Tavoitteena oli tutustua keväällä työnsä aloittaneeseen musiikkipäällikkö Johan Lindroosiin sekä kysyä yleisemmin Radio Suomen musiikkivalinnoista ja toiminnasta tänä päivänä. Lindroosia tapaamassa olivat hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen, varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen.
Suomen Musiikintekijät kysyivät, Lindroos vastasi.
1. Onko mahdollista nostaa Radio Suomen soittaman musiikin kotimaisuusastetta?
– Kotimaisuusasteen nostaminen on ollut tietoinen valinta. Me mittaamme ja seuraamme kotimaisuusastetta aktiivisesti, mutta emme ole määritelleet kiintiötä kotimaiselle musiikille. Kotimaisuusaste on kuitenkin viime kuukausien aikana noussut.
2. Miten uudet/tulevat julkaisut tulevat musiikkipäällikön tietoon?
– Uudet biisit lähetetään useimmiten sähköpostilla, jossa on linkki soivaan tiedostoon. Uutta musiikkia tullaan myös esittelemään minulle toimistolleni.
3. Miten soittopäätökset tehdään?
– Valitsen kuunteluraadin Ylen henkilökunnasta. Esittelen raadille uutuudet ja samalla kuuntelemme myös vanhoja biisejä, joista tehdään nostoja raadin keskustelun perusteella. Raadit kuuntelevat kappaleet ilman, että tietävät kuka on artisti, tai mikä on kappaleen nimi. Tällä pyritään välttämään raadin ennakkoasenteiden vaikuttamista valintoihin. Eli kuulokuva ratkaisee soittoon menevät biisit. Muita vaikuttajia ei ole.
4. Julkaisevatko muut kuin major-yhtiöt soittamisen arvoista musiikkia?
– Julkaisevat! Ja Radio Suomen valikoimassa soi myös muiden kuin vain major-yhtiöiden musiikkia. Kaikki kappaleet ovat meidän näkökulmasta samalla viivalla. Kuulokuva ja yksittäisen kappaleen sopiminen kokonaisuuteen ratkaisee – riippumatta siitä, onko se omakustanne tai levy-yhtiön julkaisema.
5. Miten huomioitte suomalaisen riippumattoman musiikkituotannon ja onko mahdollista soittaa enemmän musiikkia valtavirran ulkopuolelta?
– Musiikin erikoisohjelmilla on vapaat kädet itse valita ne kappaleet, jotka ohjelmassa soivat. Musiikin erikoisohjelmia on 17 ja lisäksi toivekonsertteja joissa soi paljon niin sanotusti valtavirran ulkopuolelta. Ja mitä tulee lähetysvirtaan, niin avainsana meille on tunnettavuus. Voidakseen ujuttaa musiikkia valtavirran ulkopuolelta täytyy soittaa tarpeeksi “tuttua”, ettei kanavan kuunteleminen tule liian raskaaksi. Musiikin pitää myös tukea puhuttua sisältöä.
6. Olisiko mahdollista, että alueellisuus ja ohjelmasisällöt voisivat kohdata soitettavan musiikin kanssa? Millainen mahdollisuus aluetoimituksilla on valita soitettavaa musiikkia?
– Aluetoimittajilla on mahdollisuus nostaa musiikkia esim. artistihaastattelun yhteydessä ohjelman aiheen mukaan. Aluetoimitukset ovat myös mukana raadeissa vaikuttamassa siihen, mitkä uutuuskappaleet nostetaan soittoon.
7. Onko mahdollista lisätä kotimaisen muun kuin suomenkielisen musiikin soittamista?
– Englanninkielisen suomalaisen musiikin soittaminen on lisääntynyt viime aikoina.
8. Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 55-vuotiasta. Miten tämä kohderyhmä on huomioitu Radio Suomen musiikkivalinnoissa? Miten toisaalta huomioidaan kanavan markkinajohtajuus? Entä miksi Radio Suomessa on ryhdytty soittamaan hyvin samankaltaista musiikkia kuin YleX:ssä?
– Radio Suomi on yleiskanava, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa kaikki suomalaiset kuuntelijat, ikäryhmiä sen suuremmin erittelemättä tai painottamatta. Ylex sen sijaan profiloidaan nuorten kanavaksi.
9. Miten huomioitte moraaliset oikeudet: tekijöillä on oikeus tulla mainituiksi teostensa tekijöinä?
– Olemme nyt tämän keskustelun pohjalta lisänneet tekijätiedot alkaen viikosta 49 Radio Suomen nettisivuille listaan, jossa mainitaan viikon uutuuskappaleet.
10. Kuvaile Radio Suomen soittaman musiikin nykylinjausta muutamalla sanalla.
– Musiikkia suomalaisille.
Kuvassa vasemmalta Kaija Kärkinen, Markus Nordenstreng, Johan Lindroos ja Aku Toivonen. Kuva: Akut Toivonen.