Tunnustuksia myönnettiin sarjoissa: Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden 2024 kansanmusiikkilevy -äänestyksen voitto menee kahdelle albumille: Ánnámáretin Bálvvosbáiki ja Polentan Karkelo. Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman sovittaa Bálvvosbáiki -levyllään yhteen muinaisen saamelaisen maailmankuvan nykyajan kanssa ja kysyy, missä ovat tämän ajan palvontapaikat? Musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen/virolainen jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan. Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta kansanmusiikista. Vuonna 2019 perustetun Polentan yhteissoitossa on läsnä pohjoismaisen pelimannimusiikin tenhoava poljento. Vaikka yhtyeen musiikki on tuoreen kokeilevaa viulu-ilottelua, on siinä kuultavissa suomalainen juurevuus ja elävän musiikin virtaava voima.

Kansanmusiikki-lehti ja KamuKanta.fi-sivusto järjestivät yleisön ja ammattilaisraadin äänestyksen Vuoden
kansanmusiikkilevystä 16. kertaa. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto yhdessä.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät toisiaan harmonisesti. Lokakuussa 2024 julkaistu debyyttialbumi Nouskaa sisaret esittelee eri kulttuurien laulujen sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia, jotka juhlistavat naisen elämää sekä toimivat paremman tulevaisuuden rakentajina. Tunnustuksen myöntää Suomen Musiikintekijät.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko 2024 on kunnianhimoinen ja moniulotteinen Helenen galleria -näyttämöteos. Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden tanssintekijä

Vuoden tanssintekijäksi valittiin Maiju Laurila, joka on vahva pedagogi ja moniulotteinen, innostava tekijä niin kansanomaisen paritanssin, kansanmusiikin kuin esittävän kansantanssin harrastajien parissa. Hän on sekä tanssipedagogi että musiikkikasvattaja, joka yhdistää työssään perinteiden arvostuksen ja yhteisöllisen tekemisen. Hänen pitkäjänteinen työnsä on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden kantele

Vuoden kantele -tunnus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Yhdistys julkaisee aktiivisesti kanteleaiheisia sisältöjä, järjestää erittäin hyvin organisoituja tapahtumia ja edistää kanteleen soiton harrastusta ja ammattilaisuutta menestyksellä. Tunnustuksen myöntää Kanteleliitto.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli Pruiksman veljekset. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiä sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Veljekset Eemeli (21 v) ja Viljami Pruiksma (16 v) ovat olleet lapsesta lähtien aktiivisesti mukana Oulun kansanmusiikkikentällä. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinönä palkittiin alan voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa viidellä vuosikymmenellä. Hänen sitoutunut työnsä eri-ikäisten musiikinharrastajien parissa sekä hänen kykynsä yhdistää ihmisiä kansanmusiikin äärelle ovat jättäneet pysyvän jäljen kentälle. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden Seurasaari -tunnustus

Seurasaarisäätiön hallitus myönsi gaalassa ensimmäisen Vuoden Seurasaari-tunnustuksen harmonikansoittaja, huuliharpisti, muusikko ja säveltäjä Jari Komulaiselle. Komulainen soittaa laajasti tanssi- ja viihdemusiikkia ja antaa lisäksi koulutusta harmonikan- ja huuliharpunsoitossa.

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajiksi valittiin teatterin ohjaaja Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, kansantanssin ohjaaja Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja sählykerhon ohjaaja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta. Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaajaksi valittiin Janne Pöyhönen Ahjolan Tanhuajista. Pöyhösen tekemät ohjelmat pohjautuvat vahvasti perinteeseen ja ne ovat saaneet kansantanssiluokitteluissa lähes poikkeuksetta Mestaruusluokan arvioinnin. Hän osaa tehdä myös älyllisesti haastavia koreografioita, tuoreimpina Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla nähdyt Hambo ja Kuortaneen menuetti.

Lisätietoja

Embargo 10.1.2025 klo 21.30
Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren
huipputekijöille
Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin
10.1.2025 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren tekijöille
ja toimijoille.
Tunnustuksia myönnettiin sarjoissa: Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden
tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin
Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön
Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden
ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja.
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden 2024 kansanmusiikkilevy -äänestyksen voitto menee kahdelle albumille: Ánnámáretin Bálvvosbáiki
ja Polentan Karkelo. Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman sovittaa Bálvvosbáiki
-levyllään yhteen muinaisen saamelaisen maailmankuvan nykyajan kanssa ja kysyy, missä ovat tämän ajan
palvontapaikat? Musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen/virolainen
jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan.
Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta
kansanmusiikista. Vuonna 2019 perustetun Polentan yhteissoitossa on läsnä pohjoismaisen
pelimannimusiikin tenhoava poljento. Vaikka yhtyeen musiikki on tuoreen kokeilevaa viulu-ilottelua, on
siinä kuultavissa suomalainen juurevuus ja elävän musiikin virtaava voima.
Kansanmusiikki-lehti ja KamuKanta.fi-sivusto järjestivät yleisön ja ammattilaisraadin äänestyksen Vuoden
kansanmusiikkilevystä 16. kertaa. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin
Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto yhdessä.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin
voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän
naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset
runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät
toisiaan harmonisesti. Lokakuussa 2024 julkaistu debyyttialbumi Nouskaa sisaret esittelee eri kulttuurien
laulujen sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia, jotka juhlistavat naisen elämää sekä toimivat paremman
tulevaisuuden rakentajina. Tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät.
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko 2024 on kunnianhimoinen ja moniulotteinen Helenen galleria -näyttämöteos. Helene
Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin
ja teatterin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan esitettiin Hyvinkäällä
marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja
Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä
vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijäksi valittiin Maiju Laurila, joka on vahva pedagogi ja moniulotteinen, innostava tekijä
niin kansanomaisen paritanssin, kansanmusiikin kuin esittävän kansantanssin harrastajien parissa. Hän on
sekä tanssipedagogi että musiikkikasvattaja, joka yhdistää työssään perinteiden arvostuksen ja yhteisöllisen
tekemisen. Hänen pitkäjänteinen työnsä on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-
Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin
Edistämiskeskus.
Vuoden kantele
Vuoden kantele -tunnus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle
vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Yhdistys julkaisee aktiivisesti kanteleaiheisia
sisältöjä, järjestää erittäin hyvin organisoituja tapahtumia ja edistää kanteleen soiton harrastusta ja
ammattilaisuutta menestyksellä. Tunnustuksen myöntää Kanteleliitto.
Vuoden nuori pelimanni
Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli Pruiksman veljekset. Oululaislähtöinen duo soittaa
pääasiassa omia sävelmiä sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat
jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Veljekset Eemeli (21 v) ja Viljami Pruiksma (16 v) ovat olleet lapsesta
lähtien aktiivisesti mukana Oulun kansanmusiikkikentällä. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikkiliitto ja
Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä
soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut
tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien
sukupolvien keskuuteen.
Vuoden Wäinö
Vuoden Wäinönä palkittiin alan voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan
elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa viidellä vuosikymmenellä.
Hänen sitoutunut työnsä eri-ikäisten musiikinharrastajien parissa sekä hänen kykynsä yhdistää ihmisiä
kansanmusiikin äärelle ovat jättäneet pysyvän jäljen kentälle. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja
Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden Seurasaari -tunnustus
Seurasaarisäätiön hallitus myönsi gaalassa ensimmäisen Vuoden Seurasaari-tunnustuksen
harmonikansoittaja, huuliharpisti, muusikko ja säveltäjä Jari Komulaiselle. Komulainen soittaa laajasti
tanssi- ja viihdemusiikkia ja antaa lisäksi koulutusta harmonikan- ja huuliharpunsoitossa.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajiksi valittiin teatterin ohjaaja Tanja Hietakangas Klaukkalan
Nuorisoseurasta, kansantanssin ohjaaja Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja sählykerhon ohjaaja
Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta. Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa
ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.
Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja
Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaajaksi valittiin Janne Pöyhönen Ahjolan Tanhuajista.
Pöyhösen tekemät ohjelmat pohjautuvat vahvasti perinteeseen ja ne ovat saaneet
kansantanssiluokitteluissa lähes poikkeuksetta Mestaruusluokan arvioinnin. Hän osaa tehdä myös älyllisesti
haastavia koreografioita, tuoreimpina Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla nähdyt Hambo ja Kuortaneen
menuetti.
Lisätietoja:
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957