Laulaja Suvi Teräsniska sekä sanoittaja ja säveltäjä Sauvo Puhtila eli Saukki saivat tämänvuotiset Kullervo Linnan Säätiön palkinnot. Säätiön hallitus palkitsi Suvi Teräsniskan tunnustukseksi hänen ansioistaan Kullervo Linnan edustaman viihde- ja tanssimusiikin esittäjänä ja Sauvo Puhtilan ansioistaan korkeatasoisena musiikin tekijänä. Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 200 euroa ja ne jaettiin Teostossa 21.11.

 

Aito pohjoisen ihminen, Kolarissa syntynyt ja nyt Oulussa asuva Suvi Teräsniska (s. 1989) sanoo alusta asti olleensa iskelmälaulaja. ”Haluan laulaa lauluja, jotka ovat elämänmakuisia, purevat kaikkiin ihmisiin. Samalla haluan olla myös uuden iskelmäpolven sanansaattaja.” Teräsniska haluaa osoittaa kunnioitustaan myös tuottajalleen ja sovittajalleen Leri Leskiselle ja koko työryhmälle, joka on hänen takanaan.

 

Nykyisin Suvi Teräsniska nauttii siitä, että voi esiintyä festivaaleilla, tanssilavoilla, ravintoloissa, laivoilla, konserttiestradeilla ja klubeilla eli kaikkialla missä yleisöä on. Hänen levyjään on myyty jo yli 250 00 kappaletta, ja jokainen pitkäsoitto on saanut vähintään platinaa. 

 

Suvi Teräsniskan ensimmäinen albumi Särkyneitten sydänten tie ilmestyi 2008. Siitä jäi ikivihreäksi Hento kuiskaus (säv. Petri Somer, san. Lasse Wikman), jonka Suvi Teräsniska joutuu laulamaan nykyään jokaisella keikallaan. 

 

Vuonna 2009 radiokanava Iskelmä valitsi Suvi Teräsniskan vuoden iskelmätulokkaaksi. Iskelmä Gaalassa 2011 Tampereella Suvi Teräsniska voitti vuoden naisartistin palkinnon. Lisäksi hän sai vuoden viihdyttäjän ja vuoden albumin kunnianosoitukset. Samassa gaalassa vuonna 2012 Teräsniskan tulkitsema Pahalta piilossa (säv. Matti Mikkola, san. Mikko Karjalainen) palkittiin vuoden iskelmänä. 

 

Single Rakkaus on lumivalkoinen (säv. ja san. Jussi Hakulinen) ennakoi tänä vuonna ilmestynyttä Yö-yhtyeen tribuuttilevyä Hän tanssii kanssa enkelien. 

 

”Olen halunnut laulaa pitempään kuin 2 x 45 minuuttia. Nykyään se on mahdollista. Tanssilavoilla on entistä enemmän nuoria, jotka haluavat tulla sinne viihtymään ja kuuntelemaan. Lauluni on myös osoitettu heille. Omat lauluni tunnetaan jo paremmin, että voin esittää vain niitä”, Suvi Teräsniska kertoo.

 

Tänä syksynä Suvi Teräsniska voitti äänivyöryllä Syksyn sävel -kilpailun kappaleella Täydellinen elämä (säv. Petri Somer, san. Sana Mustonen). 

 

Sauvo Puhtila (s. 1928), paremmin tunnettu nimellä Saukki liittyy Suomessa lähes myyttiseksi muuttuneeseen 1950- ja 60-luvun iskelmäkulttuuriin. Hän debytoi iskelmäsanoittajana 1940- ja 50-luvun vaihteessa. Kun Reino Helismaa kirjoitti Puhtilan mielestä välillä aitoa runoutta, hän itse teki parhaansa muuttaakseen myös eksoottiset schlagerit suomalaiseen lauluperinteeseen sopiviksi. 

 

Saukki oli nimimerkkiensä suojassa väsymätön puurtaja. Jo nuorena teekkarina hän joutui kaikenlaisten riimittelyjen pariin, päätyi Yleisradioon toimittajaksi, sitten nuorten ajanvieteohjelmien päälliköksi ja lopulta myös viihdepäälliköksi. 

 

Saukki suunnitteli Annikki Tähdelle 1950-luvulla Balladin Olavinlinnasta (säv. Olavi Kontio, san. Saukki), Budapestin yössä (säv. Mihaly Erdelyi, san. Hans Bussmann) ja Kuningaskobran (säv. Teddy Powell, san. Leonard Whitcup). Hän riimitteli Suklaasydämen (säv. ja san Geoffrey Clarkson, Harry Clarkson, Dorothy Siegmann) Brita Koivuselle, Katinkan (säv. ja san. Benee Russell, Henry Tobias), Puukko-Mackien (säv. Kurt Weill, san. Bertolt Brecht) ja Ikkunaprinssin (säv. ja san. Ray Stanley). Olavi Virralle Saukin kynästä syntyivät Poika varjoisalta kujalta (säv. Giuseppe Fanciulli san. Nisa), Tango Desirée (säv. ja san. Eddie Cassen ja Charly Niessen Pohlhaus), Angelique (säv. ja san. Aksel Rasmussen), Buona sera signorina (säv. ja san. Peter de Rose, Carl Sigman) ja Mambo Italiano (säv. ja san Bob Merrill) ja Laila Kinnuselle Lazzarella (säv. Domenico Modugno  san. Riccardo Pazzaglia), Pikku pikku bikinissä (säv. ja san. Lee Julien Pockriss, Paul Vance) ja euroviisu Valoa ikkunassa (säv. Eino Hurme san. Saukki). Myöhemmin syntyivät muun muassa Kertokaa se hänelle (säv. Rodolfo Falvo san. Enzo Fusco), Uralin pihlaja (säv. Evegnij Rodygin san. Mikhail Pilipenko), Nathalie (säv. Gilbert Becaud san. Pierre Delanoe).

  

Saukin laajaan tuotantoon kuuluu myös käännöstöitä oopperoista hengelliseen musiikkiin sekä elokuvamusiikkia ja lastenlauluja. Legendaarisia ovat vuosilta 1959 – 78 Saukin ja Pikkuoravien levyt, joissa Sauvo Puhtila seikkailee äänellään kolmen villin oravansa Nestorin, Elmerin ja Simeonin kanssa. Oravien ääni saatiin soittamalla Eino Virtasen laulua erityisnopeudella.

 

Sauvo Puhtila jäi eläkkeelle Yleisradiosta vuosien 1956 – 79 jälkeen, alkoi samoihin aikoihin lopettaa myös sanoittajauraansa ja on nyt jäänyt kokonaan pois julkisuudesta.

 

Vuonna 1999 Sauvo Puhtila sai Reino Helismaa -palkinnon ja 2002 Juha Vainio -palkinnon. 

  

Kullervo Linnan säätiön palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa. Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.