TONI EDELMANNILLE MUSIIKKI ON KUTSUMUS

Toni Edelmann Haastattelu

TONI EDELMANNILLE MUSIIKKI ON KUTSUMUS

Toni Edelmann (55) on musiikkinsa ja laulujensa näköinen herkkä ja nöyrä mies. Hänen lauluistaan henkii voimakas, ihmismäinen lämpö ja maanläheisyys.
 

Toni Edelmann on tuottelias säveltäjä, joka parhaiten tunnetaan laulelmien, teatterimusiikin ja kuoromusiikin tekijänä. Lauluja hän on säveltänyt kolme vuosikymmentä kestäneen uransa aikana pitkälti yli toistatuhatta.

Tekstit ovat usein tunnetuilta runoilijoilta: Aale Tynni, Arvo Turtiainen, Aarre Hellaakoski, P. Mustapää, Einari Vuorela, Kaarlo Sarkia, Arto Melleri, Arto af Hällström, Märta Tikkanen, Goethe, Musset, Shakespeare, Herman Hesse ja Manfred Karge.

Edelmannin viimeisin suururakka on ollut Tolkienin Taru Sormusten Herrasta -klassikko, jota tammikuusta lähtien esitettiin Svenska Teatterissa täysille saleille taustanauhan, neljän muusikon ja nuoren kapellimestari-sovittaja Lauri Järvilehdon voimin. Keskeisimmät laulut ovat Edelmannin vanhempaa sävellysmateriaalia, mutta suurin osa pohjautuu kuitenkin uuteen tuotantoon. Lars Huldén käänsi Terttu Savolan suomenkielisen käsikirjoituksen ruotsiksi. Lennart Hällsing ja Lars Huldén kirjoittivat laulutekstit.

KANTTORIN POIKA SIBIKSEEN

Toni Edelmann syntyi Haminassa. Koulu- ja nuoruusvuotensa Toni vietti kuitenkin Punkaharjulla. Edesmenneen Casimir-isänsä innoittamana Edelmann-junior innostui myös musiikista.

– Isäni oli kanttori ja innokas laulaja. Kotona musisoitiin paljon ja pidettiin lauluiltoja. Jo alkuvaiheessa isä opetti minulle pianonsoittoa ja musiikinteoriaa, Toni muistelee.

Kesäisin Toni soitteli paikallisessa Hotelli Finlandiassa lounasmusiikkia: klassista ja viihdettä. Parikymppinen maalaispoika pyrki ja pääsi musiikinopiskelijaksi Sibelius-Akatemiaan. Toni opiskeli parisen vuotta kirkkomusiikin linjalla, josta vaihtoi koulumusiikin puolelle. Laulua tuli opiskeltua Sibiksessä muun muassa Sulo Saaritsin opissa.

Valmistuttuaan Toni sai kiinnityksen silloisen Suomen Teatterikoulun musiikinlehtoriksi. Elettiin vuotta -72. Näihin aikoihin vasemmistoliike vaikutti voimakkaasti. Opetustoimensa ohella hän toimi (1970-80) Koiton Laulun kuoronjohtajana.

Vuosina 1977-78 nuori säveltäjä opiskeli Siegfried Matthusin johdolla silloisen Itä-Berliinin Akademie der Kunste – taideakatemiassa ja ohjaaja Manfred Kargen oppilaana ja assistenttina Volksbuhne- teatterissa.

Ensimmäinen laulusarja oli ”Viisi rakkauslaulua” Marja-Leena Mikkolan runoihin. Kansainvälistä huomiota tuli jo uran alkuvaiheessa. Hänen säveltämänsä kolme laulua Pablo Nerudan runoihin palkittiin Prahassa 2. palkinnolla (1974) kansainvälisessä Pablo Neruda -sävellyskilpailussa. Varsinainen Edelmannin läpimurto teatterimusiikin säveltäjänä oli Antti Einari Halosen ja Jukka Kajavan ohjaama Gilgamesh (1975) Helsingin kaupunginteatterissa.

– 1970-luvun alussa tutustuin basisti/säveltäjä Make Lievoseen, jonka kämppäkaverina olin. Maken ja Helasvuon Esan innoittamana kiinnostuin jazzista. Olin mukana kokeilevassa Helsinki Kollektiivi -kokoonpanossa, jolle tuli sävellettyä modernia free-jatsia.

PETE Q’: STA SORMUSTEN HERROIHIN

Teatterikoulu muuttui Teatterikorkeakouluksi. Tätä vaihdosta eli osaltaan myös Toni Edelmann. Hän siirtyi vuoden -82 jälkeen freelanceriksi. Samaan aikaan hän innostui baletista ja modernista tanssista, joten produktioita alkoi syntyä tälläkin saralla muun muassa Ulla Koiviston kanssa. Ohjaaja Arto ”Affe” af Hällström on niin ikään kuulunut alusta asti työtovereihin. Tuotteliaan kaksikon yhteistyövuosien hedelmistä mainittakoon muun muassa Herra Langen Rikos, Othello, Pete Q’ (musiikki yhdessä Antti Hytin kanssa), Taru Sormusten Herrasta, Myrsky ja Antiikin Tarinoita.

Sävellystuotantoa on syntynyt myös kamarioopperalle, kuoroille, tv:lle, radiokuunnelmiin, lukuisiin teatteriproduktioihin ja muutamiin elokuviin. Kukkivat Roudan Maat, Kauhea Murhamies Lalli, Hobitit ja Korpirastas (Einari Vuorelan runoihin) ovat sävellysmielessä tärkeimmät tv-työt. Wienin Burg- teatterin tilaamana syntyivät Sieben Lieder Nach Gedichten Von Nikolaus Lenau ja Herman Hessen teksteihin sävelletty Stufen. Kuru- sarja Pentti Tynkkysen teksteihin ja muun muassa lapinaiheiset laulut Pentti Portin runoihin ovat viimeaikaisia sävellystöitä. Toni Edelmann on tehnyt yhteistyötä myös ohjaaja-aviovaimonsa Kiti Luostarisen kanssa. Yhdessä pariskunta on ohjannut ja käsikirjoittanut joukon koskettavia lyhytfilmejä ja dokumentteja. Näistä mainittakoon muun muassa Vutti Vuugle, Bagatelli Pompalero ja Kuulin Äänen. Teatterimusiikin sävellystyötä Edelmann on tehnyt maamme rajojen ulkopuolellakin: Italiassa, Saksassa, Itävallassa ja Englannissa.

Toni Edelmannin kauniita, lyyrisiä lauluja ovat tulkinneet ja levyttäneet muun muassa Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Tapani Kansa, Eino Grön, Anne Nielsen, Pauliina Pohjanheimo, Inari Aarnio, Anna Hanski, Samuli Edelmann, Essi Wuorela, Annikki Tähti, lauluyhtye Rajaton ja Milana Misic. Edelmannin lauluista tunnetuimpia ovat muun muassa Armaan Läheisyys (Teksti Goethe, suom. Uuni Kailas), Huhtikuinen Yö (Teksti Helena Anttonen), Lasinen Vuori (Teksti Aale Tynni), Lasimaalaus (Teksti Aila Meriluoto) ja Pyhiinvaeltaja, jonka Toni Edelmann on säveltänyt Herman Hessen tekstiin.

KAIKKI SONETIT LAULUINA

Toni Edelmann on mitä todennäköisemmin ainoa säveltäjä maailmassa, joka on kynäillyt ­ viimeisen kymmenen vuoden aikana ­ kaikki Shakespearen 154 sonettia. Edelmannin säveltämistä soneteista ollaan kiinnostuneita myös ulkomailla. Tätä sävellysrupeamaa maestro kuvaa terapeuttiseksi kukkien istuttamiseksi – hobbytyöksi.

– Sävellystyöni alkuvaiheessa saatan kokea usein epävarmuuttakin. Kokonaisuus syntyy useimmiten pienistä palasista, lauseesta, kahdesta sävelestä tai harmoniasta. Saatan lukea tekstiä, jopa puolisen vuotta ennen kuin se alkaa assosioida tajuntaani musiikkia. Sävellän päivittäin. Työtoverini ovat olleet minulle merkittävimmät opettajani.

Toni Edelmannin viime aikojen töistä mainittakoon kesän kirkkokonsertit, joissa solisteina ovat englantilainen Katherine Zeserson, Rajaton ja Essi Wuorela. Kevättalvella Edelmannia työllisti iso levytyssessio Jyväskylässä, johon osallistui muun muassa 20-miehinen orkesteri, solisteina Katri Helena, Sauli Tiilikainen, Eino Grön, Essi Wuorela ja säveltäjä itse. Sovituksista vastasivat Jaakko Salo ja Timo Ala-Kotila. Edelmann toimi myös produktion musiikillisena tuottajana.

ARVOMAAILMASTA

Puhuessamme Elviksestä, Toni Edelmann nostaa esille yhteisvastuun.

– Jokavuotinen yhteisvastuukeräys, koulutuksen arvostus, apurahasysteemi, ammattijärjestöt, kuten esimerkiksi meidän pieni Elvis ry…. Kaikki nämä ovat saaneet kasvualustansa suomalaisesta demokraattisesta perinnöstä, jossa hyvinvointi pyritään jakamaan tasaisesti kaikille.

– Tärkeintä ei ole se, kuka ehtii kahmia eniten mammonaa. Elvis on yhteiskunta pienoiskoossa. Elvis on oikeata politiikkaa. Arvostan sitä, hän sanoo.

Valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt Toni Edelmanille säveltaiteen apurahoja seuraavasti: puolivuotinen (1980), 1-vuotinen (1976, 1990 ja 1994) ja 3-vuotinen (1983). Vuonna 1995 hän palasi Teatterikorkeakoulun musiikinlehtorin toimeensa, mutta vuoden – 99 hän oli virkavapaalla, jolloin kyseinen virka myös päättyi. Edelmann on myös työskennellyt jo neljättä vuotta Berliinin Hochschule fur Schauspielkunst ”Ernst Busch” -korkeakoulussa vierailevana opettajana ja säveltäjänä koulun projekteissa.

Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskuksen kotisivulla Jutta Jaakkolan laatimassa esittelyssä Toni Edelmann sanoo:

”On hyvin vaikea luonnehtia omaa musiikkiaan tai luokitella sitä. Itse en genre-ajattelusta paljoa perusta. Kuuntelen mielelläni nykymusiikkia sekä iskelmämusiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Toivoisin, että se mitä itse olen kuullut ja mitä olen rakastanut, näkyisi ja kuuluisi musiikissani jonkinlaisena näkymättömänä spektrinä.

Vierastan myös ajatusta, että kaikki on jo sävelletty – silloinhan voisi lopettaa myös puhumisen, sillä kaikki sanathan on jo tuhansia kertoja sanottu. Musiikki on kommunikointia, puheen jatketta, sanatonta laulua. Instrumenteista parhain, ihmisääni on ehtymätön ja aina uudistuva kuin koko luonto, ihminen, aine ja henki.”

 


Laulusarjoja
 
Viisi rakkauslaulua (Marja-Leena Mikkola) 1975
Muistan eläneeni (Veijo Baltzar) 1979
Vuosisadan rakkaustarina (Märta Tikkanen) 1982
Kolme laulua (Erkki Paakkinen) 1984
Sieben Lieder nach Gedichte von Nikolaus Lenau 1990
Korpirastas (Einari Vuorela) 1992
Der Teufel hatte ein Brombeerfelt (Bertolt Brechtin maanpaossa Suomessa kääntämiin suomalaisiin runoihin) 1992
Vaiheet (Hermann Hesse) 1993
Yksin kaksin (Lahden runomaratonin runoihin) 1993
Kuru-sarja 1996
Nuoren tytön muistokirjaan (J.L. Runeberg) 1999
Kolme yksinlaulua (Einari Vuorela) 1999
 
Musiikkia moderniin tanssiin
 
Marita tanssii (1981) pienoistanssi pianistille, laulajalle ja tanssijalle Tukholman oopperan kokeilunäyttämö, koreografi Ulla Koivisto
The Red Song (1982) kahdelle tanssijalle ja yhdeksän hengen orkesterille Living Movement Kööpenhamina, koreografi Ulla Koivisto
Henkilökuva (1982) viidelle tanssijalle, kahdelle näyttelijälle ja pianistille koreografi Ulla Koivisto
Out of Aniara (1982) koreografi Ulla Koivisto
Kyläkuvia (1984) koreografi Erja Asikainen
Hän tanssii yli vetten (1991) koreografi Andrea Ladanay
 
Musiikkiteatteria ja teatterimusiikkia
 
1970-luvulla
Hesa Kabaree. Svenska Teatern
Under torparsolen. Raaseporin kesäteatteri
Nuijamiehet. Tampereen Teatteri
Kauhea murhamies Lalli. Porin Teatteri
Faust. Tikapuuteatteri (Teatterikorkeakoulu)
Herra Langen rikos. Tikapuuteatteri (Teatterikorkeakoulu)
Pete Q. Suomen Kansan Teatteri
Pietarin miilu (kansanooppera). TV1
Gilgamesh. Helsingin kaupunginteatteri
Ihmisvihaaja. Helsingin kaupunginteatteri
Othello. Helsingin kaupunginteattteri
Pakolaiset. Kuopion kaupunginteatteri
 
1980-luvulla
Musta ruoska. Drom teatteri
Nauruihminen. Ryhmäteatteri
Vanhanaikainen komedia. Tampereen työväenteatteri
Parveke. Tikapuuteatteri (Teatterikorkeakoulu)
Kesäyön unelma. Ryhmäteatteri
Tähdet Saharan yllä. Ryhmäteatteri
Joonas. Ryhmäteatteri
Luulosairas. Suomen kansallisteatteri
Taru Sormusten herrasta. Ryhmäteatteri
 
1990-luvulla
Jumalten paratiisi. Kuopion ylioppilasteatteri
Hiroshima rakastettuni. Espoon teatteri
Nukkekoti. Espoon teatteri
Myrsky. Suomen kansallisteatteri
Lokki. Suomenlinnan kesäteatteri
Lord Robert oder das Ende der Musik in Gesängen der Frühe. Berliini
Der Dunkle. Berliini
Brotladen. Berliini
Tirlittan (lastenmusikaali). Vaasan kaupunginteatteri
Nach der Übung all der Jahre. Berliini
Songs of Innocence
Vuosisadan rakkaustarina
 
2000-luvulla
Sagan om Ringen (Taru Sormusten Herrasta) Svenska Teatern 2001
 
Elokuvamusiikkia
 
Kukkivan roudan maat. Yleisradio/TV1, ohj. Jukka Sipilä 1981
Hymypoika (lyhytelokuva). Ohj. Liisa Helminen
Enkeli lensi yli. Yleisradio/TV 2, ohj. Kiti Luostarinen 1986
Sateen jälkeen. Yleisradio/TV2, ohj. Kiti Luostarinen 1994
Se oikea. Ohj. Kiti Luostarinen 1998
 
Edelmann on säveltänyt myös musiikkia moniin televisio-ohjelmiin, ohjannut elokuvia ja kirjoittanut käsikirjoituksia yhdessä mm. Kiti Luostarisen ja Jukka Sipilän kanssa sekä tehnyt musiikkia radioon.
 
Levytyksiä
 
Lauluja Love Records LRLP 113 (1975)
Kauhea murhamies Lalli Love Records LRLP 200 (1976)
Näytelmämusiikkia Love Records LRLP 283 (1978)
Päivänpyörä Ponsi PEALP 11 (1979)
Tanssiaisten jälkeen Ponsi PEALP 8 (1979)
Maisema/Musiikkia elokuvasta "Kukkivan roudan maat". EMI 9C 062 38412 (1982)
Viisi vuodenaikaa EVLP 1 (1982)
Lasinen vuori Scandia SLP 700 (1984)
Ecce Puer Kompass KOLP 72 (1986)
Vera Telenius laulaa Toni Edelmannin lauluja EMI 062 1385361 (1987)
Taru sormusten herrasta Scandia SCD 733 (1989)
Lasimaalaus/Eija Ahvo Dig it DIGLP 47 (1990)
Lauluja Putikosta ja Punkaharjulta. Gruppo Putikko GRP 01 (1993)
Yksin kaksin. Lauluja Lahden runomaratonin runoihin Bluebird BBCD 2553 (1993)
Metsä Olarin musiikki OMCD 67 (1995)
Myrsky Suomen Kansallisteatteri SKTCD 001 (1995)
Vaiheet/Samuli Edelmann BMG 74321 478762 (1997)
Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja/Eija Ahvo Fazer 3984 255662 (1998)
Elämänvirta/Annikki Tähti (Edelmusic 2000)
Viattomuuden Laulut/William Blake, Toni Edelmann, Hector (Mirandos 2000)
20 suosikkia/Eija Ahvo (Warner Music 2001)
 
Nuottijulkaisuja
 
Lauluja, Otava 1981
Sekakuorolauluja, KSL 1983
Lasimaalaus, Fazer 1993
Yksin kaksin, Lahden runomaraton 1993
Kolmetoista yksinlaulua, Fazer 1993
Lauluja 2. Warner Music 1995
Teatterilauluja, Edita 1996
Unissakävelijä (pianosarja), Edition Elvis 1996
Lapsia (pianosarja), Warner Music 1998
Korpirastas, Warner/Chappell Music Finland 2000
Siintää himmeyden metsät (10 laulua sekakuorolle Einari Vuorelan runoihin), Warner/Chappell Music Finland 2000
Siunauksen sanoja (kolme laulua sekakuorolle Einari Vuorelan runoihin), Warner/Chappell Music Finland 2000
 
Lähde: Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus/Jutta Jaakkola, 3/2000
Tämä artikkeli on haastattelu. Lue muita haastatteluita

Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2001

Selaa lehden artikkeleita