Työskentelystipendejä myönnettiin 40, Hankintastipendejä 22 ja Reissustipendejä 9. Näiden stipendien summat vaihtelivat 400-2500 euron välillä. 6000-12000 euron Erityisstipendiä ei tällä kertaa jaettu.

Musiikintekijöiden rahaston puheenjohtaja Jari Eskolan mukaan hakemusmäärät vaikuttavat viime aikoina tasaantuneen noin 600 hakemukseen.

”Suurin paine on kuitenkin edelleen työskentelystipendeissä, mutta myös musiikintekolaitteiden hankinta on jatkuvasti ajankohtaista musiikintekijöille. Tällaiset hankinnat voivat olla esim. parempi mikrofoni, sample-kirjasto, uusi läppäri, tai audio-interface, sellaisia arkisessa aherruksessa tarvittavia laitteita”, Eskola sanoo.

Kaikki myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2020.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea neljää erilaista stipendiä: Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen, Reissustipendi on tarkoitettu puolestaan säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin ja Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi. Erityisstipendi puolestaan voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi
www.musiikintekijat.fi