Suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suuria kasvulukuja vuodelle 2015
Suomalaiset musiikkialan startupit ennakoivat merkittävää kasvua vuodelle 2015, selviää Teoston ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startupsin tuoreesta selvityksestä.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportista käy ilmi, että suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suurta kasvua liikevaihtoonsa tämän vuoden aikana. Raportista ilmenee musiikkialan startupien liikevaihdon kaksinkertaistuneen vuodesta 2013 vuoteen 2014, jolloin se nousi 2,2 miljoonaan euroon. Yritysten omien arvioiden mukaan koko klusterin liikevaihto voi nousta jopa yli 22 miljoonaan euroon vuonna 2015.
Musiikkialan startupeissa voi olla potentiaalia pelialan tapaan suurempaan menestykseen.
”Musiikkialan startupit ovat selvästi aktivoituneet viimeisen parin vuoden aikana ja tuloksiakin alkaa syntyä. Suomessa on kymmeniä aktiivisesti musiikkiteknologiaa ja -palveluja kehittävää kasvuyritystä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki suuntaavat kansainvälisille musiikkimarkkinoille, joka kaipaa kuumeisesti uusia innovaatioita. Esimerkiksi kitaransoittoa opettavaa sovellusta kehittävä Musopia on aloittanut yhteistyön maailman kuudenneksi suurimman kitaravalmistaja Samickin kanssa. Musiikin opetukseen keskittyvä SongHi solmi puolestaan sopimuksen yhden maailman suurimman tietoliikenneyhtiön kanssa”, kommentoi Finnish Music Startupsin vetäjä Jiri Koivuniemi.
”Musiikkialan startupien menestystarinat tulevat mitä luultavimmin löytymään musiikkiteknologian, opetuksen ja oppimisen tai musiikin jakeluun soveltuvien palveluiden joukosta Spotifyn kaltaisen suoratoistopalvelun sijaan”, toteaa raportin toteutuksesta vastannut Teoston tutkija Turo Pekari.
Kasvu on merkittävä kehityssuunta musiikkialan kannalta
Teknologiasektorin ohella musiikkialan startup-yrityksen ovat osa musiikkialaa. Musiikki muodostaa keskeisen osan yritysten tarjoamissa palveluissa sekä tuotteissa ja yritykset ovat verkottuneet toiminnassaan laajasti eri musiikkialan toimijoiden kanssa. Musiikkialan startup-yritysten perustajista suurimmalla osalla musiikkitausta joko alan töiden tai harrastamisen kautta.
Pekari uskoo, että startupien menestyksellä on kasvava merkitys myös yksittäisen musiikintekijän tulonmuodostuksen kannalta.
”Musiikkialan startupit hyödyntävät sisältöjä monipuolisesti ja innovatiivisesti ja ne tuovat uutta tuloa myös musiikin tekijöille. Vaikka nykytilanteessa puhutaan vielä pienistä summista, musiikkialan startupien taloudellinen merkitys voi tulevaisuudessa olla merkittävä myös musiikin tekijöille”, Pekari sanoo.
Rahoitus koettiin suurimmaksi haasteeksi
Suurimpana haasteena startupit kokivat rahoituksen saamisen. Selvitykseen osallistuneet yritykset ovat keränneet rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa. Ulkomaisen rahoituksen osuus kerätystä määrästä on 1,4 miljoonaa euroa.
Rahoituksen löytämisen haasteena pidetään muun muassa pääomasijoittajien pientä määrää Suomessa sekä sijoitusten pienuutta. Startupit kokivat, että rahoituksen saamista voitaisiin helpottaa houkuttelemalla pääomasijoittajia Suomeen verohelpotuksilla, perustamalla kansallisen musiikkialan startup-rahaston tai tukemalla startup-yrityksiä viennin saralla.
”Uudet innovaatiot musiikkialalla luovat vientipotentiaalia, jonka hyödyntämisessä julkisen vallan toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Pekari toteaa.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportti selvittää suomalaisten musiikkialan kasvuyritysten markkinaa ja tunnuslukuja. Musiikintekijöiden järjestö Teosto ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startups keräsivät tietoja 23 musiikkialan startup -yritykseltä. Tiedot kerättiin joulukuussa 2014.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportista käy ilmi, että suomalaiset musiikkialan startupit odottavat suurta kasvua liikevaihtoonsa tämän vuoden aikana. Raportista ilmenee musiikkialan startupien liikevaihdon kaksinkertaistuneen vuodesta 2013 vuoteen 2014, jolloin se nousi 2,2 miljoonaan euroon. Yritysten omien arvioiden mukaan koko klusterin liikevaihto voi nousta jopa yli 22 miljoonaan euroon vuonna 2015.
Musiikkialan startupeissa voi olla potentiaalia pelialan tapaan suurempaan menestykseen.
”Musiikkialan startupit ovat selvästi aktivoituneet viimeisen parin vuoden aikana ja tuloksiakin alkaa syntyä. Suomessa on kymmeniä aktiivisesti musiikkiteknologiaa ja -palveluja kehittävää kasvuyritystä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki suuntaavat kansainvälisille musiikkimarkkinoille, joka kaipaa kuumeisesti uusia innovaatioita. Esimerkiksi kitaransoittoa opettavaa sovellusta kehittävä Musopia on aloittanut yhteistyön maailman kuudenneksi suurimman kitaravalmistaja Samickin kanssa. Musiikin opetukseen keskittyvä SongHi solmi puolestaan sopimuksen yhden maailman suurimman tietoliikenneyhtiön kanssa”, kommentoi Finnish Music Startupsin vetäjä Jiri Koivuniemi.
”Musiikkialan startupien menestystarinat tulevat mitä luultavimmin löytymään musiikkiteknologian, opetuksen ja oppimisen tai musiikin jakeluun soveltuvien palveluiden joukosta Spotifyn kaltaisen suoratoistopalvelun sijaan”, toteaa raportin toteutuksesta vastannut Teoston tutkija Turo Pekari.
Kasvu on merkittävä kehityssuunta musiikkialan kannalta
Teknologiasektorin ohella musiikkialan startup-yrityksen ovat osa musiikkialaa. Musiikki muodostaa keskeisen osan yritysten tarjoamissa palveluissa sekä tuotteissa ja yritykset ovat verkottuneet toiminnassaan laajasti eri musiikkialan toimijoiden kanssa. Musiikkialan startup-yritysten perustajista suurimmalla osalla musiikkitausta joko alan töiden tai harrastamisen kautta.
Pekari uskoo, että startupien menestyksellä on kasvava merkitys myös yksittäisen musiikintekijän tulonmuodostuksen kannalta.
”Musiikkialan startupit hyödyntävät sisältöjä monipuolisesti ja innovatiivisesti ja ne tuovat uutta tuloa myös musiikin tekijöille. Vaikka nykytilanteessa puhutaan vielä pienistä summista, musiikkialan startupien taloudellinen merkitys voi tulevaisuudessa olla merkittävä myös musiikin tekijöille”, Pekari sanoo.
Rahoitus koettiin suurimmaksi haasteeksi
Suurimpana haasteena startupit kokivat rahoituksen saamisen. Selvitykseen osallistuneet yritykset ovat keränneet rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa. Ulkomaisen rahoituksen osuus kerätystä määrästä on 1,4 miljoonaa euroa.
Rahoituksen löytämisen haasteena pidetään muun muassa pääomasijoittajien pientä määrää Suomessa sekä sijoitusten pienuutta. Startupit kokivat, että rahoituksen saamista voitaisiin helpottaa houkuttelemalla pääomasijoittajia Suomeen verohelpotuksilla, perustamalla kansallisen musiikkialan startup-rahaston tai tukemalla startup-yrityksiä viennin saralla.
”Uudet innovaatiot musiikkialalla luovat vientipotentiaalia, jonka hyödyntämisessä julkisen vallan toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Pekari toteaa.
Musiikkialan startupit Suomessa 2014 -raportti selvittää suomalaisten musiikkialan kasvuyritysten markkinaa ja tunnuslukuja. Musiikintekijöiden järjestö Teosto ja musikkialan startupien yhteistyökollektiivi Finnish Music Startups keräsivät tietoja 23 musiikkialan startup -yritykseltä. Tiedot kerättiin joulukuussa 2014.