Eduskunta saa syksyllä käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Osa muutoksista on EU:n uuden digi-direktiivin edellyttämiä, osa muita uudistuksia. Punaisena lankana muutoksissa pitäisi olla sen, että laki ei saa syrjiä taiteilijoita muiden kansalaisten kustannuksella. Hallituksen esitys perustuu tekijänoikeustoimikunnan mietintöön, joka luovutettiin 2. toukokuuta kulttuuriministeri Suvi Lindénille. Sen jälkeen alan järjestöillä, Elvis niiden mukana, oli kesäkuun puolivälin asti aikaa antaa siitä lausuntonsa.

Toimikunnan ehdotuksista osa oli EU-direktiivin pakottamia ilman kansallista liikkumavaraa, osa muuten huolella ja asiantuntevasti valmisteltuja. Niiden lisäksi mukana oli sellaisia ehdotuksia, jotka olivat enemmän heittoja keskustelun pohjaksi kuin valmiiksi pureskeltuja.

Näihin jälkimmäisiin kuului ehdotus siitä, että vasta yli kymmenen piraattiäänitteen maahantuonti tehtäisiin rangaistavaksi. On tietysti hyvä, että piraattiäänitteiden yksityinen maahantuonti ollaan yhteiskunnankin taholta tunnustamassa suureksi nakertajaksi suomalaisen musiikin taloudellisille edellytyksille. Lainsäätäjän viestin kansalaisille tulee kuitenkin olla se, että yhdenkin piraattiäänitteen maahantuonti on kiellettyä, jolloin tulli voi sen takavarikoida. Sakkorangaistuksen raja voi olla kymmenessä äänitteessä.

Tekijänoikeuden rajoitusten osalta toimikunta on tullut siihen ainoaan oikeaan toteamukseen, että jumalanpalveluksia ja hyväntekeväisyystilaisuuksia koskevat rajoitukset on vanhentuneina poistettava. Näin tekijänoikeuslakimme saadaan tältä osin kansainvälisen kehityksen mukaiseksi. Kirkkohallituksessa esiintyy vielä ”viran puolesta” tiettyä vastahakoisuutta jumalanpalvelusten kohdalla, mutta seurakuntalaisten laaja enemmistö antaa varmasti tukensa sille, että hengellisen musiikin säveltäjät ja sanoittajat pääsevät lopultakin tasaarvoiseen asemaan muihin tekijöihin verrattuna. Tekijänoikeuden suoja on myös paras tae siitä, että hengellinen musiikki uudistuu ja puhuttelee.

Opetuksen osalta toimikunnan esitys jättäisi musiikin oikeudenhaltijat edelleen paljon huonompaan asemaan muihin ryhmiin verrattuna. Oppikirjat ja harjoituskirjat koulujen on ostettava, jolloin osa hinnasta päätyy kustantajien lisäksi kirjojen tekijöille. Myös valokopioinnista on maksettava korvaus. Miksi sitten musiikkiesitysten pitäisi olla vapaata riistaa?

Opetusta koskevia rajoituksia samoin kuin monia kirjastoja, arkistoja ja museoita koskevia rajoituksia perustellaan usein sillä, että ilman niitä yhteiskunnan kulut kasvaisivat. Yhtä hyvin voisi perustella, että kenellekään valtion ja kuntien palveluksessa olevalle ei pitäisi maksaa palkkaa, koska niiden maksamiseksi pitää kerätä veroja. Kun hallitus ja eduskunta tätä ja tulevia tekijänoikeuslain uudistuksia käsittelevät, on hyvä muistaa, että taiteilijoille ei tule sysätä mitään erityisvastuuta valtion ja kuntien taloudesta. Hekin maksavat veronsa, kun taas tekijänoikeuden rajoitukset ovat heille lisävero, jollaista ei muilta peritä.

Martti Heikkilä