Miksi on niin kuin on?

Haastattelu

Miksi on niin kuin on?

Terveisiä Teoston Johtokunnasta

Teoston johtokunnassa puntaroidaan vuoden mittaan kimpassa iso nippu asioita. Mutta sen lisäksi jokaisella johtokunnan jäsenellä saattaa olla myös omia omituisia kiinnostuksen aiheitaan, joita hän haluaa ehdottomasti edistää. En tiedä, onko kaikilla, mutta minulla ainakin niitä on kaksi. Seuraavassa yritän selvittää, mitä ne ovat ja miten niissä on edetty.

Jorma Toiviainen

Ensimmäinen on kevyen musiikin elävän esittämisen raportoinnin tehostaminen. Raportoinnista on tehtävä olennainen osa suomalaista musiikkielämää niin, että nyt alalla olevat raportoimattomat jäärät saadaan pyydystettyä systeemiin mukaan ja että uudet artistit pitävät raportointia yhtä lailla alalle kuuluvana normaalina käytäntönä kuin kossupulloa työväentalon pihalla olevan halkopinon välissä. Tähän päämäärään pääsemiseksi Teostossa on tehty/tehdään seuraavia toimenpiteitä:

Valmistumassa on raportoijan aloituspaketti, joka sisältää mahdollisimman pelkistetyt tiedot siitä, miten pääsee raportoinnin alkuun. Ajatus on, että sellaisia paketteja toimitetaan levy-yhtiöille, kustannusfirmoihin, ohjelmatoimistoihin sekä tilaisuuksien järjestäjille. Sitten kokoonnutaan ja keskustellaan siitä, miksi raportointi on tärkeää ja miten se edistää nimenomaan em. kohderyhmien asiaa. Mielestäni pitäisi tulla aika, jolloin yksikään itseään kunnioittavalle levy-yhtiölle levyttävä artisti ei lipeäisi raportoinnista, vaan siihen liittyvät paperit pantaisiin levy-yhtiössä kuntoon levytyssopimuksen teon yhteydessä.

Ja ironista kyllä, tätä päämäärä taitaa auttaa se alalla epäterveenä pidetty ilmiö, että kustantamo ja levy-yhtiö ovat julkisesti tai salaa naimisissa. Tällöinhän levy-yhtiön ja kustantajan intressit ovat erityisen yhteneväiset. Ohjelmatoimistot ja tilaisuuksien järjestäjät taas hyötyvät asiasta siinä suhteessa, että artistit saavat koko ajan uusia entistä loistokkaampia biisejä esitettäväkseen, koska tekijät pysyvät leivässä ja jaksavat luoda. Siis mannaa jokaisen kuppiin.

Lievää törkeämmin kärsimättömänä ihmisenä olen tietenkin toivonut tämän projektin sujuvan nopeammin. Mutta ymmärrän toki, että niillä Teoston henkilöillä, jotka tämän asian kanssa voimistelevat, on muutakin tekemistä. Minulle on kerrottu, että syksyn aikana päästäisiin paketteja levittämään. Hyvä niin.

Toinen minulle tärkeä asia on Teoston toimivuus. Käytännön rutiineista huolehtii toimisto ja hyvin huolehtiikin, mutta toimivuuden suuremmista linjauksista on vastuussa vuosikokouksen ohella johtokunta. Minusta johtokunnan kokoonpanon pitäisi olla sellainen, että se on luontevassa suhteessa niihin ydinasioihin, joita hoidetaan sekä samalla peilaa pienoismallina ennen muuta jäsenistön kokoonpanoa, mutta ottaa myös huomioon asiakkaiden jakautuman. Jos tarkastellaan tällä hetkellä johtokunnan voimasuhteita nykyisellä hallintaperiaatteella, ts. että järjestöihin (Suomen Säveltäjät, Musiikkikustantajat, Elvis) kuuluvat hoitavat myös vastaavan alueen kuolinpesien ja järjestöihin kuulumattomien asioita, kevyellä musiikilla on vähintään yhden paikan aliedustus. Olen tehnyt asiasta johtokunnalle aloitteen syksyllä 1999, jossa esitin tilityksen jakautumiin sekä jäsenistön ja asiakkaiden jakautumiin perustuvan laskelman siitä, millainen johtokunnan kokoonpanon tulisi olla. Vastaanotto oli kohteliaasti sanottuna… 🙁 .

Se mistä olin erityisen ihmeissäni oli, että kun aloite lähti lausunnolle taustajärjestöihin, siitä jätettiin pois liite, josta kävi ilmi, miten tilitys jakaantuu kevyen ja vakavan musiikin välillä. Miksi se jakautuma on niin kuuma peruna?

Minusta kun sen pitäisi olla kaikkien jäsenienkin tiedossa. Siksikö, että se mahdollisesti vahvistaisi kaikkien aavisteleman tosiasian kevyen musiikin Teostoa pyörittävästä vaikutuksesta?

Vaikka tuo intohimoja herättänyt aloitteeni ei heti johtaisikaan haluamaani tulokseen toivon, että se pudottaisi suomut mahdollisimman monen kevyen musiikin tekijän silmiltä ja saisi suun kysymään: ”Miksi on niin kuin on?”

Jorma Toiviainen

Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2000

Selaa lehden artikkeleita