Selvityksen teki FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.

Taloustutkimus selvittää OKM:n toimeksiannosta vuosittain, miten paljon musiikin ja av-sisältöjen yksityistä kopiointia tehdään ja kuinka moni hankkisi kopioimansa aineiston maksullisista palveluista, ellei kopiointimahdollisuutta olisi. Vuonna 2023 näin olisi tehnyt 40 % musiikkia ja 17 % av-sisältöä kopioineista.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä hankinnoista. Vastausten perusteella on mahdollista laskea kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen menetyksinä.

”Haastattelututkimuksessa saatujen vastausten mukaisilla hankintatavoilla ja kuluttajahinnoilla todennäköinen haitta on yhteensä 45,9 miljoonaa euroa”, kertoo Pasi Holm.

”Tämän rinnalle tehtiin teoreettinen laskelma, jossa hankintatavoiksi valittiin edullisempia tapoja kuten striimaus ja vuokraus. Myös ostosmääriä pienennettiin. Tällä tavalla laskien minimimenetys olisi 35,7 miljoonaa euroa.”

Erittäin varovainen arvio

Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa. Tähän nähden haitta arvioitiin erittäin varovaisesti.

“Huomioon otettiin vain ne kopioijat, jotka olivat valmiita ostamaan kopioimansa tiedostot ja heiltäkin mukaan otettiin vain kymmenesosa heidän kopioimistaan tiedostoista, ” korostaa Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Haitta-arvio on varovainen sillä tavalla, että pudotimme varovaisuusperiaatteella hankintamäärät 10 prosenttiin vastaajan kopioimasta aineistosta”, vahvistaa Pasi Holm. ”Hintana käytettiin sitä hintaa, jonka he itse ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan, mutta määrät pudotettiin kymmenesosaan.”

Haitta on EU-direktiivin perusteella korvattavaa tulonmenetystä

Yksityisen kopioinnin aiheuttama taloudellinen haitta korvataan luovan työn tekijöille EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY) perusteella.
Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista. Summa on ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Koska sitä ei ole kertaakaan korotettu, sen reaaliarvo on pudonnut merkittävästi. Vuoden 2025 budjettiesityksessään hallitus esittää lakisääteisen hyvityksen leikkaamista puoleen eli 5,5 miljoonaan euroon.

Digitalisoituminen mullisti kopioinnin merkityksen

“Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla,” kertoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. ”Silloin se oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.

”Kun siirryimme fyysisten levyjen kaupasta striimauspalvelujen maailmaan, se mullisti kopiointioikeuden merkityksen. Nykyisin saa ladata ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita erilaisten suoratoistopalvelujen kautta myydään”, sanoo Kaira. ”Oikeus monistaa ja ladata maksutta myyntituotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet.”

*Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajille oikeuden kopioida ja ladata laillisista lähteistä maksutta muun muassa musiikkia ja elokuvaa yksityiskäyttöön. Tätä kutsutaan yksityiseksi kopioinniksi. Tekijänoikeuslain mukaan tästä tulee järjestää kohtuullinen hyvitys.

Selvitys yksityisen kopioinnin haitoista 2023

Lue lisää:

Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi