Monellako äänitteellä on biisejäsi?

Monellako äänitteellä on sävellyksiäsi ja sanoituksiasi. Monellako äänitteellä esiinnyt? Entä muut tekijät ja esiintyjät?

Tämä on nyt helppo tarkistaa netistä Viola-tietokannasta. Samalla selviää vaikkapa se, onko muita samannimisiä tekijöitä tai esittäjiä suomalaisilla äänitteillä. Yllätyksekseen voi myös huomata teoksensa ilmestyneen sellaisella äänitteellä, josta edes Teoston ncb-listoissa ole koskaan ollut minkäänlaista merkintää. Tällaisen äänitteen kohdalla voi esimerkiksi olla lisähuomautus: ”Kansalliskokoelman äänite ilman kotelopaperia, luettelointitiedot puutteellisia”.

Suomalaisten äänitteiden tietoja voi nyt hakea netissä maksutta, kun Viola- tietokanta avautui vapaaseen verkkokäyttöön vuoden alussa. Helsingin yliopiston kirjaston (Kansalliskirjaston) ylläpitämään tietokantaan on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.

Myös kotimaisten nuottijulkaisujen tiedot löytyvät vuodesta 1977 lähtien.

Kotimaisten äänitteiden tietoja Violaan toimitetaan osittain yhteistyössä Yleisradion äänilevystön ja Suomen äänitearkiston kanssa.

Tietoja voi Violassa hakea mm. säveltäjien, sanoittajien, sovittajien tai esittäjien mukaan, kappaleiden nimillä sekä alkusanoilla. Haku on mahdollista myös musiikin lajin mukaan tai millä tahansa tietokannan sanalla. Myös salanimiä ja nimimerkkejä löytyy tietokannasta.

Esimerkiksi Juha Vainio on Violan mukaan sanoittajana 7 022 äänitteellä, säveltäjänä 813 äänitteellä ja esittäjänä 988 äänitteellä. Toivo Kärki löytyy säveltäjänä 7 106 äänitteeltä, esittäjänä 988 äänitteeltä ja sanoittajana 95 äänitteeltä.

Viola-tietokannan osoite on https://viola.linneanet.fi

Elvis ry:n historiikki 1954-1979 ilmestyi

Arthur Fuhrmannin ja Taimi Kyyrön kirjoittama ”Laululla on tekijänsä – Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n historiikki 1954- 1979” on ilmestynyt.

Kirjaan on koottu yhdistyksen toiminnan tärkeimmät tapahtumat ensimmäiseltä neljännesvuosisadalta. Kirjan alussa on katsaus suomalaisen taiteen- ja musiikinalan järjestöhistoriaan. Siitä selviää mm. se, että vuonna 1864 perustetun Suomen Taiteilijaseuran perustajajäseniin kuului säveltäjä Karl Collan ja myös Frederik Pacius kutsuttiin heti alussa seuran kunniajäseneksi.

Heti itsenäisyytemme alussa 1917 perustettiin Suomen Muusikeriliitto ja Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto perustettiin 1928, Suomen Säveltäjät r.y. 1945 ja Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. siis 1954.

Tämä historiikki vie lukijan aikaan, jolloin elvisläisiä pidettiin ”kevyen luokan kulttuurialan reunailmiönä”, kuten Arthur Fuhrmann kirjoitti vuonna 1979. Kovakantisessa kirjassa on sivuja vajaat parisataa ja mukana on runsaasti historiallisia valokuvia. Kirjan taiton on tehnyt Esa Vehmassalo.

Elvis ry:n jäsenet saavat kirjan postissa vapaakappaleena. Sitä saa myös hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä suoraan julkaisijalta.

Antoisia lukuhetkiä ja kaikkien elvisläisten puolesta hatunnosto ja syvä kumarrus Arthurille ja Taimille.

Jani Uhlenius

PS. Historiikin jatko-osan (vuodet 1979-2004) on tarkoitus ilmestyä myöhemmin tänä vuonna. Kirjoittajia ovat mm. Pekka Nissilä ja Juhani Leinonen.

Säveltaiteen valtionpalkinto 2006 Dave Lindholmille

Valtion säveltaidetoimikunta on myöntänyt säveltaiteen valtionpalkinnon 2006 Dave Lindholmille. 15000 euron suuruisen valtionpalkinnon luovutti johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä Suomalaisen musiikin päivän seminaarissa 10.3.

Säveltaidetoimikunta perustelee palkitsemista mm. seuraavasti:

“Dave Lindholm (s. 1952) nousi uuden rocksukupolvemme laulaja-lauluntekijöiden kärkeen heti ensimmäisellä soololevyllään vuonna 1972. Hänen mitasta ja riimeistä piittaamaton, moderni helsinkiläinen tekstityylinsä huomattiin heti. Varsinaisen omaehtoisen suomirockin syntymisessä ja esiintulossa 70-luvun alussa Dave Lindholmilla onkin Hectorin sekä Juice Leskisen ohella aivan ratkaiseva merkitys.

Säveltäjänä, sanoittajana, laulajana, kitaristina ja yhtyejohtajana toiminut Lindholm on tehnyt yhden pisimmistä taiteilijaurista maassamme etenkin oman materiaalin albumimittarilla mitattuna. Omalla nimellään julkaistujen tuotantojen ohella Lindholmin musiikkia ovat hänen johtamanaan esittäneet ja levyttäneet mm. yhtyeet Orfeus, Rock ‘n Roll Band, Pen Lee, Bluesounds, Canpaza Gypsys ja SF Blues. Julkaistujen albumeiden kokonaismäärä ylittää jo 40, ja lisää on tulossa. Näiden levyjen joukossa on usealla jo klassikon maine.

Runsas tuotantotahti onkin ollut Dave Lindholmin taiteelliselle toiminnalle tyypillistä. Hän on työskennellyt nopeasti ja vaistonvaraisesti, vaihtaen niin laulukieltä kuin esityskoneistoakin erityisen sujuvasti – jopa niin sanotusti lennosta, kaikki muut yllättäen.

Tänä keventyvän sisältötuotannon ja nopean kierrätyksen aikana on Dave Lindholmin kaltainen taiteilija syvästi vaikuttava esimerkki ja muistutus siitä, mikä on musiikin ja taiteen tekemisessä tärkeintä: oman näkemyksensä tinkimätön toteuttaminen.”

Vertaisverkkolevitys toi tuomion

Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi 28. helmikuuta nuoren miehen tekijänoikeusrikoksesta sakkorangaistukseen. Hän oli levittänyt yli 1.700 musiikkikappaletta DirectConnect-vertaisverkossa. Tuomio tuli tekijänoikeusrikoksesta, koska oikeus katsoi miehen toimineen ansiotarkoituksessa.

Asia ratkaistiin vanhan lain mukaan, jossa tekijänoikeusrikokselta edellytettiin aina ansiotarkoitusta. Vuoden 2006 alusta ansiotarkoitusta ei enää vaadita tietoverkoissa tehdyissä rikoksissa.

Kyseinen vertaisverkko toimii tyypillisesti niin, että käyttäjän on asetettava tietty määrä teoksia muiden saataville päästäkseen lataamaan teoksia itselleen. Oikeus totesi, että vaikka mies ei ollut saanut tiedostojen jakamisesta rahaa, oli hän toimiensa kautta voinut kerryttää itselleen huomattavan määrän musiikkitiedostoja ja näin käynyt käytännössä kauppaa musiikkitiedostoilla.

Mies sai yhteensä 50 päiväsakkoa, joiden yhteissummaksi tuli hänen kohdallaan 300 euroa. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan ÄKT:lle ja Teostolle tekijänoikeuskorvauksia hyvityksenä luvattomasta toiminnasta 1.793 euroa sekä vahingonkorvausta 897 euroa. Lisäksi hänen maksettavakseen tuli noin tuhat euroa oikeudenkäyntikuluja sekä selvitys- ja valvontakuluja, jolloin kokonaislasku nousi yli 4.500 euroon ja korkoihin.

Miehen laittomasti levittämät yli 1.700 biisiä sisälsivät 255 yksittäistä kappaletta ja 149 kokonaista äänitettä.

Myönnettyjä apurahoja

Suomen Kulttuurirahasto jakoi 27. helmikuuta 1312 apurahaa yhteensä 18,1 miljoonaa euroa taiteelle ja tieteelle. Elvisläisiä apurahan saajia:

Suurimman yksittäisen apurahan 240.000 euroa sai professori Heikki Laitisen vetämä työryhmä. Vuosiin 2006-2009 ajoittuvassa hankkeessa luodaan mahdollisuuksia kansanmusiikin ammattimaiseen esittämiseen ja opetukseen sekä musiikkiportaalin luomiseen.

Kari Heinilä ja Albero-yhtye, Espoo, konserttisarjan järjestämiseen 12.000 euroa.

Seppo Kantonen, Helsinki, sävellystilaukseen 6.000 euroa.

Aija Puurtinen, Sipoo, taiteelliseen työskentelyyn 8.000 euroa.

Laura Sippola, Helsinki, taiteelliseen työskentelyyn 16.000 euroa.

Anne Taskinen, Helsinki, suomalaisia naisjazzmuusikoita käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen 3.000 euroa.

Taiteen keskustoimikunnan säveltaiteen kirjastoapurahajaos on jakanut vuoden 2006 apurahat. Hakemuksia oli saapunut 149 kpl, joista tukea myönttettiin 47 hakijalle yhteensä 120.000 euroa.

Kevyen musiikin tekijöinä työskentelyapurahan saivat: Ira Anttila (3.000), Risto Eskolin (2.000), Timo Forsström (2.400), Pauli Hanhiniemi (1.500), Katriina Honkanen (3.000), Petri Juutilainen (2.500), Petri Kaivanto (2.500), Maritta Kuula (3.000), Kari Kuuva (5.000), Jere Laukkanen (2.000), Marjo Leinonen (3.000), Jaakko Löytty (3.000), Mikko (Ufo) Mustonen (2.000), Jori Nummelin (3.000), Toni Nygård (1.200), Miikka Paatelainen (1.500), Riina Poijärvi (2.500), Tero Pulkkinen (2.500), Antti Rissanen (2.000), Jari Rissanen (2.500), Sirkka-Liisa Sass (3.000), Sinikka Svärd (2.500), Jussi Sydänmäki (2.000), Arttu Takalo (3.000), Seppo Tammilehto (2.000), Anssi Tikanmäki (2.000), Joona Toivanen (2.000).

Vakavan musiikin tekijöinä elvisläiset apurahan saajat: Heikki Elo (3.000), Timo Hietala (2.500), Ilkka Kuusisto (3.000).

Valtion säveltaidetoimikunta on jakanut vuoden 2006 kohdeapurahat. Toimikunnalle saapui 174 hakemusta, joista tukea myönnettiin 41 hakijalle, yhteensä 90 000 euroa. Elvisläisiä apurahan saajia:

Lindell Tommi ja työryhmä, Helsinki, Kiipparikvartetti/ The Vocoppella Trio -yhtyeen työskentelyyn 2.500 euroa.

Nygård Toni, Oulu, sävellys- ja sanoitustyöhön 1.000 euroa.

Pyylampi Leena, Jyväskylä, Trubaduuri päiväksi kuntaan -musiikkitapahtumien järjestämiseen 2.500 euroa.

Sippola Laura-Liina, Helsinki, äänityslaitteiston hankintaan 1.000 euroa.

Syrenius Jukka, Pori, sävellys- ja sovitustyöhön 1.000 euroa.

Taskinen Anne (Heinäsirkka), Helsinki, kosketinsoittimen ja solistimikrofonin hankintaan 1.500 euroa.

Valtion säveltaidetoimikunta on jakanut avustukset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ulkopuolisten orkestereiden ja yhtyeiden toimintaan 2006. Hakemuksia oli saapunut 76 ja tukea myönnettiin 28 hakijalle yhteensä 207 500 euroa. Elvisläisiä apurahan saajia:

Lepistö Markku ja työryhmä, Valkeakoski, Doina Klezmer -yhtyeen konserttikuluihin 6.000 euroa.

Pietilä Esa ja työryhmä, Helsinki, Esa Pietilä trion konserttitoimintaan 5.000 euroa.

Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaosto on jakanut vuoden 2006 lastenkulttuurin kohdeapurahat. Hakemuksia oli saapunut kaikkiaan 191 ja apurahoja myönnettiin 57 hakijalle yhteensä 181 000 euroa. Elvisläisiä apurahan saajia:

Ahonen Raimo, Kerava, lastenlevyn tekemiseen 3.000 euroa.

Malinen Sauli ja työryhmä, Helsinki, nukketeatteriesityksen valmistamiskuluihin 4.000 euroa.

Sepponen Hannu ja työryhmä, Vammala, kiertuekustannuksiin ja konserttimatkoihin 4.000 euroa.

Villa Karon työskentelystipendit

Villa Karo on suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Beninin Grand-Popossa. Villa Karo säätiö myöntää suomalaisille taiteilijoille ja kulttuurivaikuttajille vuosittain n. 30 työskentelystipendiä.

Stipendien hakuaika päättyy 1. syyskuuta (kevätkauden stipendit) sekä 14. huhtikuuta (syksyn stipendit). Stipendejä voi hakea nyt myös tuleville kausille vuosille 2007 ja 2008. Stipendihakemukset ovat vapaamuotoisia. Tärkeintä stipendihakemuksessa on työsuunnitelma.Villa Karon työskentelystipendi koostuu edestakaisesta lentolipusta Helsinki-Cotonou-Helsinki sekä asumisesta Villa Karossa nimellistä vuokraa vastaan.

Stipendiaatin kustannukset ovat:

– 800 euron omavastuuosuus stipendistä

– 50 euron viikkovuokra asumisesta aterioista – aamiaista lukuunottamatta

– stipendiaatti maksaa erikseen.

Stipendiaatilla on oikeus ottaa puoliso/elinkumppani/omainen mukaan Grand-Popoon. Tämän osalta viikkovuokra on 60 euroa. Puoliso etc. on oikeutettu Villa Karon ystävien alennushintaiseen lentolippuun, joka maksaa noin 1300 euroa.

Pidempikestoisten (4 viikkoa – 3 kuukautta) työskentelystipendien lisäksi Villa Karoon voidaan myöntää poikkeussyistä myös lyhytaikaisia (n. 2 viikkoa) tutustumis- eli ennakkotutkimusstipendejä. Tällöin stipendiaatin tulee maksaa alennushintainen (n. 1300 euroa) lentolippu kokonaan itse. Muut ehdot ovat samat kuin työskentelystipendissä.

Kevään 2006 työskentelystipendit on myönnetty seuraaville taiteilijoille:

Heli Ahlfors, tekstiilitaiteilija

Johanna Bogadottir, kuvataiteilija

Esa Helasvuo, säveltäjä

Jyrki Kiiskinen, kirjailija

Katariina Lahti, teatteriohjaaja

Sampo Lassila, säveltäjä

Kari Lindström, taidegraafikko

Tommi Musturi, sarjakuvataiteilija

Leea Pienimäki, tekstiilitaiteilija

Tamara Piilola, kuvataiteilija

Jaana Saario, kuvataiteilija

Helena Sinervo, runoilija

Anni Sinnemäki, sanoittaja

Laura Sippola, säveltäjä

Hannele Vanne, näyttelijä

Ilkka Vanne, ohjaaja

Adolfo Vera, valokuvaaja

Lisätietoja: www.villa-karo.org

Onnittelemme

Anna-Mari Kaskinen on saanut kirkkotaiteen tämänvuotisen Engel- palkinnon 4 000 euroa.