksi, jos silmälaput päällä tuijotamme vain omaa etuamme. On luotava näkemys, joka ulottuu laajemmalle suomalaisen musiikin puolesta”.

Fuhrmann kirjoittaa kommenttina Veikko Huuskosen lähettämään postiin genre-luokituksesta. Hän kertaa kaksi ehdotustaan aiheesta: ”Genret loppuvat kun säveltäjä kuolee, eli teokset tippuvat I-genreen”, sekä ”Poistetaan kaikilta teoksilta genret (tai annetaan luokitusten olla, mutta pistetään niiden kertoimiksi tasapuolisesti I, eli sama kaikille)”. Keskeisin peruste Fuhrmannilla ehdotuksiinsa on, että näin Suomeen jäisi enemmän rahaa. ”Merkittävä asia on myös se, että genreluokitus on riippuvainen ainoastaan sävellyksestä. [-] Olkoon sanat vaikka kuinka korkeatasoiset tai painettu nuotti vaikka kuinka suuritöinen tahansa, ainoastaan säveltäjän panos teoksessa määrää kuinka paljon rahaa sanoittaja ja kustantaja siitä saavat”.

Lopuksi Fuhrmann vielä jatkaa:”Tietenkään ei voida ainoastaan luopua genrejärjestelmästä kajoamatta esityspaikkakerroinjärjestelmään. Molempia pitää tarkastella rinnakkain ja rakentaa menetelmä, joka poistaa kaikki päällekkäis- ja kerrannaisvaikutukset. Olemmehan jo niin monta kertaa sanoneet, että olemme valmiita sponsoroimaan sellaista musiikkia, joka on laadukasta ja suurta työtä vaativaa, mutta haluamme tarkkaan tietää mitä tuemme ja kuinka paljon”.

Jussi Asu raportoi ESEKin ja LUSESin järjestämää sanoitusseminaaria. Hän kirjaa seminaarin ”musiikinhistoriaan onnistuneena”, kertoen osallistujamääräksi ”muistinvaraisesesti kolmisenkymmentä tekstinikkaria”. Tilaisuuden innoittamana Asu toivoo, että ”jokin yhteiselin (tulee mieleen ELVIS) alkaisi järjestää tekstittäjille yhteydenpitoa säännöllisesti”.

Hän jatkaa pitkään arvostuskysymyksistä – sävellyskilpailuista, teostokorteista, genreluokituksesta (vrt. Fuhrmann! -toim.huom.) – päätyen pohdintaan: ”Liittyykö säveltäjän työhön jotain outoa myyttistä eksotiikka, kuin jäänteenä ammoisista ajoista? Ovat kai säveltäjien paperille raaputtamat merkit jo omituisen näköisiä, sammakonpäitä ja salamerkkejä. Niitä ei ymmärrä kuin asiaan vihkiytynyt. Laulutekstiä voi tehdä kuka hyvänsä. Sehän on selvää kirjoitusta. Ei tarvita kuin kynä ja paperia. [-] Aivan oma lajinsa on tietysti songwriter, viisunikkari, joka tekee sekä tekstin että sävelen. Eikä rikastu sittenkään”.

Uutisissa mainitaan, että elvisläiset Toivo Kärki ja Jaakko Borg saivat Pro Finlandia -mitalit, ja myös että opm:n Teatteriesitysten tallennustyöryhmän käynnistämänä on menossa maamme teattereissa esitysten videotallennuskokeilu.

teksti: Pekka Nissilä

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2003

Selaa lehden artikkeleita