Kun aloitin työurani Teostossa neljännesvuosisata sitten, elimme toisenlaisessa maailmassa. Kaupallisia tv-toimijoita edusti ainoana Mainostelevisio. Yleisradio tosin oli tuolloinkin suurin musiikinkäyttäjäasiakkaamme. Oikeudenomistaja-asiakkaita oli kuutisen tuhatta ja heidän teoksensa luokiteltiin tiukasti kolmeen genreluokkaan, jotka määrittelivät vakaville teoksille kolmikertaiset esityskorvaukset viihdemusiikkiin verrattuna.

Asiakkaita lähestyttiin kirjeitse ja Teostory-lehden välityksellä. Kaukaisempiin sisarjärjestöihin pidettiin yhteyttä uuden keksinnön, faksin välityksellä.

Toimitusjohtajan pestini alkoi enteellisesti 11.9.2001. Sen jälkeen koko musiikkitoimialalla ja Teostossakin ovat rakenteet rytisseet. Yleisradion, lukuisten kotimaisten radio- ja televisioyhtiöiden ja 30 000 elävän ja taustamusiikin esittäjän ohella Teoston neuvottelukumppaneina on nyt sellaisia kansainvälisiä musiikkipalveluiden tarjoajia kuten Spotify, Deezer, Apple ja Google.

Oikeudenomistaja-asiakkaiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla lähes 30 000 tekijään, kustantajaan ja perikuntaan. Viime vuonna jo kolmasosa asiakkaaksi liittyneistä tekijöistä oli naisia.

Tiedot teoksista ja niiden esittämisestä kulkevat tietoverkoissa ja ne kohdistetaan pääosin automaattisesti tilitysajoissa. Teosto pitää yhteyttä asiakkaisiinsa pääosin verkkopalveluiden, facebookin ja twitterin välityksellä.

Pysyvää muutoksessa on ollut musiikkiin ja kasvavassa määrin myös tekijänoikeuksiin kohdistuva intohimo. Tekijät tekevät työtään rakkaudesta musiikkiin, ja saman periaatteen mukaan on toiminut myös tekijöiden ja kustantajien 85 vuotta sitten perustamaTeosto.

Musiikkia tehdään ja kulutetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Sisällöt ovat luovan talouden ytimessä, ja musiikkiteokset kiinnostavat paitsi kulttuurin ja viihteen ilmiöinä, myös sisältöteollisuuden raaka-aineena ja kansalaisten ilmaisunvapauden välineenä.

Musiikin käytön hallinnointi muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, ja pohjoismaisetkin yhteistyömallit uusiutuvat. Tekijänoikeushallinnossa tavoitellaan suuria yksiköitä ja niiden tuomia mittakaavaetuja. Edunvalvonta työllistää Teostoa tänä päivänä entistä enemmän. Tekijöiden etuja valvotaan tiiviisti myös Brysselissä, missä tekijänoikeudet ovat Euroopan Unionin agendoilla.

Onneksi vanhat genretaistot sekä luovan ja esittävän puolen erottelu ovat jo historiaa. Suomalaisen musiikin menestys rakennetaan tulevaisuudessa koko toimialan yhteistyössä. Siitä oivia esimerkkejä ovat viime vuonna käynnistetty Pumppu-hanke, Esekin ja Lusesin yhdistänyt Musiikin edistämissäätiö ja Music Finland. Myös Gramexin ja Teoston entistä tiiviimpää yhteistyötä viritellään.

Teoston 40 vuotta omistaman Lauttasaaren toimitalon tilalle nousee kohta asuntoja, ja Teoston toimiston väki siirtyy pian vuokratiloihin. Toivottavasti hyvä yhteistyön henki näkyy myös käytännössä, ja saamme toimitilakeskittymään seuraksemme myös jäsenjärjestöt ja muitakin musiikkialan toimijoita.

Maailma globalisoituu ja lokalisoituu. Suomalaiset haluavat jatkossakin kuunnella paitsi koko maailman musiikkia, myös suomalaista sielunmaisemaa koskettavia melodioita ja sanoituksia. Teoston aatteellisen työn merkitys korostuu murrosaikoina. Teosto kokoaa yhteen Suomen musiikintekijöiden yhteisön ja pitää huolta sen toimintaedellytyksistä ja menestymisen mahdollistamisesta.

 

Katri Sipilä 
Teosto ry:n toimitusjohtaja

Selvis 2/2013