Historiikin jatko-osalle etsitään kirjoittajaa

ELVIS ry:n historiikin ensimmäinen osa (1954-1979) ilmestyy ensi syksynä. Sen ovat kirjoittaneet Arthur Fuhrmann ja Taimi Kyyrö.

Historiikin toinen osa ilmestyy alkuperäisestä aikataulusta poiketen vasta myöhemmin. Sen kirjoittajaksi muutama vuosi sitten valittu Jani Uhlenius joutui tänä keväänä jättämään työn kesken, koska hän katsoi, ettei nykyisenä ELVIS ry:n puheenjohtajana ja Teoston johtokunnan jäsenenä kykene riittävän objektiivisesti arvioimaan lähimenneisyyttä. Hän on palauttanut Malmstén-säätiölle historiikin kirjoittamiseen saamansa apurahan.

Tähän tarkoitukseen varattu yhteensä 8.400 euron apuraha julistetaan haettavaksi ensi syksynä samassa yhteydessä kuin muutkin Malmstén-säätiön apurahat. ELVIS ry:n historiikin toisen osan (1980-2004) kirjoittamisesta kiinnostuneet voivat jo nyt ottaa yhteyttä yhdistyksen toimistoon. (MH)

Jaakko Salon äänitteet yliopistolle

Kapellimestari, sovittaja, säveltäjä Jaakko Salon äänitekokoelma on perikunnan toimesta luovutettu Helsingin yliopiston kansalliskirjaston musiikkikokoelmiin. Noin 2500 vinyylilevyn ja 300 nauhoituksen sisältävää kokoelmaa esitellään näyttelyssä, joka on esillä yliopiston pääkirjaston Rotunda-salissa Unioninkadulla. Näyttely avattiin juhlallisesti kesäkuun alussa kutsuvierastilaisuudella, jossa maestron musiikkia Juha Vainon ja Jukka Virtasen tekstein esittivät Eino Grön ja Kai Lind säestäjänään Jari Puhakka. Perikunnan edustajana puheenvuoron piti Jaakon tytär Marjo, ja koskettavan juhlapuheen professori Peter von Bagh (kuvassa).

Näyttely on avoinna syyskuun 4. päivään asti, ja siihen on vapaa pääsy. (PN)

Suomalaisen musiikin päivä laajenee laajenemistaan

Suomalaisen musiikin päivää vietettiin toista kertaa 11.3.2004. Tänä vuonna teemaa laajennettiin merkkipäivän lisäksi Suomalaisen musiikin viikoksi 8. – 14.3.2004. Päivästä on luotu kevättalven kansallinen juhlapäivä, jolloin suomalaisen musiikin kirjo on kaikkien kuultavissa.

Suomalaisen musiikin viikolla järjestettiin 150 teemaan liittyvää konserttia, tapahtumaa tai näyttelyä 56 eri paikkakunnalla (tiedossa olevat tapahtumat); tapahtumien määrä lisääntyi kolmanneksella ja järjestävien paikkakuntien määrä neljänneksellä verrattuna viime vuoteen.

Tämän vuoden seminaarin teemaksi valittiin musiikin harrastaminen ja sen merkitys suomalaiselle musiikkielämälle.

Elvis on alusta lähtien ollut mukana Suomalaisen musiikin päivää käynnistäneessä ja ideoineessa ydinjoukossa. Olemme myös rahoittaneet osan päivästä tiedottamiseen liittyvistä kuluista.

Ydinjoukko järjesti 11.3. Sibelius-Akatemiassa seminaarin, jonka teemana oli musiikin harrastaminen. Se keräsi noin sata osallistujaa. Alustajina olivat Markku Kilpiö, Kalle Jämsen, Seppo Kimanen, Kari Rydman sekä paneelissa Jukka Viitasaari, Peter Kokljuschkin, Sari Kaasinen, Markus Fagerudd ja Heikki Salo. Joukossa oli siis useita elvisläisiä.

Seminaarin mielenkiintoisimpia esityksiä oli Sulasolin toiminnanjohtajan Kalle Jämsenin alustus, jossa hän loi katsauksen siihen tilastotietoon, joka musiikin harrastamisesta on saatavilla. Erilaisiin yhdistyksiin järjestäytyneiden aktiiviharrastajien määräksi hän sai noin 75.000. Luvusta puuttuvat mm. soitinyhdistykset ja nuorisoseurat. Järjestäytymätön harrastaminen on harmaata aluetta, josta toistaiseksi on olemassa hyvin vähän tietoa. Esimerkiksi oululaisen Jukka Antilan ylläpitämässä bändirekisterissä on yli 14.500 nimikettä.

Jämsen esitti myös tilaston, jonka mukaan vuonna 2002 suomalaisten viestimien seuraamiseen käyttämä aika oli keskimäärin peräti 9 tuntia 22 minuuttia päivässä. Radiota kuunteli päivittäin yli 82 % yli 9-vuotiaista suomenkielisistä.

Jämsenin esittämän ÄKT:ltä saadun arvion mukaan vuonna 2002 kotimaisia äänitteitä myytiin 54,7 prosenttia ja ulkomaisia 45,3 %. Teostokorvausten kotimaisuusaste vuonna 2002 oli 43,8 prosenttia. Kotimaisuusasteet ovat kansainvälisessä vertailussa korkeat.

Suomalaisen musiikin päivää vietetään taas 11.3. 2005.

Onnittelemme

Jukka Viitasaari on voittanut Suomen Puhallinorkesteriliiton sävellyskilpailussa kaikki sarjat teoksillaan A: Portrait Of A Searcher, B: Tango-fantasia ja C: Sadetanssi.

Salon Vuoden Lastenlaulu 2004 sävellys- ja sanoituskilpailun ovat voittaneet Jussi Rasinkangas ja Juhani Konola laulullaan ”Tapio”. Kolmanneksi sijoittui Kari Alajuuman ja Matti Laasosen ”Jekkuja”.