Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki tunnustaa rehellisesti, ettei juhliva yhdistyksemme ole ollut hänelle entuudestaan tuttu. Sen sijaan Musex on jo varhaisempi tuttavuus, onhan Lehtomäki ollut käynnistämässä kolmen ministeriön yhteistä kulttuurivientihanketta yhdessä kulttuuriministeri Tanja Karpelan ja kauppa- ja teolisuusministeri Mauri Pekkarisen kanssa.

Paula Lehtomäki:

Musiikkivientiä pitää tukea laajasti

Tässä Selvis-lehdelle antamassaan haastattelussa ministeri Lehtomäki kertoo mm. sen, että viime kesästä lähtien KTM:n valtionavustuksen piiriin on voitu hyväksyä myös ulkomaisilla musiikkialan messuilla esiintyvien muusikoiden matka- ym. kustannukset. Vientitukea tulisi hänen mielestään jatkossa kohdistaa myös musiikin tuottamiseen ja tekemiseen.

Kuinka kauan olette tienneet, mikä on ELVIS ry? Mikä on ollut mielikuvanne yhdistyksestä?

– Elvis on minulle uusi tuttavuus. Työ tekijänoikeuksien ja musiikintekijöiden työn puolesta on luonnollisesti hyvin arvokasta työtä.

Mikä on oma suhteenne musiikkiin?

– Musiikki on aina ollut minulle hyvin tärkeä asia. Olen laulanut kuorossa pienestä pitäen ja kotiseudun puolesta minulle on syntynyt erityisen läheinen suhde Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtumaan, olen ollut siellä töissäkin. Nykyisinkin musiikki on tärkeä henkireikä. Laulan kun tilaisuus tulee ja kuuntelen paljon musiikkia niin kotona kuin matkoillakin.

ELVIS ry on yhdessä muiden musiikkialan organisaatioiden kanssa perustanut Music Export Finland Association ry:n, joka jatkaa sitä edeltäneen vientirenkaan toimintaa. Tarvitaanko MUSEXia?

– Kulttuuri on meillä vielä osittain hyödyntämätön vientivara. Olemme viimeisten vuosien aikana niittäneet mainetta maailmalla populaarimusiikkimme avulla HIM, Rasmus ja Nightwish etunenässä. Vientiverkostot ja eri toimijoiden yhteistyö ovat toimivin metodi suomalaisen musiikin viennissä, sillä meillä volyymit ovat kuitenkin pieniä. Musexin työ on tässäkin mielessä hyvin tärkeää.

Millaiset ovat suomalaisen musiikin vientinäkymät? Entä musiikkiviennin merkitys kansantaloudelle?

– Vientinäkymät ovat lupaavat. Osin tästäkin syystä selvitimme tänä vuonna yhdessä ulkoministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä opetusministeriön kanssa suomalaisen kulttuurin viennin solmukohtia. Viennissä on potentiaalia, myös kansantaloudellisessa mielessä, mutta vientiponnistelut ovat usein turhan pieniä ja yksittäisiä yrityksiä. Tarvitaan ammattimaista otetta ja enemmän yhteistyötä.

Millainen tulisi olla valtion roolin musiikin viennissä erityisesti ja kulttuuriviennissä yleensä?

– Mielestäni musiikki – tai kulttuuri yleensä – eivät välttämättä ole erityistapauksia viennin kannalta. Valtio pyrkii tekemään vienninedistämistyötä monin keinoin. Pyrimme vaikuttamaan kaupan ja viennin esteiden purkamiseksi, valtio myös edesauttaa kontaktien luomisessa ja pyrkii omalla panoksellaan helpottamaan kulttuuriviejien käytännön työtä. Yksi esimerkki on, että kesästä lähtien KTM:n valtionavustuksen piiriin on voitu hyväksyä myös musiikkialan ulkomaisissa esittelytilaisuuksissa ja messuilla esiintyvien muusikoiden matkakustannukset, soittimien ja muiden välineiden rahtikustannukset sekä näihin hankkeisiin liittyvien promootiovälineiden kustannukset.

Mihin suomalaisessa musiikkiviennissä tulisi erityisesti panostaa?

– Mielestäni panostusta ei tule kohdistaa suoraan kaupallista potentiaalia omaaville musiikin esittäjille, vaan tuki pitää ajatella laajasti: myös pienemmän kohdeyleisön musiikki ansaitsee tukea vientiponnisteluissaan. Ja myös musiikin tuottaminen ja tekeminen – ei pelkästään esittäminen – vaativat tukea.

Miten valtio voi olla mukana turvaamassa sitä, että suomalaisen musiikin menestys ulkomailla hyödyttää nimenomaan suomalaisia taiteilijoita ja Suomen kansantaloutta?

– Kun esimerkiksi The Rasmus kohosi Britannian kovatasoisella singlelistalla, Kauppalehti uutisoi synkkään sävyyn, että ruotsalaiset käärivät rahat, levy-yhtiö kun on ruotsalainen. Tässä on mielestäni kaksi erilaista lähestymistapaa. Toisaalta kyse on suomalaisen musiikin menestyksestä maailmalla, on Suomi-promootiota, tehdään suomalaista osaamista ja osaajia tunnetuksi maailmalla. Siitä saamamme hyöty on epäsuorempaa kuin yksiviivaista tuloutusta valtion tilipussiin. Toinen näkökulma sitten on, että pyrimme kehittämään entistä ammattimaisempaa musiikintuotantoa, jolloin hyöty tuottajien, studioiden ja levy-yhtiöiden kautta tulee myös Suomeen. Kumpikin linja on tärkeä.

Pitäisikö äänitteiden arvonlisäveroa Suomessa laskea?

– Arvonlisäverotus on kokonaisuus, jonka yksi osa äänitteiden verotus on. Suomessa äänitteiden verotus on kyllä eurooppalaisittain korkealla tasolla.

Mitä keinoja valtiolla on piratismin estämiseksi fyysisillä äänitemarkkinoilla ja verkossa?

– Laki on tässä asiassa selkeä, sillä piraattituotteiden maahantuonti ja levittäminen on laitonta. Tulli on tehostanut piraattituotteiden tuonnin valvontaa. Monisyisempi asia sen sijaan on internet, jossa ei ole samanlaisia valvontamahdollisuuksia. Ammattimaisesti musiikkia ilman tekijänoikeuskorvauksia levittäneitä sivustoja on kuitenkin saatu suljettua. Uskon, että ollaan menossa parempaan suuntaan, ihmiset ymmärtävät, että verkostakin imuroidusta musiikista pitää maksaa sen esittäjille ja tekijöille.

teksti: SELVISin toimitus

kuva: Aki Paavola