Euroopan parlamentin vaalit 6.–9.6.2024 ovat luovalle alalle ja musiikille erityisen tärkeät, sillä valtaosa markkinat ylittävän luovan alan ja tekijänoikeuden sääntelystä tehdään nykyisin EU:ssa. Luova ala on kaikkialla Euroopassa kasvava toimiala, jonka kasvupotentiaalia ei olla Suomessa vielä täysin ymmärretty.

”Esimerkiksi musiikkiala kasvoi ennen korona-aikaa kuudessa vuodessa seitsemän miljardia euroa, joten mistään ihan pienestä toimialasta ei ole kyse. Suomi on kuitenkin jäänyt monilla mittareilla jälkeen luovan alan kasvusta, joten nyt on aika ottaa tuo hyppy kiinni. Siihen meillä on kaikki edellytykset”, korosti Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela tavoitteiden julkistustilaisuudessa 10.4.2024.

Musiikin luovan alkutuotannon muodostavat musiikin tekijänoikeusjärjestö Teosto ja sen järjenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat. Yhteenliittymän tavoitteena on ajaa musiikin luomisen edellytyksiä sekä kotimaan että EU-tason päätöksenteossa.

Yhteisen EU-sääntelyn toimeenpano tärkeää

Tavoitteissa korostetaan, että luovat sisällöt eivät tunne kansallisvaltioiden rajoja ja siksi on tärkeää, että myös luovan alan pelisäännöt tehdään Euroopan laajuisesti. Tulevalle komissiolle hyvänä pohjana toimivat viime kaudella aikaansaatu tekijänoikeusdirektiivi (DSM) sekä laaja ”Europe fit for the digital age” -sääntelypaketti.

Näiden pakettien linjoilla tulee tavoitteiden mukaan jatkaa tulevaisuudessakin. Esimerkiksi digitaalisia palveluja koskevalla sääntelyllä Eurooppa on kyennyt voimakkaasti edistämään turvallista ja oikeudenmukaista digitalisaatiota. Lainsäädännön harmonisointi eurooppalaisilla sisämarkkinoilla lisää myös yritysten oikeusvarmuutta ja parantaa näin Euroopan globaalia kilpailukykyä.

”Jatkossa tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota säädösten täytäntöönpanoon. EU-sääntelyyn aina sisältyvää liikkumavaraa ei tulisi käyttää tavalla, joka heikentää yhtenäisen sisämarkkinan kehittymistä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Reilut markkinat musiikin striimaukseen

Toinen tavoite liittyy musiikin kasvavaan suoratoistomarkkinaan, jolle sääntelypaine on viime vuosina kasvanut. Digitaalisen suoratoiston levitessä tulisi myös sen vaikutuksiin kiinnittää huomiota. Luovien sisältöjen kulutus on entistä enemmän algoritmien sääntelemää, mikä voi olla uhka eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudelle.

Tavoitteiden mukaan digitaalisia alustoja tulisi velvoittaa lisäämään diversiteettiä ja monipuolistamaan suosituksiaan myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin. Tätä on suositellut myös Euroopan parlamentti mietinnössään.

”Samalla olisi tärkeää luoda musiikin tekijöille tasapainoisemmat neuvotteluasetelmat suhteessa ylikansallisiin digijätteihin, jotta heillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada työnsä hyödyntämisestä kohtuulliset korvaukset”, painottaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi.

Tekoäly on tulevaisuuden menestystekijä myös luovalle alalle

Nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset luovat uusia mahdollisuuksia luovien sisältöjen tarjoamiseen, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Äskettäin hyväksytty tekoälyasetus luo hyvän pohjan, jonka päälle voidaan tulevina vuosina rakentaa vastuullista tekoälyn käyttöä.

Tavoitteena on, että myös tekoälysovellukset noudattavat olemassa olevaa tekijänoikeussääntelyä ja huolehtivat järjestelmiensä läpinäkyvyydestä myös niiden kouluttamiseen käytetyn materiaalin osalta.

”Pitäisi olla selvää, että kun tekoäly hyödyntää tekijänoikeudella suojattua sisältöä, se ei voi tehdä sitä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tämä on tekijänoikeusdirektiivin perusperiaate ja aineettomiin oikeuksiin perustuvan alamme kilpailukyvyn perusta, josta ei tulisi joustaa. Siksi tekoälyasetuksen täytäntöönpano on hoidettava jäsenvaltioissa erityisen huolellisesti”, korostaa Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Yhteinen Eurooppa on myös yhteinen kulttuurikenttä

Luovilla aloilla on rooli paitsi talouden ja työllisyyden vahvistamisessa, myös yhteisen eurooppalaisen identiteetin, demokratian ja arvojen rakentajana. Siksi Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet korostavat kulttuurin arvon tunnistamista, tunnustamista ja eurooppalaisen kulttuurin tukemista.

Esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelmat ovat jo vuosia tukeneet yhteistyötä sekä rahoittaneet tärkeitä hankkeita ja verkostoja. Tavoitteiden mukaan EU:n kunnianhimoista kulttuuripolitiikkaa tulee jatkaa tulevaisuudessakin.

”Kulttuuri tarvitsee myös jatkossa sekä julkista rahoitusta että yksityisten investointien edistämistä. Paitsi rahoitusinstrumenteilla, eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuutta voidaan tukea myös lainsäädäntötoimenpiteillä ja kulttuurivaihdon keinoin”, korostaa Suomen Säveltäjien hallituksen varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen.

Musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista tullaan viestimään aktiivisesti ehdokkaille lähikuukausien aikana ja näitä luovan alan keskeisiä kysymyksiä pyritään nostamaan myös julkiseen keskusteluun. Samalla alan 40 000 tekijää pyritään aktivoimaan myös vaaliuurnille.

Lue tarkemmin musiikin luovan alkutuotannon EU-vaalitavoitteista