Samalla kun he loihtivat viisiportaista herkkuateriaa, he paimentavat lapsia, syöttävät kissaa, ompelevat nappia isännän pyhätakkiin ja kaatavat kahvia satunnaiselle vieraalle. Loimuhiuksisessa Kikke Heikkisessä, kolmivuotiaan osuuskunta Lilithin kantavassa voimassa, on samaa monitaiturin vikaa.

Kikke on tehnyt arvokasta työtä suomalaisen kulttuurielämän moninaisuuden eteen. Hän on organisoinut ja puhaltanut henkiin Maritta Kuulan ja muutaman muun kanssa taloudellisesti pikkuhiljaa kannattavan tuotantoyhtiön – ja siinä sivussa on työllistetty pari bussillista kulttuuriväkeä. Viime vuonna Lilithin listoilla oli nelisenkymmentä palkkionsaajaa ja parisataa alihankkijaa. Lilith on paisunut kolmessa vuodessa niin mouhevaan kuntoon, että toimintaa halutaan tänä vuonna supistaa.

Tähän mennessä Lilith on julkaissut viisi albumia, useita singlejä ja seitsemän musiikkivideota. Lilith on myös keikkamyynti- ja managementtitoimisto sekä tapahtumajärjestäjä (mm. riemukkaat varjoeuroviisut yhteistyössä Vanhan kanssa). Ohessa on järjestynyt koulutusta ja konsultaatiota bänditoimintaan ja kulttuuriyrittämiseen liittyen. Lisäksi jotkut osuuskunnan jäsenet ovat yhdessä tehneet ohjelmia YLE:n Radioateljeelle.

Kikke epäilee, että hän on perinyt arkkitehti-isältään yrittäjägeenin. ”Yrityksen pyörittäminen yhdessä vaatii kaikilta paljon. Sitkeää ja kärsivällistä työtä, riskinottokykyä, pilkun viilausta, kokonaisuuksien hallintaa eikä mitään yliolkaisuutta ja paljon, paljon iloa, että jaksaa. ”

Kaksi äitiä ja yksi hengenheimolainen

Lilith sai alkunsa niin kuin rakkaudella tehdyt lapset yleensä. Paitsi, että Lilithin perhe on kaukana perinteisestä isä, äiti ja kaksi lasta -standardista. ”Ystävien kanssa mietittiin, miten voitaisiin yhdessä tehdä hauskasti ja laadukkaasti sitä, mitä haluaa. Lilithillä on kaksi äitiä. Maritta Kuula ja minä. Vuonna 1996 Marittalta oli tulossa levy ja meidän bändi Little Mary Mixup suunnitteli studioon menemistä. Silloin päätettiin, että laitetaan tästä joku yhtiö pystyyn. Mukaan tulivat myös Kauko Röyhkä, Aki Yrjänä, Little Mary Mixupin jäseniä, Heikki Tikka, Mara Salminen, Nora ja kirjapitäjä Liisa Norrlin. L. Onervan runoihin pohjautuva Etsijä -kiertue tehtiin aikanaan melkein samalla miehistöllä ja Lilith syntyi aika pitkälle sen kokemuksen pohjalta.”

Taiteilija- ja yrittäjägeenien löytyminen samasta henkilöstä on aika harvinaista, mutta esimerkiksi amerikkalainen laulaja/lauluntekijä Ani DiFranco ei ole suostunut menemään minkään ylikansallisen levy-yhtiön leipiin, vaan pitää ohjia omissa käsissään. Eikä DiFrancon levybisnes suinkaan ole mitään nappikauppaa. Hänen levyjään myydään miljoonia. Vastikään hän kävi keikalla Suomessakin ja on ollut aiemmin mm. Bob Dylanin kiertueen lämmittelijänä. ”En voi sanoa, ett Ani olisi mulle varsinaisesti idoli, mutta kai me ollaan hengenheimolaisia. Mua viehättää Anissa se, että sillä on samat syyt olla antamatta välikäsille ohjaksia oman taiteellisen tuotantonsa suhteen. Ympäri maailmaa on muutenkin vallalla trendi, että muusikot perustavat omia levymerkkejään ja studioitaan. Toinen trendi on se, että isot yhtyvät kuten tää EMI:n ja Warnerin tapaus.”

Uudenlainen toimintafilosofia

Lilithin filosofiaa ei voi selittää yhdellä lauseella. Se on yhtä monimuotoinen ja persoonallinen kuin sen jäsenetkin. Lilith ei ole halunnut rajata itseään tai toimintaansa mihinkään pikku häkkiin. Oivaltavassa organisaatiossa ei ole haikuja perinteisestä yrityshierarkiasta, vaan se muistuttaa hengeltään enemmänkin taiteellista yhteisöä.

Kikke määrittelee Lilithin kulttuurituotanto-osuuskunnaksi, joka on keskittynyt musiikkiin. Sen toiminta-ajatuksena on julkaista taiteellisesti laadukasta, monipuolista tuotantoa ja järjestää erilaisia happeninkeja. ”Tapahtumajärjestäminen on aina ollut mulle rakas alue. Olen hyvin onnellinen, jos tapahtumassa on ollut henki, ja siitä ei ole tullut takkiin järjestäjille.” Mutta vähintään yhtä tärkeä osa toimintaa on jäsenistön ja muiden tekijöiden taloudellisen selustan parantaminen.

On mielenkiintoista spekuloida, olisiko naisvetoinen yritys jotenkin erilainen kuin miesten. Kauneinta jälkeä syntyy varmaan silloin, kun maskuliiniset ja feminiiniset voimat ovat keskenään tasapainossa. Ehkä machovetoisissa organisaatioissa korostetaan enemmän tekniikan tuntemusta ja taloudellista menestystä, kun taas naisilla on tendenssi antaa projektien tai yritysten kasvaa sellaisiksi kuin ne luonnostaan kasvavat. Tarja Halosen presidentinvaalin voiton selvittyä haastateltiin vaalivalvojaisissa erästä Halosen tukirinkiin kuulunutta taideorganisaation johtajatarta. Hänen mielestään naisen tavassa johtaa ja hoitaa asioita on jotain hyvin orgaanista. ”Ja ehkä miehet ovat sotaisempia” hän totesi.

Osuuskunnan tärkein voimavara on tietenkin oma väki ja siitä Kikke puhuu lämmöllä: ”Meidän kaikissa tekemisissä on tietynlainen henki. Hienointa ovat juuri nämä kaikki ihmeelliset persoonallisuudet – ja että kaikki jutut, mitä on tehty, ovat loppujen lopuksi onnistuneet ­ kaikenmaailman vastoinkäymisistä ja riidoistakin huolimatta.”

Levymerkin kiinnitykset

Lilith noudattaa itsensä näköistä julkaisupolitiikkaa ja katalogi koostuu lähinnä osuuskunnan jäsenten bändien julkaisuista. Maritta Kuulan raikas levy Valo ota vastaan oli Lilithin ensimmäinen albumijulkaisu. ”Marittaa oli siihen asti pidetty vaikeasti ymmärrettävänä taiteilijana, mutta me tehtiin hänestä enemmän pop-artisti. Radiohitti Mä en tarvii äitii auttoi siinä merkittävästi. Valo on aivan loistava levy, suorastaan klassikko. Marittan uusi levy Jeesus Hollywoodissa julkaistiin viime vuoden lopussa.”

Levymerkillä ovat julkaisseet myös Pohjannaula, Bird In the Bush ja Little Mary Mixup, jossa Kikke soittaa itse kitaraa ja laulaa taustoja. ”Me ollaan tehty esimerkiksi todella paljon töitä Pohjannaulan kanssa ja nyt se alkaa kantaa hedelmää. On ollut ilo seurata bändin nousukaarta ja menestymistä. Tosin nyt myymme bändin EMI:lle, koska keskitymme kuluvana vuonna vain omiin projekteihimme – ja lisäksi se on bändille parempi vaihtoehto tässä kokonaistilanteessa.”

Lilith julkaisee levyjä silloin kun huvittaa. Välillä myös singlejä. Viime kesänä se päätti julkaista kesän kunniaksi häävalssin. Ismo Alangon tulkitsemaa ja Aki Yrjänän säveltämää valssia säesti Osuuskuntaorkesteri.

Originelli osuuskunta

Kikke määrittelee osuuskunnan päätavoitteeksi sen jäsenten talouden ja hyvinvoinnin tukemisen, mikä on aika originellia. Harvoin nimittäin kuulee yrityksestä, jonka tavoitteena olisi jokin muu kuin voiton maksimointi.

Lilithistä ei tullut osuuskuntaa sattumalta. Yhtiömuoto valittiin, koska se on monin tavoin joustavampi kuin muut muodot. Juridisesti ja verotuksellisesti osuuskuntaa kohdellaan samoin kuin osakeyhtiötä, mutta alkupääomaa ei välttämättä tarvita niin paljon. Demokraattisuutta Kikke pitää myös tärkeänä: ”Kukaan ei voi omistaa enempää kuin toinen, osuuskuntaa ei siis voi kaapata, ja kaikilla on tasan yksi ääni päätöksenteossa. Osuuskunnan korkein päättävä elin on osuuskunnan kokous. Hallitus toimitusjohtajineen huolehtii toimeenpanosta.”

Tällä hetkellä Lilithiin kuuluu kolmetoista jäsentä. ”Mutta ihmisten elämäntilanteista ei tiedä etukäteen. Voi tulla eteen tilanne, että osuuskunta halutaan purkaa, joko kassan kuivahdettua tai päinvastoin. Osuuskunta on myös helposti muutettavissa osakeyhtiöksi. Lisäksi, mikäli jäsen ei omista yli 14,7 prosenttia yrityksestä, hänellä ei ole yrittäjästatusta. Käytännössä se tarkoittaa mm. sitä, ettei menetä oikeuttaan työttömyyskorvaukseen, jos töitä ei ole.”

Kolme epäkohtaa

Kikke on yllättynyt siitä, miten vähän muusikot ja tekijät tietävät tekijänoikeuksistaan ja talousasioista.

”Taiteilijoiden olisi hyvä oppia tiedostamaan niitä ja pitämään huolta itsestään, koska silloin myös tekemisen mahdollisuudet kasvavat. Olemme opastaneet esimerkiksi Pohjannaulan poikia, että liittykää Teostoon ja Elvikseen, hakekaa apurahoja, pitäkää puolenne alusta lähtien jne. Eikä vanhemmillakaan tekijöillä ihan selvät pasmat näytä olevan.”

Lilithissä ei olla tyytyväisiä olemassa oleviin kustannus- ja levytyssopimusmalleihin. ”Olemme parhaillaan laatimassa meille sopivia malleja, jolla haluamme myös uudistaa vallitsevaa sopimuskäytäntöä. Sitä paitsi monet sopimukset eivät edes ”kestä” oikeudessa!”

Kikke on syvästi huolissaan elävän musiikin tilasta ja on sitä mieltä, ettei pikkubändeillä ole tarpeeksi esiintymistilaisuuksia. Hänen mielestään ilmapiirin kannalta olisi tärkeää, että alueellista vaihtoa tapahtuisi ja että Etelä-Suomen bändit keikkailisivat myös Pohjoisilla Lakeuksilla ja päinvastoin. Mutta tänä päivänä esimerkiksi kymmenhenkisen orkesterin ja PA-laitteiden kuskaaminen kyläjuhliin Muonioon maksaa maltaita.

”Laman aikana livemusan kysyntä romahti ja elävän musiikin yhdistykset kuolivat. Nyt ihmiset kyllä arvostaisivat livemusaa, mutta kulut ovat nousseet niin tajuttomasti. Nyt nousi just TaEl-prosentti, mikä heti lohkaisee liksasta osan. Lisäksi, Juhani Merimaan kanssa puhuttiin, etteivät lippujen hinnat ole lähimainkaan nousseet samaan tahtiin kuin esim. kirjojen, levyjen tai elokuvalippujen. Eli keikkaliksat ovat todella romahtaneet. Eräs jazzmuusikkokin kertoi, että keikkatulot ovat pudonneet puoleen siitä, mitä ne olivat vielä kaksi vuotta sitten.” Kikke hekumoi mielessään uutta ravintoloitsijoille suunnattua tukimuotoa: Teoston kansallisista varoista voitaisiin osoittaa tukea sellaisille maakuntien klubijärjestäjille, jotka tarjoavat tiettyjä keikkamahdollisuuksia.

Pieni on kaunista

Lilithissä ei suunnitella mitään monimutkaisia nettistrategioita, eikä havitella isoja rahavuoria tai rahanpesutiliä Caymansaarilta. Ainakaan vielä. ”Tänä vuonna Lilith supistaa toimintaa, koska viime vuonna liikevaihto ja toiminta ainakin nelinkertaistuivat edellisvuoteen nähden. On reagoitava, jos yrityksen kasvu on liian nopeaa. Tänä vuonna muutamat projektit lähtevät tuotantoon, mutta ne julkaistaan vasta sitten, kun ovat tarpeeksi kypsiä tullakseen ulos. ”

”Äsken kantautui just aika huvittava tieto korviimme. Ranskan ”Radiomafiassa” on ollut heavy rotation -soitossa Little Mary Mixupin Basement People. Ei tiedetä, miten levy on sinne joutunut ja miksi juuri se biisi! Vienti on muutenkin se alue, jonka kanssa seuraavaksi aletaan painia.”

Tulevaisuuteen Kikke suhtautuu hyssytellen ja realistisesti. ”Toivon, että olisimme olemassa vielä kymmenen vuoden päästä ja että olisi yhtä hyvä meininki kuin nyt. Toivon, että muusikot ja luovat tekijät, jotka silloin kuuluvat Lilithiin, olisivat tietoisempia asemastaan ja oikeuksistaan ja että heille jäisi yhä enemmän rahaa käteen työstään.”

Ideageneraattorilta eivät hyvät, toteuttamiskelpoiset ideat lopu. Tällä hetkellä Kikke sommittelee mielessään mm. Vaihtoehtoemmoja ja radiodokumenttia suomalaisista lauluntekijöistä.