Palkintoperustelut

Laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Esa Elorannalla on taito yhdistää kotimaisen iskelmän kaiho amerikkalaiseen laulaja-lauluntekijäperinteeseen ja luoda kokonaisuudesta itsensä näköinen. Jo vuosien ajan tähän Elorannan luomaan kaavaan ovat luottaneet myös muun muassa Jorma Kääriäinen, Vesa Haaja, Matti Esko, Pate Mustajärvi ja Jani Wickholm. Noin 30 kotimaista artistia on levyttänyt Elorannan kirjoittamiaan lauluja.

Tangokuningas 2010 Marko Maunuksela on monipuolinen artisti sekä innokas perinteisen Suomi-iskelmän ja lavakulttuurin puolestapuhuja. Radio Suomessa kaikkina arkipäivinä kuultava ”Paikka auringossa” -ohjelma Maunukselan juontamana soittaa runsaasti perinteistä iskelmää, jota radioaalloilla kuultaisiin muuten huomattavasti vähemmän.

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö on myöntänyt palkintoja vuodesta 1988 saakka.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut vuonna 2020 valitsi Georg Malmstén -säätiön hallitus.

Esa Eloranta: ”Juureni ovat rockissa, mutta olen löytänyt iskelmästä minulle rakkaita puolia”

”Olen tosi yllättynyt ja otettu Kullervo Linna -palkinnosta. En ole mielestäni koskaan ollut perinteisen iskelmämusiikin rautainen ammattilainen. Juureni ovat rockissa, Hurriganesissa ja toisaalta Bob Dylanissa. Laulaja-lauluntekijämusiikin olen kokenut vanhemmiten kaikkein läheisimmäksi. Iskelmä on minulle ollut, varsinkin nuorempana, aika vieras genre.

Olen aina ollut ahkera lauluntekijä ja jossain vaiheessa ajattelin voivani tehdä myös iskelmää. Niinpä tein pitkään ’iskelmällisiä’ lauluja, vaikka en itse edes suuremmin pitänyt niistä. Niinhän siinä kävi, että ne eivät kelvanneet. Kantapään kautta jouduin oppimaan, että asiat täytyy tehdä hyvin ja tosissaan, jos haluaa menestyä. Rupesin etsimään iskelmägenrestä sellaista musiikkia, johon voisin samaistua. Löysinkin sitä yllättävän helposti. Olin jo noin kuusivuotiaana ihastunut äidin Glen Campbell-levyyn ja sen uudelleen kuunteleminen aiheutti minussa heureka-ilmiön. Vuonna 2007 tein Jorma Kääriäiselle Glen Campbell-henkisen laulun Pilvenpiirtäjä ja saman vuonna Tällainen yö – nimisen laulun Kari Tapiolle. Se oli Roy Orbison -henkinen sävellys. Pidin itse kovasti noista lauluista ja sain niiden avulla oman oveni auki iskelmän maailmaan.

Olen ymmärtänyt, että tällä palkinnolla halutaan edistää iskelmämusiikkia. Siinä mielessä palkinto tulee ’oikeaan osoitteeseen’. En edelleenkään pidä suuresta osasta iskelmää (en kyllä suuresta osasta rockiakaan), mutta olen löytänyt siitä puolia, jotka ovat rakkaita minulle. Amerikkalaiset perinteet ovat minulle tärkeitä ja haluan jatkaa countryn, folkin ja kaikenlaisen juurimusiikin sulauttamista iskelmään. Uskon että minulla on vielä paljon annettavaa iskelmälle.”

Marko Maunuksela: ”Palkinnon vastaanottaminen omana juhlavuotena tuntuu todella hyvältä”

”Kullervo Linna -palkinnon vastaanottaminen tuntuu kyllä todella hyvältä. Omana juhlavuotena. Tänä vuonnahan tuli kuluneeksi 10 vuotta omasta voitosta Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Tällaisena poikkeuksellisena vuonna, jolloin kaikki normaali musiikillinen toiminta on tanssi- ja iskelmäkentällä muuttunut.

En osannut kuvitellakaan, että minulle osuisi tällainen palkinto ja tunnustus, joka on suunnattu tanssi- ja iskelmämusiikin luomiseen ja edistämiseen. Kun puhelu palkinnosta tuli, olo oli hetken hyvin häkeltynyt. Mutta asiaa hetken maisteltuani tuli kyllä hyvä mieli. Jotenkin jopa itsekin aloin ajattelemaan, että niin, kyllähän tässä aika vahvasti perinteisen tanssi- ja iskelmämusiikin puolesta tulee töitä tehtyä ihan päivittäin. Ja paljon olen myös julkisuudessa puhunut tämän asian puolesta, joten siinä mielessä voin kyllä ottaa palkinnon hyvillä mielin ja nöyrästi vastaan.

Palkintorahat aion käyttää oman, juuri valmistuneen uuden albumin kustannuksiin. Eli tavallaan palkintoraha menee juuri siihen, mistä palkintokin on myönnetty: tanssi- ja iskelmämusiikin luomiseen ja edistämiseen, esilletuontiin.

Tämä on kyllä kieltämättä hyvä jatkumo Suomen Musiikintekijät ry:n Pro Musiikintekijät -kunniamaininnalle, joka minulle myönnettiin vuonna 2019 kotimaisen musiikin puolesta tehdyn työn ansiosta. Tuo kunniamaininta myönnettiin henkilöille jotka ovat toiminnoillaan edistäneet suomalaisen kevyen musiikin asemaa, ja minä sain kunnian olla yksi heistä.”